Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kutsu työpajaan: Miten maan kasvukunto auttaa viljelijää selviämään erilaisissa sääoloissa?

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan peltojen kasvukunnosta Kokemäelle!

aika:  to 21.3. klo 9.15-15.15

paikka: Kokemäen maatalousoppilaitoksen auditorio (SASKY koulutuskuntayhtymä Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto, Kokemäki), Kauvatsantie 189, 32800 Kokemäki

etäyhteys: omalta tietokoneelta, linkki lähetetään ilmoittautuneille

Ohjelma:

9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

9.45 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot

9.50 Maan fysikaalinen ja kemiallinen kasvukunto –miten luodaan viljelykasveille hyvät olosuhteet vaihtelevissa sääoloissa?, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto kalvot ja video

10.45 Maan biologinen kasvukunto – miten maaperän pieneliöt ja juuret ylläpitävät maan kuntoa?, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus kalvot

11.15 Lounas

12.15 Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen – miten viljelijä voi varautua?, Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

12.45 Maan eloperäinen aines – miten se auttaa pellon kasvukunnon ylläpitämisessä?, Helena Soinne, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

13.15 Kahvit

13.45 Maan vesitalous – millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla?, Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti kalvot ja video

14.15 Hanke-esittelyt:

  • Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), Jari Ruski, Pyhäjärvi-instituutti kalvot ja video
  • Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA), Nora Backlund, MTK-Varsinais-Suomi kalvot ja video
  • Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

14.30 Yhteinen keskustelu: miten maan kasvukunnon hoidosta apua varautumiseen? Mitä pitäisi tapahtua omalla tilalla, entä mitä tukea tarvitaan tutkimukselta, entä hallinnolta? yhteenveto

15.10 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.15 Tilaisuus päättyy

Työpaja on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.

Työpajaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä webinaarina tietokoneelta. Etäosallistujiksi ilmoittautuneille lähetetään linkki etukäteen.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen:

Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 15.3.2019.

Järjestäjät:

Työpajan järjestävät Pyhäjärvi-instituutin hanke Tulevaisuuden alkutuotannon menestystekijät Lounais-Suomessa (TULEVA), MTK-Varsinais-Suomen hanke Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) ja Luonnonvarakeskuksen hanke Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).

Lämpimästi tervetuloa!

logorimpsu

Kategoriat
Ajankohtaista

Salaojien toimivuutta voi parantaa jo huolehtimalla salaojakaivojen poistoputkien toimivuudesta

 

Salaojapäivässä Luonnonvarakeskuksen Karilan tutkimuspelloilla Mikkelissä päästiin to 21.9. tutustumaan salaojitukseen monipuolisesti, niin tietoiskujen kuin työnäytöksen avulla. Taustatietoa oli tarjolla muun muassa toimivasta pellon kuivatuksesta ja sen periaatteista, salaojasuunnittelusta, ojitusyhtymistä, investointiavustuksista ja pellon tiivistämisen välttämisestä. Tiivis tietopaketti löytyy myös Salaojayhdistyksen tuottamasta Peltosalaojitus-oppaasta.

Kokoojakaivon äärellä. kuva: Riitta Savikko.
Kokoojakaivon äärellä. kuva: Riitta Savikko.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokoojaojan huuhtelu alkamassa. kuva: Riitta Savikko
Kokoojaojan huuhtelu alkamassa. kuva: Riitta Savikko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työnäytöksessä päästiin tutustumaan salaojien huuhteluun. Huuhtelu aloitetaan kokoojakaivosta ja kokoojaojista ja sen tarkoitus on poistaa salaojaputkien sisältä ruostesaostumaa ja maa-ainesta. Karilassa kokoojakaivon vedenpinta oli aivan liian ylhäällä – mikä ei kuulemma ole kovin harvinaista muillakaan pelloilla. Alkuun peltojen kuivatuksen parantamisessa siis pääsee jo huolehtimalla salaojakaivojen poistoputkien toimivuudesta ja sopivasta syvyydestä. Salaojapäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus Mikkeli yhteistyössä osana Ravinnepiika-hanketta, paikalla oli myös Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopiste.

kirjoittaja: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Salaojien huuhtelulaitteisto. Karilassa salaojahuuhtelua teki JST Urakointi Oy Juho Kurkaa Taipalsaarelta. Kuva: Riitta Savikko.
Salaojien huuhtelulaitteisto. Karilassa salaojahuuhtelua teki JST Urakointi Oy Juho Kurkaa Taipalsaarelta. Kuva: Riitta Savikko.
Ruostesakkaa irtosi salaojaputkista. Kuva: Riitta Savikko.
Ruostesakkaa irtosi salaojaputkista. Kuva: Riitta Savikko.
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopöytä Salaojapäivässä. Kuva: Pirjo Kivijärvi.
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopöytä Salaojapäivässä. Kuva: Pirjo Kivijärvi.
Kategoriat
Ajankohtaista

Pellon pinnan muotoilulla, lisäojituksella ja viljelykierron muutoksilla ylläpidetään maan kasvukuntoa – OSMO-hankkeen opintomatkalla Varsinais-Suomessa 25.7.2017

 

Pellon pinnan muotoilu on tehtävä siten, että rankkojen sateiden jälkeen vedellä on mahdollisuus poistua lohkolta pintavaluntana. Vaikka salaojitus olisi miten toimiva tahansa ja lisäojituksiakin olisi tehty, salaojat eivät kykene kuljettamaan useiden kymmenien millien rankkasateitten tuomaa vesimassaa putkien kautta pois. Helpoimmillaan pellon pinnan muotoiluissa poistetaan pintavaluntaa estävät kannakset peltojen reunoilta. Järeimmillään pinnan muotoilua tehdään laseravusteisilla peltolanoilla, jossa maata siirretään useampiakin kymmeniä senttejä paikasta toiseen. Jos siirrettävää maata on paksu kerros, kannattaa ruokamultakerros siirtää ensin sivuun ja palauttaa muotoilun jälkeen takaisin paikalleen. Peltojen lisä- ja täydennysojitukset ovat viime vuosina yleistyneet, koska ensimmäisistä salaojituksista on aikaa jo yli puoli vuosisataa.

Timo Ylieskolan tilalla Marttilassa pellon pinnan muotoilua ja tasausta tehdään isännän itse rakentamalla peltolanalla (kuva 1.), jossa apuna käytetään laseria. Tasattava pelto ajetaan ensin läpi noin kymmenen metrin välein, näin kartoitetaan pellon pinnan muodot. Sen jälkeen GPS:ää ja Trimble-tietokoneohjelmaa apuna käyttäen pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan peltolohkon tasaustoimet. Ylieskolan tilalla tehdään myös lisäojituksia kaivinkoneeseen itse tehdyllä salaojitusauralla. Vanhan ojituksen ojaväli oli 16-18 metriä ja lisäojituksen jälkeen ojaväli on noin 8 metriä ja ojien syvyys noin 70-100 senttiä.

Kuva 1. Maan pinnan muotoiluun tehty peltolana. Kuva: Sakari Raiskio.
Kuva 1. Maan pinnan muotoiluun tehty peltolana. Kuva: Sakari Raiskio.

Kalle Yli-Jaakkolan tilalla Pöytyällä on viimeisten vuosien aikana monipuolistettu viljelykiertoa, sillä aikaisempaan viljapainotteiseen viljelykiertoon on otettu mukaan öljy- ja nurmikasveja. Tilan isännän mukaan tulokset alkavat näkyä parempana maan kasvukuntona ja sadonlisäyksinä. Lisäksi tilalla on siirrytty matalampaan kyntöön ja syysmuokkaukseen ja tilalla käytetään kompostoitua broilerinlantaa kemiallisten lannoitteiden rinnalla. Kaikki tehdyt toimenpiteet ovat isännän mukaan vaikuttaneet positiivisesti tilan talouteen kohonneiden katetuottojen kautta.

Opintoretkellä tutustuttiin lisäksi OSMO-hankkeen tilakokeeseen Aurassa ja kuultiin ensimmäisistä rohkaisevista tuloksista. Tilakokeeseen osallistuvalla lohkolla alkuunlähtötilanteessa maa oli erittäin pahasti tiivistynyt ja yhtenä syynä oli salaojituksen toimimattomuus tukkeutuneiden laskuaukkojen vuoksi. Koelohkolla on suoritettu syvämuokkaus jankkuroimalla ja viljelykiertoon on sisällytetty syväjuurisia maata muokkaavia kasveja. Tilakoe jatkuu vielä ensi vuoteen, jonka jälkeen saadaan lopullisia tuloksia.

teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus

Kuva 2. Opintoretkeläisiä kiinnosti kaivinkoneeseen tehty salaoja-aura.  Kuva: Sakari Raiskio.
Kuva 2. Opintoretkeläisiä kiinnosti kaivinkoneeseen tehty salaoja-aura. Kuva: Sakari Raiskio.
Kategoriat
Ajankohtaista

Pellon kuivatuksen vaikutus maan kasvukuntoon – täydennysojitusta Rajalan tilalla Ypäjällä

 
 

Kaksi lapionäytettä samalta peltolohkolta. Oikeanpuoleinen näyte on tiivistynyttä ja huonosti läpäisevää maata, vasemmalla maan rakenne on kunnossa. Kuva: Sakari Raiskio,.
Kaksi lapionäytettä samalta peltolohkolta. Oikeanpuoleinen näyte on tiivistynyttä ja huonosti läpäisevää maata, vasemmalla maan rakenne on kunnossa. Kuva: Sakari Raiskio.

Peltojen kuivatus ojittamalla on tarpeen lähes jokaisella pellolla Suomessa, jotta viljely olisi niillä mahdollista. Pellon hyvä ojitus pidentää peltotöihin käytettävissä olevaa aikaa niin keväällä kuin syksylläkin ja koko kasvukausi voidaan hyödyntää kasvintuotannossa. Hyvän ojituksen johdosta vähennetään maan tiivistymistä ja ylläpidetään maan rakennetta. Maan hyvä kasvukunto ja pellon vesitaloudesta huolehtiminen pienentävät pintavaluntaa varsinkin salaojitetuilla pelloilla ja vähentävät arvokkaiden ravinteiden huuhtoutumista ja eroosiota.

28.6.2017 Ymppi-hankkeen järjestämässä pellonpiennarpäivässä Rajalan tilalla Ypäjällä tutustuttiin käynnissä olevaan täydennysojitukseen. Rajalan tila on ollut luomutuotannossa jo lähes 50 vuoden ajan ja maan rakenteen ja kasvukunnon ylläpitoon liittyvät asiat on otettu huomioon pitkän aikavälin suunnittelussa. Lue lisää nettijutusta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Pellon vesitalous kuntoon -koulutus 1.3. Tuusulassa

 

Pellon vesitalous kuntoon -tilaisuudessa pureudutaan pintaa syvemmälle pellon vesitalouden kunnostustoimiin, toimivaan salaojitukseen ja ojaston ylläpitoon. Tilaisuudessa käydään läpi myös tarvittavat lainsäädäntö ja mahdolliset tuet salaojitukseen ja pienvesien kunnostukseen liittyen.

Puhujina mm. Laura Alakukku Helsingin yliopistolta, Helena Äijö/Markus Sikkilä Salaojayhdistyksestä ja Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta.

Paikka: Leirikeskus Metsäpirtti, os. Turaniementie 61, 04370 Rusutjärvi

Aika: 1.3.2017 klo 9-15

Ilmoittautuminen 24.2. mennessä https://www.lyyti.in/Pellon_vesitalous_kuntoon_3156 tai janne.heikkinen@tuusula.fi tai puh. 040 314 4735. Kerrothan ilmoittautumisen yhteydessä mahdolliset ruoka-aineallergiat. Tilaisuus on maksuton.

Tapahtuman järjestää VILKKU-hanke (Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla), joka on viljelijöiden suunnittelema hanke, joka välittää ajankohtaista ja uusinta tietoa mm. maan kasvukunnon parantamisesta, ympäristötoimien kohdentamisesta ja viljelykierron hyödyistä. Hankealuetta ovat Tuusula ja Mäntsälä. Hanketta hallinnoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.

Lisätietoja
Janne Heikkinen
Hankevastaava
puh. 040 314 4735
VILKKU-hanke
Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla
www.facebook.com/vilkkuhanke

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke
Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke