Kategoriat
Ajankohtaista

Selvitys: Metsien hiilinielupotentiaali kasvaa, mutta maataloudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on haasteellista

Metsien hiilinielut ovat ratkaisevassa asemassa, kun tarkastellaan maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous -sektorin (LULUCF) mahdollisuuksia edistää Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Tuoreiden skenaariolaskelmien mukaan metsien hiilinielu voisi kaksinkertaistua vuoteen 2050 nykytasoon verrattuna. Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin puolestaan saada vähennettyä noin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, mutta se vaatisi suuria muutoksia turvemaiden viljelyyn.

Selvityksen mukaan maataloussektorilla kasvihuonekaasupäästöjä voidaan pienentää vähentämällä turvemaiden raivausta pelloksi, lisäämällä turvepeltojen kasvipeitteisyyttä, nostamalla turvemailla pohjaveden pintaa ja kasvattamalla lannan biokaasutuksen osuutta. Näillä toimilla maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää noin 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ilman, että kotimaisen maataloustuotannon määrä sanottavasti muuttuisi.

Luonnonvarakeskus julkaisi 28.2.2019 selvityksen Maatalous- ja LULUCF-sektorien päästö- ja nielukehitys vuoteen 2050

Tiivistelmä: Ilmastopolitiikan mahdollisuudet ja haasteet maatalous- ja LULUCF-sektoreilla

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 28.2.2019: Selvitys: Metsien hiilinielupotentiaali kasvaa, mutta maataloudessa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on haasteellista

LULUCF-_ja_maataloussektorin_kasvihuonekaasupaastot_ja_-poistumat-768x508

Kategoriat
Ajankohtaista

Maanviljelijä ja tutkija: maanviljelystä ilmastonmuutoksen hidastaja

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tuomas Mattila viljelee sukutilaa Pusulassa ja tekee osa-aikaisesti Suomen ympäristökeskuksella elinkaariarviointeja sekä mallintaa tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.

”Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja siitä, miten luonto toimii. Haluan myös yrittää ratkaista itse ongelmia. Ympäristökatastrofi olisi hyvä pysäyttää.”

Maataloutta on julkisessa keskustelussa syyllistetty ilmastonmuutoksesta. Syytökset pitävät osin paikkansa, mutta eivät ole kovin rakentavia.

”Osa viljelijöistä menee kieltomoodiin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. He eivät koe, että voisivat tehdä asialle mitään”, Mattila pohtii.

”Kun keskustelen muiden viljelijöiden kanssa, en puhu ensin ilmastonmuutoksesta. Avaan keskustelun ensin maan parantamisesta ja sitten vasta hiilensidonnasta.”

Yksityiskohtien sijaan tulee keskittyä tilanhoitoon kokonaisuutena, joka sisältää ekosysteemin, talouden ja viljelijän hyvinvoinnin.

”Pelkästä nurmesta ja luonnosta puhuminen ei riitä. Parempi ohje on vaikka ’näin lisäät hiilensidontaa ja vältät itse burnoutin'”, hän huomauttaa.

Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeen 2/2015 jutusta.

Alla Tuomas Mattilan Ilmase-hankkeen työpajassa 2014 pitämän alustuksen kalvot ja videointi:

Hiiltä peltoon ja pelto kasvukuntoon – Kuinka nopeasti pellon hiilimääriä voi lisätä? Kokemuksia omalta tilalta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen Ilmastopaneeli: Maankäyttö on sisällytettävä maatalouden ilmastopolitiikkaan

kuva: Sari Himanen
kuva: Sari Himanen

Suomen Ilmastopaneelin tavoitteena oli selvittää, millaista olisi viljelijöiden hyväksymä ja samalla taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävä ilmastopolitiikka maataloudessa. Ilmastopaneelin maaliskuussa 2014 julkaiseman selvityksen mukaan maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen olisi edullisinta maankäytön muutoksilla, joita ei kuitenkaan ole laskettu maataloussektorin ilmastotavoitteiden piiriin. Toimet, joilla proaktiivisesti pyritään sopeutumaan ilmastonmuutokseen voivat olla viisaita myös päästöjen vähentämisen kannalta. Viljelijät toivovat selkeää ja kannustavaa ilmasto-ohjausta.

 

Ilmastopaneelin tiedote 27.3.2014: Maankäyttö sisällytettävä maatalouden ilmastopolitiikkaan

Raportti ”Ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävä ilmastopolitiikka maataloudessa”

MTT Elo -verkkolehden artikkeli: Maatalouden ilmastopolitiikka kaipaa uusia avauksia