Avainsana: Sopeutuminen

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kasvintuotannossa keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat oikeat viljelykasvi- ja lajikevalinnat, monimuotoinen viljely, vesitalouden hallinta, maaperän kunnossapito sekä tautien ja tuholaisten varoitusjärjestelmät. Kotieläintuotannossa on entistä tärkeämpää huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon hygieniasta.

Kaija Hakalan kirjoittama nettiartikkeli Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen on juuri julkaistu ilmasto-opas.fi -sivustolla. Käyhän lukemassa ja päivitä ilmastotietosi uudesta artikkelista!

Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.

Avainsanat kasvitaudit, kotieläintuotanto, maan kasvukunto, maatalous, monimuotoinen viljely, Sopeutuminen, tuholaiset, varautuminen, vesitalouden hallinta, viljelykasvi- ja lajikevalinnat, viljelykierto

Ajankohtaista

Ruokaa, kiertotaloutta ja ilmastoa

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 9.6.2015
Ei kommentteja artikkeliin Ruokaa, kiertotaloutta ja ilmastoa

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Hanna Mattila kirjoittaa Bonnin ilmastoneuvotteluista Ympäristöministeriön blogissa:

Bonnin ilmastoneuvotteluissa maataloutta käsitellyt työpaja alkoi hiljaisella hetkellä Nepalin pienviljelijöiden menetysten muistoksi. Hiljainen hetki oli tärkeä muistutus kahdesta asiasta: maatalous on riippuvainen luonnonolosuhteista ja viljelyjärjestelmät ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Kaikkien järjestelmien tarkoituksena on kuitenkin tuottaa ruokaa. Olemme aika perusjuttujen äärellä.

EU on korostanut neuvotteluissa yhteyttä sopeutumisen ja hillinnän välillä. Maatalouden tulee sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, mutta sen tulee myös hillitä ilmastonmuutosta. Onneksi monet toimenpiteet edistävät näitä kumpaankin. Bonnin työpajat maataloudesta käsittelivät varhaisia hälytysjärjestelmiä ja varasuunnitelmia sekä maatalouden tuotantojärjestelmien riskinhallintaa ja haavoittuvuusarviointeja. Monissa maissa kehitetään näitä sopeutumistoimia jo nyt. Muun muassa Filippiinit, Gabon, Kanada, EU, Brasilia kertoivat kokemuksiaan. Yhteistä näille oli se, että tarvitaan sopeutumistoimia eri tasoilla ja yhteyttä näiden eri tasojen välillä (globaali, alueellinen, paikallinen). Viljelijä tekee päätökset, mutta miten saadaan kaikki tieto viljelijän päätöksenteon tueksi?

Lue koko blogiteksti Uutta ilmastosopimusta rakentamassa -blogista.

Avainsanat Hillintä, ilmastosopimus, ruoantuotanto, Sopeutuminen

Ajankohtaista

Suomen uusi ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma hyväksytty

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 24.11.2014
Ei kommentteja artikkeliin Suomen uusi ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma hyväksytty

Hallitus hyväksyi vuoteen 2022 ulottuvan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 20.11.2014.

Suomessa keskilämpötilan arvioidaan nousevan tämän vuosisadan aikana 2-6 astetta. Talvilämpötilojen arvioidaan kohoavan, hyvin ankarien pakkasten harvinaistuvan, roudattomien talvikausien pitenevän, hellejaksojen yleistyvän sekä ylimpien lämpötilojen kohoavan.

Jo nyt sään ja vesiolojen muutokset ja ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja ankarat tuulet lisäävät häiriöitä Suomessakin. Pohjolassa sekä luonnonvaraiset että kasvatetut kasvi- ja eläinlajit joutuvat luonnottoman nopean muutoksen kohteeksi. Luonnonvaroista riippuville elinkeinoille muutos voi olla raju.

– Arjen sopeutuminen koostuu teoista, jotka ovat niin julkisen sektorin, yritysten kuin kansalaistenkin asia. Varautumalla harkiten ja ajoissa vähennämme haittoja, pienennämme kustannuksia ja muutamme uhkia mahdollisuuksiksi, totesi Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo julkistustilaisuudessa. Onneksi Yhdysvallat ja Kiina ovat nyt ilmoittaneet uusista päästövähennyssitoumuksistaan. Vaikka päästöjen hillinnässä onnistuttaisiinkin maailmanlaajuisesti, ilmasto muuttuu ja meidän on siihen sopeuduttava.

– Uhkien keskellä on hyvä muistaa, että ilmaston lämpeneminen tuo myös mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää ja aikaansaada uutta liiketoimintaa. Muutoksesta voidaan hyötyä esimerkiksi kehittämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvia teknologioita, tuotteita ja biotalouden osaamista sekä liiketoimintaa, joiden avulla korvataan fossiilisia energialähteitä ja raaka-aineita. Maataloudessa on tarpeen jalostaa ja ottaa käyttöön uusia viljelylajikkeita tai nykyistä tuottavampia lajikkeita, ministeri jatkoi.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

Avainsanat ilmastonmuutoksen vaikutukset, MMM, Sopeutuminen, varautuminen

Ajankohtaista

Tältä näyttää suomalainen ilmastonmuutos

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 7.6.2014
Ei kommentteja artikkeliin Tältä näyttää suomalainen ilmastonmuutos

Myrskyjä, tulvia, vieraslajeja, metsätuhoja ja runsaita satoja – näin ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa. Se vaikuttaa niin maa-, metsä ja kalatalouteen kuin kaupunkiympäristöön. Muutokset ovat yllättäviä ja tuntuvat pian myös jokaisen suomalaisen arjessa, lautasella ja pihapiirissä.

Suomalaisista elinkeinonharjoittajista parhaiten ilmastonmuutokseen ovat varautuneet maanviljelijät. Pelloilla ilmaston lämpeneminen on näkynyt yhä leudompina keväinä jo kolmenkymmenen vuoden ajan.

Ilmastonmuutoksella voi olla Suomen maatalouteen positiivisia vaikutuksia. Päinvastoin kuin monilla muilla maailman tuotantoalueilla maatalouden kilpailukyky voi täällä ainakin hetkellisesti parantua, kun kylvö voidaan aloittaa aikaisemmin ja kasvukausi jatkuu pidemmälle syksyyn.

”Kasvinjalostuksen merkitys korostuu, koska nykylajikkeet eivät välttämättä sopeudu uusiin oloihin, jolloin niiden sato saattaa pienentyä. Tarvitaan uusia lajikkeita, jotka pystyvät hyödyntämään tulevaisuuden kasvuoloja”, sanoo MTT:n erikoistutkija Kaija Hakala.

Vaikka ilmaston lämpeneminen parantaa viljelyolosuhteita, pitää viljelijöiden varautua sen lieveilmiöihin, kuten helteiden, kuivuuden, rankkasateiden ja tulvien yleistymiseen entistä huolellisemmin.

”Jos ilmasto lämpenee enemmän kuin neljä astetta, voi maatalouden harjoittamisesta tulla myös Suomessa vaikeaa erityisesti lisääntyvien ääriolojen takia”, Hakala sanoo.

Sopeutumisvaihtoehtoja meillä rikkaana valtiona kuitenkin on. Jos kuivuus lisääntyy, Suomessa on moniin muihin alueisiin nähden hyvä tilanne, sillä täältä löytyy vettä, joka voidaan valjastaa peltojen kastelemiseen.

Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeestä.

Avainsanat Sopeutuminen, varautuminen

Ajankohtaista

IPCC:n uusin raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille – meillä on myös keinoja pienentää ongelmia, kunhan teemme viisaita ja ennakoivia sopeutumistoimia

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 2.4.2014
Ei kommentteja artikkeliin IPCC:n uusin raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille – meillä on myös keinoja pienentää ongelmia, kunhan teemme viisaita ja ennakoivia sopeutumistoimia

Ilmastonmuutoksen havaitut vaikutukset. Kuva: SYKE, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi

Ilmastopaneeli IPCC:n Viidennen arviointiraportin (AR5) toinen osaraportti julkaistiin ma 31.3.2014. Toinen osaraportti paneutuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, sopeutumiseen ja haavoittuvuuteen.

”Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat maailmanlaajuisesti ja ilmasto tulee muuttumaan. Meidän tulee vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastonmuutokseen”, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä korosti julkaisutilaisuudessa.

Hän painotti myös, että tekemättä jättäminen se vasta kalliiksi tuleekin – paljon kalliimmaksi kuin ennakoivien sopeutumistoimien ja päästövähennystoimien tekeminen. Erityisesti pitkäkestoisiin ja -vaikutteisiin investointeihin ja yhteiskunnan kriittisten toimintojen turvaamiseen kannattaa panostaa aikaisessa vaiheessa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Kaija Hakala kysyi alustuksessaan, että riittääkö maapallon ihmisille ruokaa ilmaston muuttuessa. Viljelyolosuhteet muuttuvat ja jatkossa tulee olemaan lämpimämpää, märempää ja rankempaa. Sateista yhä suurempi osa tulee rankkasateina ja kuivuus voi kiusata viljelyksiä. Ennakoivilla sopeutumistoimilla voidaan vaikuttaa ja toimia fiksusti olosuhteiden muuttuessa, mutta keinoja ei ole rajattomasti.

Pieni lämpötilan nousu ja siihen sopeutuminen lisää satoja monella alueella, myös Suomessa.Yli neljän asteen ei kuitenkaan saisi lämmetä Suomessakaan, sillä sen jälkeen sadot menetetään. Koska pohjoisilla alueilla lämpeneminen on suunnilleen 1,5-2 -kertaa niin nopeaa kuin maapallolla keskimäärin, tarkoittaa tämä, että globaali keskilämpötilan nousu pitää pysäyttää kahden asteen nousuun. Hillintätoimia tarvitaan siis paljon ja nopeasti, jotta lämpeneminen jää näihin lukuihin.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ei vielä yksin edes riitä siihen, että kaikille ihmisille olisi ruokaa. Lisäksi jää vielä paljon tehtävää: tasajakoa, oikeutta ja oikeudenmukaisuutta, koulutusta ja terveyttä pitäisi edistää, jotta ruokahuoltokin maapallolla paranisi.

Suomen ympäristökeskuksen tiedote 31.3.2014: IPCC:n uusin raportti: Ilmastonmuutos aiheuttaa riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille

Avainsanat haavoittuvuus. ruoka, hyvinvointi, kahden asteen tavoite, Sopeutuminen

Ajankohtaista

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Kirjoittaja Kirjoittanut admin
Julkaisupäivämäärä 9.7.2013
Ei kommentteja artikkeliin Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Ainut, mikä viljelijän elämässä on pysyvää, on muutos. Voimakkaan ilmastonmuutoksen merkkejä on jo viime vuosina nähty, eivätkä yhteiskunnallisetkaan olot ole öljyriippuvaisessa maailmassa vakioidut. Maanviljely voi kuitenkin sopeutua muutoksiin sekä lisäksi tuoda ratkaisuja moniin ongelmiin. Päätös on viljelijän ja keinoja on runsaasti.

Juuso Joona, isäntä, agronomi, Tyynelän tilalta Joutsenosta kirjoittaa maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen ja listaa 10 askelta joustavaan maanviljelyyn. Lue lisää.

Avainsanat maan rakenne, monimuotoisuus, Sopeutuminen, varautuminen