Viljelyn monipuolistamisesta voi olla hyötyä sekä viljelijälle että ympäristölle niin sadontuoton kuin maaperän mikrobiston ja viljely- ympäristön monimuotoisuuden kannalta. Luonnonvarakeskuksen webinaarissa tarkasteltiin viljelyn monipuolistamisen mahdollisuuksia ja haasteita. Webinaarissa kuultiin tuoretta tietoa vaihtoehdoista monipuolistaa viljelyä sekä peltomaan mikrobiomin tutkimuksesta.
Mitä maatiloilla voidaan tehdä ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi? Maatilojen ilmastotoimet ovat ilmastonmuutokseen varautumista. Varautumiseen kuuluu sekä ennakoivaa sopeutumista ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin että kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.
Tähän on koottu hyviä esimerkkejä maatilojen ilmastotoimista.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maatalouden kestävän tehostamisen keinoista työpajaan! Toimivatko keinot käytännössä? Mitä esteitä ja mahdollisuuksia niiden käytössä on? Mitkä keinot olisivat parhaita maatalouden tilanteen parantamisessa?
aika: pe 30.11.2018 klo 9.00-13.00, kahvitarjoilu klo 8.30 alkaen
11.45Keskustelua tuloksista ja äänestys: Mitkä ovat 3 tärkeintä ja lupaavinta keinoa?
12.10. Äänestystulokset ja työpajan yhteenveto
12.15 Lounas (tarjotaan)
Työpaja on kaikille avoin ja maksuton.
Ilmoittautuminen:
Ilmoittautua voi nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 22.11.2018.
Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin – asiaa ravinnetaloudesta, viljelykierrosta ja tuholaisten hallinnasta
Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin -tapahtuma tarjoaa tietoa viljelijöille, kouluttajille, neuvojille sekä muille alan toimijoille avomaavihannestuotannon ravinnetaloudesta ja maan kasvukunnon hoidosta sekä tuholaisista ja niiden hallinnasta muuttuvassa ilmastossa.
Samansisältöiset päivät järjestetään kolmella eri paikkakunnalla. Alla 6.3. Piikkiön tapahtuman ohjelma.
Tilaisuuksia voi seurata myös etäyhteydellä. Etäosallistujille ilmoitetaan linkki myöhemmin.
Ohjelman ja ilmoittautumislomakkeen löydät paikkakunnan nimeä klikkaamalla.
Varkaus
Ti 13.2.2018, klo 9:30–16:00
Navitas, Ankkuri 1, Wredenkatu 2, 78250 Varkaus
Ilmoittautumiset viimeistään 5.2.2018.
Piikkiö
Ti 6.3.2018, klo 9:30–16:00
Maaseutuopisto Tuorla, Koulurakennus, Auditorio (Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö)
Ilmoittautumiset viimeistään 26.2.2018.
Lepaa
To 15.3.2018, klo 9:30–16:00
HAMK Rikala-sali (Lepaantie 129, 14610 Lepaa)
Ilmoittautumiset viimeistään 6.3.2018.
Ohjelma Piikkiössä 6.3.2018
9:30 Tervetulokahvit
10:00 Päivän avaus , Tutkija Terhi Suojala-Ahlfors, Luke
Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kasvintuotannossa keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat oikeat viljelykasvi- ja lajikevalinnat, monimuotoinen viljely, vesitalouden hallinta, maaperän kunnossapito sekä tautien ja tuholaisten varoitusjärjestelmät. Kotieläintuotannossa on entistä tärkeämpää huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon hygieniasta.
Perjantaina 25.8. 2017 Juvalla järjestetyssä Maista Luomu -luentopäivässä paikalla oli alan asiantuntijoita, jotka kertoivat maan kasvukunnon hoitomenetelmistä, luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista, kasvisten sopimusviljelystä ja kaupan odotuksista, julkisten keittiöiden raaka-ainehankinnoista sekä luomuvalvonnasta. Lisäksi pellolla käytiin käytännössä läpi lapiodiagnoosin periaatteita.
Maista Luomu -tapahtuma järjestettiin elokuun viimeisenä viikonloppuna 2017 Juvalla Wehmaan kartanolla. Kuva: Elina Nurmi.
Tutkija Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta aloitti asiantuntijaluentopäivän kertomalla maan kasvukunnon hoitomenetelmistä. Hän korosti puheenvuorossaan etenkin kasvinvuorotuksen merkitystä. Muita maanhoidossa keskeisiä tekijöitä ovat ojitus, kalkitus, lannoitus ja muokkaus. Kasvinvuorotus on kuitenkin kaiken perusta ja sen avulla vaikutetaan hyvin moneen kasvutekijään. Kasvinvuorotuksen tärkeimmät tavoitteet liittyvät ravinnetalouden ja maan rakenteen hoitoon sekä rikkakasvien, kasvitautien ja –tuholaisten hallintaan. Tavallinen virhe on erikoistua liikaa tietyn kasvin viljelyyn, jolloin sitä on liian usein viljelykierrossa (mm. öljykasveilla, herneellä, härkäpavulla ja apiloilla tarvitaan vähintään 3 vuoden tauko). Oleellinen tekijä kasvinvuorotuksessa on erilaisten ominaisuuksien monimuotoisuus (palkokasvi – ei-palkokasvi, yksivuotinen – monivuotinen, kevätkylvöinen – syyskylvöinen, syväjuurinen – matalajuurinen jne.). Samanlaisten ominaisuuksien toistuminen liian usein aiheuttaa väistämättä ongelmia.
ProAgria Etelä-Savon luomukasvintuotannon erityisasiantuntija Juha-Antti Kotimäki esitteli kartanon laitumella lapiodiagnoosia, joka on yksinkertainen menetelmä maan rakenteen arviointiin. Peltoja kannattaa havainnoida säännöllisesti koko kasvukauden ajan eli seurata muun muassa orastumista, juuristoja, biologista aktiivisuutta jne. Lapion ja pienen apuvälineen kuten tikun lisäksi voidaan käyttää penetrometriä, joka mittaa tarkemmin maan tiivistymistä. Syksyisen lapiodiagnoosin yhteydessä havainnoidaan tarkemmin maan rakennetta kuten murustumista, kerroksellisuutta, juuristoja ja lierojen määrää sekä niiden käytäviä. Peltomaan tulisi koostua 50 % kiintoaineksesta, 25 % ilmasta ja 25 % vedestä.
Lapiodiagnoosia tekemässä. Kuva: Elina Nurmi
Puutarhatuotannon asiantuntija Mirja Tiihonen ProAgriasta kertoi luomupuutarhakasvien viljelykierron perusteista. Kaikki lähtee liikkeelle hyvästä suunnittelusta eli kasvilajivalikoimasta, kasvupaikkojen ominaisuuksista, viljelyhistoriasta sekä tilan omista resursseista (koneet, työvoima jne). Vihannekset, juurekset ja marjat ilman rivivälikasvustoa ovat maata kuluttavia kasveja eli ne vähentävät humusta jättämällä vain vähän juurimassaa. Vihannesten viljelykiertoa tulisi miettiä ravinnetarpeen näkökulmasta. Esimerkiksi kaaleilla ja kurpitsoilla on suuri ravinnetarve, joten nurmet sopivat niiden esikasviksi. Tauti- ja tuholaishavaintojen seuranta on hyvin tärkeää puutarhatuotannossa, esimerkiksi möhöjuuren iskiessä on pidettävä vähintään kuuden vuoden tauko ennen kuin voi taas viljellä ristikukkaisia kasveja. Pahkahome on yksi yleisimmistä taudeista ja sillä on yli 350 isäntäkasvia. Pahkat säilyvät maassa tartuntakykyisinä 3-4 vuotta, mutta viljat ja heinäkasvit puhdistavat maata katkaisemalla pahkahomeen elinkierron. Sukulaisuus on huomioitava kasvilajivalinnoissa juuri tautiriskin takia.
Tuoreverkko Oy esittäytyi puheenvuorossaan. Yritys myy ja markkinoi kotimaisia avomaan kasviksia ympäri Suomea keskusliikkeille, tukuille ja jalostajille. Verkostoon kuuluu sekä tavanomaisia tuottajia että luomuviljelijöitä. Markkinointipäällikkö Ulla Kojonkoski mainitsi, että luomukasviksille on kova kysyntä, mutta viljelijöitä ei ole saatu tarpeeksi innostettua esimerkiksi parsa- ja kukkakaalin tai varsisellerin viljelyyn. Yritys hyödyntää myös ”sivuvirtoja” eli tässä tapauksessa esimerkiksi kauppaan kelpaamattomat liian pienet tai suuret porkkanat päätyvät porkkanasoseeksi. Tällainen ruokahävikin vähentäminen tarjoaa mielestäni yhden mainion esimerkin resurssitehokkuudesta ja ilmastoviisaasta ratkaisusta.
Pellon pinnan muotoilu on tehtävä siten, että rankkojen sateiden jälkeen vedellä on mahdollisuus poistua lohkolta pintavaluntana. Vaikka salaojitus olisi miten toimiva tahansa ja lisäojituksiakin olisi tehty, salaojat eivät kykene kuljettamaan useiden kymmenien millien rankkasateitten tuomaa vesimassaa putkien kautta pois. Helpoimmillaan pellon pinnan muotoiluissa poistetaan pintavaluntaa estävät kannakset peltojen reunoilta. Järeimmillään pinnan muotoilua tehdään laseravusteisilla peltolanoilla, jossa maata siirretään useampiakin kymmeniä senttejä paikasta toiseen. Jos siirrettävää maata on paksu kerros, kannattaa ruokamultakerros siirtää ensin sivuun ja palauttaa muotoilun jälkeen takaisin paikalleen. Peltojen lisä- ja täydennysojitukset ovat viime vuosina yleistyneet, koska ensimmäisistä salaojituksista on aikaa jo yli puoli vuosisataa.
Timo Ylieskolan tilalla Marttilassa pellon pinnan muotoilua ja tasausta tehdään isännän itse rakentamalla peltolanalla (kuva 1.), jossa apuna käytetään laseria. Tasattava pelto ajetaan ensin läpi noin kymmenen metrin välein, näin kartoitetaan pellon pinnan muodot. Sen jälkeen GPS:ää ja Trimble-tietokoneohjelmaa apuna käyttäen pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan peltolohkon tasaustoimet. Ylieskolan tilalla tehdään myös lisäojituksia kaivinkoneeseen itse tehdyllä salaojitusauralla. Vanhan ojituksen ojaväli oli 16-18 metriä ja lisäojituksen jälkeen ojaväli on noin 8 metriä ja ojien syvyys noin 70-100 senttiä.
Kuva 1. Maan pinnan muotoiluun tehty peltolana. Kuva: Sakari Raiskio.
Kalle Yli-Jaakkolan tilalla Pöytyällä on viimeisten vuosien aikana monipuolistettu viljelykiertoa, sillä aikaisempaan viljapainotteiseen viljelykiertoon on otettu mukaan öljy- ja nurmikasveja. Tilan isännän mukaan tulokset alkavat näkyä parempana maan kasvukuntona ja sadonlisäyksinä. Lisäksi tilalla on siirrytty matalampaan kyntöön ja syysmuokkaukseen ja tilalla käytetään kompostoitua broilerinlantaa kemiallisten lannoitteiden rinnalla. Kaikki tehdyt toimenpiteet ovat isännän mukaan vaikuttaneet positiivisesti tilan talouteen kohonneiden katetuottojen kautta.
Opintoretkellä tutustuttiin lisäksi OSMO-hankkeen tilakokeeseen Aurassa ja kuultiin ensimmäisistä rohkaisevista tuloksista. Tilakokeeseen osallistuvalla lohkolla alkuunlähtötilanteessa maa oli erittäin pahasti tiivistynyt ja yhtenä syynä oli salaojituksen toimimattomuus tukkeutuneiden laskuaukkojen vuoksi. Koelohkolla on suoritettu syvämuokkaus jankkuroimalla ja viljelykiertoon on sisällytetty syväjuurisia maata muokkaavia kasveja. Tilakoe jatkuu vielä ensi vuoteen, jonka jälkeen saadaan lopullisia tuloksia.
teksti ja kuvat: Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus
Kuva 2. Opintoretkeläisiä kiinnosti kaivinkoneeseen tehty salaoja-aura. Kuva: Sakari Raiskio.
Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä
• viherlannoituksen ja kerääjäkasvien merkityksestä avomaan vihannesviljelyn viljelykierrossa ja maan kasvukunnon hoidossa
• orgaanisen lannoituksen merkityksestä ravinnehuollossa ja maan kasvukunnon hoidossa
• kationinvaihtokapasiteetin hyödyntämisestä peltomaiden kasvukunnon arvioinnissa
Tapahtuman järjestävät Resurssitehokas vihannestuotanto ja Ravinnepiika -hankkeet.
Ohjelma
Seminaaripaikalla on mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen (8,80 €) ennen seminaarin alkua.
12:00–12:05 Päivän avaus – REVI- ja Ravinnepiika-hankkeet
12:05–12:35 Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä – Pirjo Kivijärvi (Luke), REVI-hanke
12.35–13:05 Tautipaineen merkitys viherlannoitus- ja kerääjäkasvivalintoihin – Asko Hannukkala (Luke), REVI-hanke
13:05–14:05 Orgaanisen lannoituksen koko kirjo – lihaluujauhosta karjanlantaan – Pentti Seuri (Luke), Ravinnepiika-hanke
14:05–14:15 Tuoreverkon kuulumiset – Ulla Kojonkoski (Tuoreverkko Oy)
14:15–14:30 Kahvitauko
14:30–15:30 Kationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiin – Marja Tuononen (ProAgria Länsi-Suomi), REVI-hanke
15:30–16:00 Maan kasvukunnon hoito ja tilayhteistyö – Antti Vauhkonen (Kalliolan luomu)
16:00–16:15 Loppukeskustelu ja päivän päätös
Hyvää kotimatkaa!
Teemapäivään on mahdollista osallistua myös etäyhteyden kautta (linkki ilmoittautumislomakkeessa).
