Kategoriat
Ajankohtaista

Hyvinkäällä kehitetään uutta omavaraisuuteen perustuvaa luomuruoan tuotantomallia

 

kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

Uusi hanke tähtää maatalouden ympäristöystävällisyyteen. Ravinteita kierrättämällä pyritään kierrättämään lähiluomua ja bioenergiaa.

 

 

 

 

 

Hyvinkään Palopurolle on syntynyt usean luomutilan ja muun alan toimijan yhteistyöverkosto vuoden 2015 ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi valitun Knehtilän tilan ympärille. Verkoston tavoitteena on kehittää ja toteuttaa alueen toimijoille energia- ja ravinneomavarainen luomutuotantomalli, joka olisi siirrettävissä muiden maataloustuottajien ja alueiden käyttöön.

Ideana on hyödyntää maatilojen toiminnasta syntyviä biomassoja sekä niistä aiheutuvia ravinnevirtoja keskitetysti, paikallisesti ja omavaraisesti. Tehokkaalla ravinteiden kierrätyksellä vahvistetaan maaperän tuottavuutta ja hyvinvointia, säästetään luonnonvaroja ja vähennetään ravinteiden huuhtoutumista Itämereen.

Mahdollisimman moni ravinne hyötykäyttöön

Jatkossa alueen pelloilla kasvava vilja jauhetaan tilan myllyssä jauhoksi, joka jalostetaan leiväksi asti tilalle siirtyvässä Samsaran luomuleipomossa. Viljan kuivaukseen, jauhamiseen ja leivinuuneihin aiotaan käyttää paikallisesta puuhakkeesta saatavaa puukaasua. Myllyn ja leipomon hävikki hyödynnetään naapuritilan kanojen rehuna. Viljelykierrossa viljeltävien viherlannoitusnurmien biomassa yhdessä hevosen- ja kananlannan kanssa jalostetetaan tulevaisuudessa biokaasulaitoksessa liikennepolttoaineeksi autoille ja maatilan työkoneille. Biokaasutuksen mädätysjäännös ja puukaasutuksesta syntyvä biohiili hyödynnettäisiin maanparannusaineena ja lannoitteena alueen tilojen pelloilla. Luomutuotteita myydään Knehtilän tilamyymälässä.

Toimintamallia edistetään kesällä alkaneessa Helsingin yliopiston hallinnoimassa Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeessa. Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopiston agroekologian laitos ja Luonnonvarakeskus yhteistyössä alueen yrittäjien ja laitetoimittajien kanssa. Hanke toimii ajalla 2015–2016 ja se on saanut rahoituksen ympäristöministeriön RAKI-ohjelmasta.

Lue lisää Palopuron agroekologinen symbioosi -hankkeen nettisivuilta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen luonnon päivä 29.8.2015 luomutilalla

luonnonpaiva-logo

Valtakunnallista Suomen luonnon päivää vietetään lauantaina 29.8.2015.Tapahtumaan osallistuu myös luomutiloja, jotka avaavat ovensa yleisölle eri puolilla Suomea. Luomutilat tarjoavat tutustumiskierroksen tilan tanhuville sekä tietoa luomutuotannosta ja sen merkityksestä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Mukana olevat luomutilat.

 

 

Suomen luonnon päivänä tarjolla on luontoon liittyviä tapahtumia ympäri Suomen. Tapahtumat lyötyvät päivän Suomen luonnon päivän nettisivuilta. Päivää voi juhlistaa omatoimisestikin, vaikka retkeillen elokuisen luonnon kauneudessa.

Suomen luonnon päivän viralliset järjestäjät ovat Suomen ympäristökeskus, Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsähallituksen luontopalvelut ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kotimaisia valkuaiskasveja lautaselle -tapahtuma Tammelassa ti 11.8.2015

Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Kotimaisia valkuaiskasveja lautaselle –tapahtuma järjestetään edistämään kotimaisten valkuaiskasvien käyttöä kotikeittiöissä ja innoittamaan jopa uusien liikeideoiden syntyä. ​Tapahtuman tavoitteena on lisätä tietoutta kotimaisista valkuaiskasvi-vaihtoehdoista ja miten monipuolisesti niitä voidaan hyödyntää ruuanlaitossa. Kotimaiset valkuaiskasvit halutaan nostaa esiin myös yrittäjyysnäkökulmasta ja herätellä ideoita miten niistä voisi saada uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kotimaisia valkuaiskasveja lautaselle –tapahtuma järjestetään 11.8.2015 klo 15-18 Mustialassa Tammelassa, Mustialantie 105. Tapahtuman järjestää Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hanke. Tapahtuman ohjelma.

Kategoriat
Ajankohtaista

Metsäkanalinnut kärsivät ilmastonmuutoksesta

kuva: Ville Heimala / TehoPlus-hanke
kuva: Ville Heimala / TehoPlus-hanke

Ilmastonmuutos aiheuttaa selviä vaikeuksia metsäkanalinnuille. Ilmastonmuutoksen takia keväät ovat lauhtuneet ja aikaistuneet, mikä saa riistakanalinnut pesimään ja munimaan aiemmin. Alkukesät eivät kuitenkaan ole lämmenneet vastaavasti, joten poikaset kuoriutuvat väärään aikaan: luonnossa ei ole niille evästä. Näin kertoo metsäkanalintuja 1980-luvulta alkaen tutkinut erikoistutkija Pekka Helle Luonnonvarakeskuksen Oulun toimipaikasta.

Lue lisää Etelä-Suomen Sanomien jutusta 20.7.2015.

Kategoriat
Ajankohtaista

Vuoden ekologisin maatila pyörii keksinnöillä: biohiili, tuubikompostointi ja optinen hara

 

Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.
Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.

Hyvinkäällä sijaitseva Knehtilän maatila on valittu vuoden ympäristö-ystävällisimmäksi maatilaksi. WWF:n, MTK:n ja SLC:n kuudetta kertaa jakaman viljelijöiden ympäristöpalkinnon ovat tänä vuonna voittaneet Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola.

 

 

 

 

 

Viljelijäpalkinnon voittajat ovat muun muassa tehostaneet lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parantaneet maaperän rakennetta. Tilalla ei ole tyydytty vain luomuviljelyyn. Eerola on tehnyt tilallaan lukuisia erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa viljelyn tuloksia sekä saavuttaa uusia ympäristöystävällisiä viljelykeinoja. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa tuubikompostointi-menetelmän kehittäminen hevosen lannalle sekä erilaiset biohiiltä ja orgaanisia lannoitteita koskevat kokeilut.

”Kyllä me toivomme, että maanviljely kannattaa. Olemme lähteneet perinteisestä viljelystä liikkeelle, kehittäneet ja laajentaneet tilan toimintaa. Kehitämme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja jaamme tietoutta kuluttajille sekä muille viljelijöille. Uskomme, että yhteiskunta arvostaa tätä työtä. On katsottava vain eteenpäin”, Markus Eerola miettii.

Lue lisää Helsingin Sanomien artikkelista.

Markus Eerola kertoi Ilmastonmuutos ja maaseutu-hankkeen loppuseminaarissa 2014 siitä, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen? Katso video!

Kategoriat
Ajankohtaista

Miten toivoisit maatalouden ja maaseudun ilmastoviisautta edistettävän jatkossa? Vastaa kyselyyn ja osallistu arvontaan!

kuumailmapallot

Maaseudun kehittäjillä on tällä hetkellä hankehakemusten ideointi ja kirjoitus meneillään. Sama tilanne on myös Ilmastonmuutos ja maaseutu –teeman edistämisessä.

Hankeideamme Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle pääsi valtakunnallisten maaseutuhankkeiden haussa toiselle kierrokselle. Tämä tarkoittaa, että vielä ei siis ole rahoitusta, eikä lupaustakaan rahoituksesta, vaan menossa on vasta semifinaalikarsinta rahoituksen saajista. Mutta nyt on oiva tilaisuus ideoida ja esittää toiveita!

 

Mitä sinä toivoisit Suomessa hanketyönä tehtävän maatalouden ja maaseudun ilmastotoimissa? Mitä tarvittaisiin, jotta ilmastonmuutoksen vaikuttaessa niin luonnonoloihin, markkinoihin kuin politiikkaankin suomalainen viljelijä, maatalous ja maaseutu voisivat hyvin? Ideoita voi esittää kyselyssä https://www.webropolsurveys.com/S/312960D67362CA3C.par . Vastaamiseen arvioidaan menevän aikaa noin 10 min.

Kaikki ke 12.8. mennessä tulleet vastaukset ovat mukana 50 e lahjakortin arvonnassa, lahjakortti on ruokakauppaan tai rautakauppaan voittajan toiveiden mukaan. Kyselyyn 25.6. mennessä vastanneiden kesken arvoimme 2 kpl lippuja Farmari-maatalousnäyttelyyn. Arpaonni suosi Päivi Jokista Joensuusta.

Halutessasi voit kertoa ideoita myös sähköpostilla (riitta.savikko@luke.fi), puhelimitse (050 571 4548) tai vaikka nenäkkäinkin!

Kategoriat
Ajankohtaista

Hiili maahan -hankkeessa kokeillaan tapoja tehdä maatiloista hiilinieluja

 

Pellonpientareella keskustellen voi kehittää osaamistaan. Kuva: Hanna Koikkalainen
Pellonpientareella keskustellen voi kehittää osaamistaan. Kuva: Hanna Koikkalainen

Hiili maahan -hankkeen tavoitteena on tehdä tilojen peltolohkoista hiilinieluja ja samalla parantaa satotasoja. Hiilen sitomisessa käytetään useita eri menetelmiä, joita sovelletaan kullekin tilalle sopivaksi. Hankkeen tavoitteena on saada mobiilisovelluksen kautta kuluttajat osallistumaan vaivattomasti konkreettisiin ilmastotoimiin.

Suomalaisista maatiloista mukana ovat esimerkiksi Kuituan kartano, Knehtilän tila, Tyynelän tila ja Kosken kartano. Testausta varten menetelmiä halutaan soveltaa erityisesti ongelmallisille peltolohkoille.

CarbonToSoil – Hiili maahan on suomalaisen Cohu Entertainment Oy:n ja yhdysvaltalaisen TheCarbonUndergroundin voittoa tavoittelematon projekti.  Projektin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Elävä Itämeri säätiö, Helsingin yliopisto, Soil Scout, Humuspehtoori sekä SLC.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden nettiartikkelista.

Hankkeen sivut CarbonToSoil – Hiili maahan.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maanviljelijä ja tutkija: maanviljelystä ilmastonmuutoksen hidastaja

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tuomas Mattila viljelee sukutilaa Pusulassa ja tekee osa-aikaisesti Suomen ympäristökeskuksella elinkaariarviointeja sekä mallintaa tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.

”Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja siitä, miten luonto toimii. Haluan myös yrittää ratkaista itse ongelmia. Ympäristökatastrofi olisi hyvä pysäyttää.”

Maataloutta on julkisessa keskustelussa syyllistetty ilmastonmuutoksesta. Syytökset pitävät osin paikkansa, mutta eivät ole kovin rakentavia.

”Osa viljelijöistä menee kieltomoodiin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. He eivät koe, että voisivat tehdä asialle mitään”, Mattila pohtii.

”Kun keskustelen muiden viljelijöiden kanssa, en puhu ensin ilmastonmuutoksesta. Avaan keskustelun ensin maan parantamisesta ja sitten vasta hiilensidonnasta.”

Yksityiskohtien sijaan tulee keskittyä tilanhoitoon kokonaisuutena, joka sisältää ekosysteemin, talouden ja viljelijän hyvinvoinnin.

”Pelkästä nurmesta ja luonnosta puhuminen ei riitä. Parempi ohje on vaikka ’näin lisäät hiilensidontaa ja vältät itse burnoutin'”, hän huomauttaa.

Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeen 2/2015 jutusta.

Alla Tuomas Mattilan Ilmase-hankkeen työpajassa 2014 pitämän alustuksen kalvot ja videointi:

Hiiltä peltoon ja pelto kasvukuntoon – Kuinka nopeasti pellon hiilimääriä voi lisätä? Kokemuksia omalta tilalta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Ruokaa, kiertotaloutta ja ilmastoa

 

Rodeo_337944w

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Hanna Mattila kirjoittaa Bonnin ilmastoneuvotteluista Ympäristöministeriön blogissa:

Bonnin ilmastoneuvotteluissa maataloutta käsitellyt työpaja alkoi hiljaisella hetkellä Nepalin pienviljelijöiden menetysten muistoksi. Hiljainen hetki oli tärkeä muistutus kahdesta asiasta: maatalous on riippuvainen luonnonolosuhteista ja viljelyjärjestelmät ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Kaikkien järjestelmien tarkoituksena on kuitenkin tuottaa ruokaa. Olemme aika perusjuttujen äärellä.

EU on korostanut neuvotteluissa yhteyttä sopeutumisen ja hillinnän välillä. Maatalouden tulee sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, mutta sen tulee myös hillitä ilmastonmuutosta. Onneksi monet toimenpiteet edistävät näitä kumpaankin. Bonnin työpajat maataloudesta käsittelivät varhaisia hälytysjärjestelmiä ja varasuunnitelmia sekä maatalouden tuotantojärjestelmien riskinhallintaa ja haavoittuvuusarviointeja. Monissa maissa kehitetään näitä sopeutumistoimia jo nyt. Muun muassa Filippiinit, Gabon, Kanada, EU, Brasilia kertoivat kokemuksiaan. Yhteistä näille oli se, että tarvitaan sopeutumistoimia eri tasoilla ja yhteyttä näiden eri tasojen välillä (globaali, alueellinen, paikallinen). Viljelijä tekee päätökset, mutta miten saadaan kaikki tieto viljelijän päätöksenteon tueksi?

Lue koko blogiteksti Uutta ilmastosopimusta rakentamassa -blogista.

Kategoriat
Ajankohtaista

Onko maatalous pulassa päästövähennystavoitteiden kanssa?

kuva: Tapio Tuomela/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Tapio Tuomela/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

Maatalouden kokonaispäästöille on asetettu 13 prosentin vähennystavoite kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa, sillä nykyisillä hillintäkeinoilla päästöt eivät vähene riittävästi, selviää 26.5.2015 julkaistusta tutkimuksesta.

– Tällä hetkellä käytössä olevalla teknologialla ja kustannuksilla päästövähennystavoitteesta voitaisiin saavuttaa alle puolet. Jotta lisävähennyksiä saataisiin aikaan, vaaditaan lisäinvestointeja uuteen, päästöjä vähentävään teknologiaan, kuten biokaasulaitoksiin, lannan käsittelyn teknologiaan ja viljan kuivauksen vaihtoehtoihin, kertoo erikoistutkija Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskuksesta.

– Uusiutuvan energian pientuotannolla pitäisi olla helppo liittymä energiaverkkoihin. Samalla maatalous-, aluekehitys- ja energiapolitiikan tulisi yhdessä luoda edellytyksiä kokeiluille ja innovaatioille, jotta voidaan löytää tehokkaita ja kannattavia ratkaisuja maatilojen energialiiketoiminnan lisäämiselle tulevaisuudessa. Toimintaa ei tule rakentaa lisätukien varaan vaan suuntaamalla ympäristöystävällisemmin nykyisiä tukia, professori Petri Tapio Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta summaa tutkimuksen satoa.

Lue lisää ILVAMAP-tutkimuksesta Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 26.5.2015 ja loppuraportista.