Kategoria: Ajankohtaista

Kategoriat
Ajankohtaista

Globaalit ongelmat, paikalliset ratkaisut – maatalous maailmaa pelastamassa -tulevaisuusverstas 23.11. Tuorlassa

 

kuva_Tuorlan_verstas

 

 

 

 

Osallistu keskustelevaan tulevaisuusverstaaseen!

Voisiko suomalainen maatalous olla ilmastoviisaan tuotannon edelläkävijä? Mitä hyötyjä ilmastoviisaista ratkaisuista on maatalousyrittäjälle? Tule mukaan tulevaisuusverstaaseen etsimään ja luomaan ilmastoviisaan tuotannon tulevaisuuskuvia!

Aika: Torstai 23.11.2017 klo 9-16
Paikka: Tuorlan majatalon kokoustila Tähkä (Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina)

Ohjelma

9.00      Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.30      Tulevaisuusverstaan avaus ja omien tulevaisuuskuvien tunnistaminen

10.15    Maaseudun tulevaisuuksia
Tulevaisuudentutkija Vilja Varho (Luonnonvarakeskus), alustuksen video

11.00    Lounas (tarjotaan)

12.00    Viljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona (Tyynelän tila), alustuksen video

12.45    Yhteisten tulevaisuuskuvien rakentaminen

14.15    Iltapäiväkahvi

14.45    Ideoita tulevaisuuskuvien edistämiseksi

16.00    Kiitokset ja loppusanat

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 15.11. mennessä osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/6FA271DFF2C39800.par

tai Riikka Armanto (riikka.armanto(at)luke.fi / puh: 029 532 2135).

Tulevaisuusverstaat järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke.

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Kasvinsuojelu ja maan kasvukunto – mistä vastauksia nykyisiin ja tuleviin haasteisiin? -työpaja Vihdissä 2.11.2017

 

Aika: to 2.11. klo 9-16

Paikka: Hennolan kotieläinpiha, Vihti (Lepluhdantie 73, 03250 Ojakkala)

 

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Kasvinsuojelun haasteet Uudellamaalla kasvukaudella 2017, asiantuntija Vilma Kuosmanen, ProAgria alustuksen video

9.45 Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa – mitä odotettavissa?, erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus alustuksen video

10.30 Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?, tutkija-viljelijä Tuomas Mattila alustuksen video

11.15 Lounas (tarjotaan)

12.15 Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla, tutkija Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

12.45 Peltokasvien tuhoeläimet – mitkä erityisiä haasteita muuttuvassa ilmastossa, erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

13.15 Rikkakasvit – suorakylvöä vai ei, tutkija Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus alustuksen video

13.45 Kahvitauko

14.15 Torjunta-aineiden vaikutuksista vesistöihin – ja millä toimilla viljelijä voi välttää vesistöhaittoja tutkija Katri Siimes, Suomen ympäristökeskus alustuksen video

14.45 Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset, ylitarkastaja Pauliina Laitinen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto alustuksen video

15.15 Keskustelua ja kysymyksiä

15.45 Vesistökunnostusten ajankohtaiskuulumisia ja tilaisuuden päätös, hankekoordinaattori Ekaterina Ikonen, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry alustuksen video

16.00 Tilaisuus päättyy

 

Ohjelma (pdf)

Tapahtumaa järjestävät Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Hiidenveden kunnostus 2016–2021 –hanke.

Kahvi- ja ruokatarjoiluiden mitoittamiseksi toivotaan ilmoittautumista viimeistään 30.10. ilmoittautumislomakkeella tai puh Ekaterina Ikonen 044 528 5026.

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Etäyhteyslinkki: https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/8N8P4BML

Lämpimästi tervetuloa!

leppäkerttu härkäpavun lehdellä_010716_Riitta Savikko (2)

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen -päivitä tietosi uudesta nettiartikkelista

 

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kasvintuotannossa keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat oikeat viljelykasvi- ja lajikevalinnat, monimuotoinen viljely, vesitalouden hallinta, maaperän kunnossapito sekä tautien ja tuholaisten varoitusjärjestelmät. Kotieläintuotannossa on entistä tärkeämpää huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon hygieniasta.

Kaija Hakalan kirjoittama nettiartikkeli Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen on juuri julkaistu ilmasto-opas.fi -sivustolla. Käyhän lukemassa ja päivitä ilmastotietosi uudesta artikkelista!
Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.
Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.
Kategoriat
Ajankohtaista

Keinoja ravinnetehokkuuden parantamiseen -työpaja ja webinaari

 

Aika: pe 27.10.2017 klo 9.00-16

Paikka: Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala, Vanha opisto, Juhlasali (Mustialantie 104, 31310 Mustiala)

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Etäosallistuminen: https://hamk.webex.com (valitse tapahtuman nimi ja paina Join).

Ohjelma ja esitykset

09.00-09.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

09.30 Tervetuloa

09.45 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen esittely, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.00 Ravinne- ja energiatehokas maatila -hankkeen esittely, Annika Michelson, HAMK

10.15 Mitä ravinnetehokkuus tarkoittaa? Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus

10.45 Soilfoodin toimintatapa viljelijän, maan ja ympäristön eduksi, Sampo Järnefelt, Soilfood Oy

11.15 Yhteinen keskustelu

11.45 Lounas (tarjotaan)

13.00 Peltolohkojen ravinneanalyysit – drone menetelmä, Teemu Rekola, HAMK (ulkona)

14.00 Kahvi, Huttulassa

14.30 Valkuaisomavaraisuus – Case: Mustialan opetusmaatila, Katariina Manni, HAMK

15.00 Omalannoitteet, Timo Teinilä, Livia

15.30 Yhteinen keskustelu

16.00 Tilaisuus päättyy

 

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa!

Kahvi- ja ruokatarjoiluiden mitoittamiseksi toivotaan ilmoittautumista viimeistään 23.10. ilmoittautumislomakkeella tai Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548. Työpajan järjestävät Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke ja Ravinne- ja energiatehokas maatila -hanke.

 

Lisätietoa:

Riitta Savikko 050 571 4548, riitta.savikko@luke.fi (Luonnonvarakeskus)

Annika Michelson annika.michelson@hamk.fi (Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala)

Etäosallistujille palautelomake ja haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut -lomake.

 

vilma-logorimpsu

re-logorimpsu

Kategoriat
Ajankohtaista

Salaojien toimivuutta voi parantaa jo huolehtimalla salaojakaivojen poistoputkien toimivuudesta

 

Salaojapäivässä Luonnonvarakeskuksen Karilan tutkimuspelloilla Mikkelissä päästiin to 21.9. tutustumaan salaojitukseen monipuolisesti, niin tietoiskujen kuin työnäytöksen avulla. Taustatietoa oli tarjolla muun muassa toimivasta pellon kuivatuksesta ja sen periaatteista, salaojasuunnittelusta, ojitusyhtymistä, investointiavustuksista ja pellon tiivistämisen välttämisestä. Tiivis tietopaketti löytyy myös Salaojayhdistyksen tuottamasta Peltosalaojitus-oppaasta.

Kokoojakaivon äärellä. kuva: Riitta Savikko.
Kokoojakaivon äärellä. kuva: Riitta Savikko.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokoojaojan huuhtelu alkamassa. kuva: Riitta Savikko
Kokoojaojan huuhtelu alkamassa. kuva: Riitta Savikko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työnäytöksessä päästiin tutustumaan salaojien huuhteluun. Huuhtelu aloitetaan kokoojakaivosta ja kokoojaojista ja sen tarkoitus on poistaa salaojaputkien sisältä ruostesaostumaa ja maa-ainesta. Karilassa kokoojakaivon vedenpinta oli aivan liian ylhäällä – mikä ei kuulemma ole kovin harvinaista muillakaan pelloilla. Alkuun peltojen kuivatuksen parantamisessa siis pääsee jo huolehtimalla salaojakaivojen poistoputkien toimivuudesta ja sopivasta syvyydestä. Salaojapäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus Mikkeli yhteistyössä osana Ravinnepiika-hanketta, paikalla oli myös Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopiste.

kirjoittaja: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Salaojien huuhtelulaitteisto. Karilassa salaojahuuhtelua teki JST Urakointi Oy Juho Kurkaa Taipalsaarelta. Kuva: Riitta Savikko.
Salaojien huuhtelulaitteisto. Karilassa salaojahuuhtelua teki JST Urakointi Oy Juho Kurkaa Taipalsaarelta. Kuva: Riitta Savikko.
Ruostesakkaa irtosi salaojaputkista. Kuva: Riitta Savikko.
Ruostesakkaa irtosi salaojaputkista. Kuva: Riitta Savikko.
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopöytä Salaojapäivässä. Kuva: Pirjo Kivijärvi.
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopöytä Salaojapäivässä. Kuva: Pirjo Kivijärvi.
Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hanke: Pellon satopotentiaali käyttöön ja ravinteet talteen -peltopäivä Taivassalossa 6.10.2017

 

Pellon satopotentiaalin saamista hyötykäyttöön tarkastellaan monipuolisesti ja käytännönläheisesti peltopäivässä Taivassalossa 6.10.2017. Päivän aikana esitellään ja pohditaan keinoja siihen, miten maan kasvukuntoa parantamalla saadaan pellon satopotentiaali tehokkaammin käyttöön ja ravinteet talteen.

Aika: Perjantai 6.10.2017 klo 9.45 – 14.30

Paikka:  Aamupäivä: Ketarsalmen kievari, Hylkiläntie 45, Taivassalo

                Iltapäivä: Juhani Suomen tila (opasteet Kustavintieltä)

Päivän tavoitteena on esitellä ja pohtia keinoja siihen, miten maan kasvukuntoa parantamalla saadaan pellon satopotentiaali tehokkaammin käyttöön ja ravinteet talteen. Aamupäivän osuus pidetään Ketarsalmen Kievarissa. Aamupäivällä kuullaan asiantuntijoiden puheenvuoroja maan kasvukunnon ja ympäristön hoidosta. Lounaan jälkeen siirrytään Juhani Suomen tilalle tutustumaan maan rakenteeseen mm. murukestävyys- ja sadevesisimulaation keinoin. Lisäksi kuullaan OSMO-hankkeen tilakokeen tuloksia ja Juhani Suomen viljelijäpuheenvuoro. Tilaisuuden päätteeksi ohjelmassa on jankkuroinnin työnäytös. Tervetuloa!

Ohjelma

klo 9.45              Kahvi
10.00                  Tervetuloa peltopäivään, Sami Talola, RANKU-hanke

10.15                  Pellon sadontuottokyky käyttöön ja ravinteet talteen, agronomi Jussi Knaapi

11.15                  Maatalouden vesiensuojelutoimien kohdentaminen, Pekka Parkkila, KOTOMA-hanke

11.30                  Lounas (maksuton)

12.15                  Peltokohteeseen siirtyminen

12.30                  Viljelijän puheenvuoro, Juhani Suomi

12.45                 Tutustumista maan rakenteeseen pellolla:

a) Maan rakennedemonstraatio (murukestävyys ja sadevesisimulaatio), agronomi Jussi Knaapi
b) Maan kasvukunnon omatoiminen havainnointi pellolla, erikoissuunnittelija Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, OSMO-hanke
c) Miksei pelto kasva? -Tuloksia OSMO-hankkeen tilakokeesta, Jukka Rajala
d) Jankkuroinnin työnäytös

14.30                  Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen: 2.10.2017 mennessä: Sami Talola, sami.talola@ely-keskus.fi tai 02 95 023 011.

Lisätietoja: Sami Talola, sami.talola@ely-keskus.fi tai 02 95 023 011, RANKU-hanke
Jukka Rajala, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, p. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Esite ja ohjelma

Järjestäjät: Tilaisuuden järjestää RANKU-hanke yhteistyössä OSMO-hankkeen kanssa.

Tervetuloa!

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

Ympäristöministeriö: Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030

 

Hallitus hyväksyi torstaina 14.9.2017 keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman ”Kohti ilmastoviisasta arkea” vuoteen 2030. Suunnitelma linjaa tarvittavat keinot kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen päästökaupan ulkopuolisella sektorilla eli liikenteessä, maataloudessa, lämmityksessä ja jätehuollossa. Ilmastosuunnitelma annetaan selontekona eduskunnalle, joka aloittaa asian käsittelyn syksyllä.

Maataloussektorin päästövähennyksiä tuovat lisätoimet koskevat pääasiassa eloperäisten maiden päästöjen hillintää. Päästöjä vähennetään muun muassa nostamalla pohjaveden pintaa säätösalaojituksen avulla, metsittämällä ja kosteikkometsittämällä eloperäisiä maita, ja edistämällä biokaasun tuotantoa maataloudessa. Työkoneiden hiilidioksidipäästöille asetetaan ensimmäistä kertaa päästövähennystavoitteita. Päästöjä vähennetään kevyen polttoöljyn sekoitevelvoitteella ja tehostamalla energiankäyttöä. Tutkimus- ja kokeilutoiminnalla pyritään myös edistämään hiilen sitomista maaperään. Tämä on osa Suomen tukemaa kansainvälistä aloitetta maaperän hiilivarastojen lisäämisestä vuosittain neljän promillen verran.

Ympäristöministeriön tiedote 14.9.2017: Kohti ilmastoviisasta arkea -suunnitelma linjaa päästövähennyskeinot vuoteen 2030

Kohti ilmastoviisasta arkea – keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030 (pdf)

Taustaselvitykset löytyvät osoitteesta www.ym.fi/ilmastosuunnitelma2030

Kategoriat
Ajankohtaista

OPAL-Life-hankkeen kysely: Miten kestävän tehostamisen periaate saadaan osaksi suomalaista maataloutta?

 

Miten kestävän tehostamisen periaate saadaan osaksi suomalaista maataloutta? Tähän vastauksia etsii OPAL-Life-hanke kyselyssään. Tutustu kestävään tehostamiseen ja pellonkäytön optimointiin tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion avulla.
Osallistu sitten kyselyyn tai äänestä parasta ideaa! OPAL-Life-hanke odottaa innolla sinun näkemyksiäsi ja ideoitasi hankkeeseen!

kuva: OPAL-Life-hanke.
kuva: OPAL-Life-hanke.
Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hankkeen kasvustohavaintopäivät – Maan rakenne Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.

 

Maan rakenne on aiheena  Kuortaneella 19.9. ja Ilmajoella 20.9.2017 järjestettävillä kasvustohavaintopäivillä erityisesti nurmitilojen näkökulmasta.

Aika:  Ti 19.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Kuortane

             Ke 20.9.2017 klo 10:30-12:30 (-13), Ilmajoki

Paikka: Tarkemmat ajo-ohjeet lähetetään päiviin ilmoittautuneille.

Aiheet:

  • Maan rakenne, OSMO-koelohkojen kasvukunnon puutteista, Jukka Rajala, OSMO-hanke
  • Havaintojen tekoa maan rakenteesta
  • Nurmesta tulosta – hanke tapahtumat ja tiedotus, Hannu Kivisaari ProAgria Etelä-Pohjanmaa
  • Jankkurointikokemukset
  • Nurmijankkurointinäytös

llmoittautuminen: viimeistään ma 18.9. Internetissä www.proagria.fi/ep -> Tapahtumat tai Tuula Perälälle p. 06 416 3400, 040 706 3386, koulutus.ep@proagria.fi

Järjestäjät:  Nurmesta tulosta –hanke yhteistyössä Osaamista maan kasvukunnon hoitoon OSMO-hanke ja yritykset.

Lisätietoja:Hannu Kivisaari, Nurmesta Tulosta –hanke/ ProAgria Etelä-Pohjanmaa p. 0400-798580 hannu.kivisaari@proagria.fi
Jukka Rajala, projektipäällikkö, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, p. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Esite ja ohjelma.

 Tervetuloa!

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

Maan kasvukunnon hoitoa ja havainnointia – oppeja Maista Luomu -tapahtumasta 25.8.2017 Juvalta

 

Perjantaina 25.8. 2017 Juvalla järjestetyssä Maista Luomu -luentopäivässä paikalla oli alan asiantuntijoita, jotka kertoivat maan kasvukunnon hoitomenetelmistä, luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista, kasvisten sopimusviljelystä ja kaupan odotuksista, julkisten keittiöiden raaka-ainehankinnoista sekä luomuvalvonnasta. Lisäksi pellolla käytiin käytännössä läpi lapiodiagnoosin periaatteita.

Maista Luomu -tapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna 2017 Juvalla Wehmaan kartanolla. Kuva: Elina Nurmi.
Maista Luomu -tapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna 2017 Juvalla Wehmaan kartanolla. Kuva: Elina Nurmi.

Tutkija Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta aloitti asiantuntijaluentopäivän kertomalla maan kasvukunnon hoitomenetelmistä. Hän korosti puheenvuorossaan etenkin kasvinvuorotuksen merkitystä. Muita maanhoidossa keskeisiä tekijöitä ovat ojitus, kalkitus, lannoitus ja muokkaus. Kasvinvuorotus on kuitenkin kaiken perusta ja sen avulla vaikutetaan hyvin moneen kasvutekijään. Kasvinvuorotuksen tärkeimmät tavoitteet liittyvät ravinnetalouden ja maan rakenteen hoitoon sekä rikkakasvien, kasvitautien ja –tuholaisten hallintaan. Tavallinen virhe on erikoistua liikaa tietyn kasvin viljelyyn, jolloin sitä on liian usein viljelykierrossa (mm. öljykasveilla, herneellä, härkäpavulla ja apiloilla tarvitaan vähintään 3 vuoden tauko). Oleellinen tekijä kasvinvuorotuksessa on erilaisten ominaisuuksien monimuotoisuus (palkokasvi – ei-palkokasvi, yksivuotinen – monivuotinen, kevätkylvöinen – syyskylvöinen, syväjuurinen – matalajuurinen jne.). Samanlaisten ominaisuuksien toistuminen liian usein aiheuttaa väistämättä ongelmia.

ProAgria Etelä-Savon luomukasvintuotannon erityisasiantuntija Juha-Antti Kotimäki esitteli kartanon laitumella lapiodiagnoosia, joka on yksinkertainen menetelmä maan rakenteen arviointiin. Peltoja kannattaa havainnoida säännöllisesti koko kasvukauden ajan eli seurata muun muassa orastumista, juuristoja, biologista aktiivisuutta jne. Lapion ja pienen apuvälineen kuten tikun lisäksi voidaan käyttää penetrometriä, joka mittaa tarkemmin maan tiivistymistä. Syksyisen lapiodiagnoosin yhteydessä havainnoidaan tarkemmin maan rakennetta kuten murustumista, kerroksellisuutta, juuristoja ja lierojen määrää sekä niiden käytäviä. Peltomaan tulisi koostua 50 % kiintoaineksesta, 25 % ilmasta ja 25 % vedestä.

Lapiodiagnoosia tekemässä. Kuva: Elina Nurmi
Lapiodiagnoosia tekemässä. Kuva: Elina Nurmi

Puutarhatuotannon asiantuntija Mirja Tiihonen ProAgriasta kertoi luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista. Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä suunnittelusta eli kasvilajivalikoimasta, kasvupaikkojen ominaisuuksista, viljelyhistoriasta sekä tilan omista resursseista (koneet, työvoima jne). Vihannekset, juurekset ja marjat ilman rivivälikasvustoa ovat maata kuluttavia kasveja eli ne vähentävät humusta jättämällä vain vähän juurimassaa. Vihannesten viljelykiertoa tulisi miettiä ravinnetarpeen näkökulmasta. Esimerkiksi kaaleilla ja kurpitsoilla on suuri ravinnetarve, joten nurmet sopivat niiden esikasviksi. Tauti- ja tuholaishavaintojen seuranta on hyvin tärkeää puutarhatuotannossa, esimerkiksi möhöjuuren iskiessä on pidettävä vähintään kuuden vuoden tauko ennen kuin voi taas viljellä ristikukkaisia kasveja. Pahkahome on yksi yleisimmistä taudeista ja sillä on yli 350 isäntäkasvia. Pahkat säilyvät maassa tartuntakykyisinä 3-4 vuotta, mutta viljat ja heinäkasvit puhdistavat maata katkaisemalla pahkahomeen elinkierron. Sukulaisuus on huomioitava kasvilajivalinnoissa juuri tautiriskin takia.

Tuoreverkko Oy esittäytyi puheenvuorossaan. Yritys myy ja markkinoi kotimaisia avomaan kasviksia ympäri Suomea keskusliikkeille, tukuille ja jalostajille. Verkostoon kuuluu sekä tavanomaisia tuottajia että luomuviljelijöitä. Markkinointipäällikkö Ulla Kojonkoski mainitsi, että luomukasviksille on kova kysyntä, mutta viljelijöitä ei ole saatu tarpeeksi innostettua esimerkiksi parsa- ja kukkakaalin tai varsisellerin viljelyyn. Yritys hyödyntää myös ”sivuvirtoja” eli tässä tapauksessa esimerkiksi kauppaan kelpaamattomat liian pienet tai suuret porkkanat päätyvät porkkanasoseeksi. Tällainen ruokahävikin vähentäminen tarjoaa mielestäni yhden mainion esimerkin resurssitehokkuudesta ja ilmastoviisaasta ratkaisusta.

teksti ja kuvat: Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus