Avainsana: ilmastoviisaat ratkaisut

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

29.6.2016 Peltohavaintopäivässä esittelyä viljelijöille

 
Peltohavaintopäivässä Mikkelissä ke 29.6. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke esitteli mm. palkokasveja näytesangoissa ja ohra+härkäpapu-seoskokeilua.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa vietetyssä peltohavaintopäivässä pääsi tutustumaan mm. pellon kasvukunnon arviointiin, lapiotestiin, viherlannoituskasvustoihin, erikoiskasveihin ja palkokasveihin. Päivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kiitos kaikille kävijöille! Tervetuloa seuraavaan peltohavaintopäivään ke 17.8.!

Peltohavaintopäivän järjestivät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

DSCN5795
Peltohavaintopäivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5797
Palkokasvien näytesankoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5817
Peltomaan rakennetta tutkimassa. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

 

DSCN5846
Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta esittelee viherlannoituskasvustoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5851
Jukka Rajala Ruralia-instituutista esittelee peltomaan rakenteen tutkimista lapiotestillä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5851
Tutustumassa erikoiskasveihin, mm. öljyhamppuun, kvinoaan ja spelttiin. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

MMM: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

tiilikainen
Kimmo Tiilikainen. kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto.

Ministeri Tiilikaisen mielestä maa- ja metsätalouden merkitys on suuri ilmastonmuutoksen hillinnässä, eikä maataloutta pidä nähdä vain ongelmana – se tulisi nähdä myös ratkaisuna. Ministeri muistutti, että maatalouden päästöjen kustannustehokas vähentämismahdollisuus on kuitenkin rajallinen. Ruuantuotantoa on maailmassa lisättävä, jotta kasvavan väestön kysyntään voidaan vastata.

Ministeri Tiilikainen korosti EU:n maatalous- ja kalastusneuvoston kokouksessa 17.5.2016 puheenvuorossaan metsien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja hiilen sitomisessa. Ilmastotoimien tulisi kannustaa metsien kestävään hoitoon ja käyttöön.

 

 

– Biotaloudella on huomattava merkitys ilmaston lämpenemisen hidastamisessa. Suomessa biotalouden kehittäminen perustuu kestävään metsien hoitoon. Puusta voidaan kehittää uusia tuotteita korvaamaan uusiutumattomia materiaaleja ja fossiilista energiaa, Tiilikainen painotti.

Lue lisää Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta 17.5.2016: EU:n maatalousministerit: maa- ja metsätalous tarjoaa mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

KUTSU Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –aloituspajaan ja webinaariin pe 15.4. Tampereelle

 

Tapahtuma on ensisilmäys ilmastoviisaaseen suomalaiseen maaseutuun.Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke tarjoaa mahdollisuuden etsiä uusia polkuja ja vahvistaa jo olemassa olevia uria ilmastoratkaisuihin, maaseudun toimijoitten näkökulmasta, käytännön asiat keskiössä.

perjantaina 15.4. klo 9.30-16 Ahlmanin Kartano, auditorio (Hallilantie 24, 33820 Tampere) ja webinaarina osoitteessa https://meet.lync.com/ahlmaninkoulunsaatio/webinaari/Y61LLJ2B

9.30-10 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

10.00 Tervetuloa

10.15 Mitä Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke tarjoaa
Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.45 Mitä Pariisin ilmastosopimus tarkoittaa viljelijöiden kannalta?
Neuvotteleva virkamies Hanna Mattila, MMM

11.15 Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä
Erikoistutkija Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus

11.45 lounas

12.45 Miten ilmastokysymykset näkyvät neuvojan työssä tällä hetkellä?
Palvelupäällikkö Sari Hiltunen, ProAgria Etelä-Suomi

13.00 Maanviljelijän keinot hillitä ilmastonmuutosta – esimerkkinä Kilpiän tila
Tutkija, viljelijä, kokeilija Tuomas Mattila

13.30 Maatalouden muutos ja ilmastonmuutos – miten kohti kestävää ruokajärjestelmää?
Professori Sirpa Kurppa, Luonnonvarakeskus

14.00 kahvi

14.30 Maatilan talous ja ilmastoviisaat ratkaisut – löytyykö keinoja parantaa tilan taloudellista tulosta?
Professori Heikki Lehtonen, Luonnonvarakeskus

15.00 Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille
Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

15.30-15.45 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

 

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke.

Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista mieluiten 13.4. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita!

Tampereella sisäinen bussi numero 12 kulkee Keskustorilta Ahlmanille, muillakin busseilla pääsee lähelle. Lisäinfoa löydät Repa Reittioppaasta.

Webinaariohjeet

Aloituspajaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina klikkaamalla itsensä osoitteeseen
https://meet.lync.com/ahlmaninkoulunsaatio/webinaari/Y61LLJ2B. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille myös sähköpostiin.

Webinaarilaiset voivat halutessaan täyttää aloituspajaan liittyviä kyselylomakkeita sähköisessä muodossa. Alustuksista mieleen tulevien mahdollisuuksien, haasteiden ja ratkaisujen kirjauslomake on täällä https://www.webropolsurveys.com/S/4D17D061015B003E.par . Palautelomake puolestaan löytyy täältä https://www.webropolsurveys.com/S/5F2067B6456C858F.par

Lämpimästi tervetuloa!

VILMA-logo

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Yritysten investoinnit ratkaisevat ilmastonmuutoksen suunnan (Maaseudun Tulevaisuus 24.2.2016)

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

Ilmastoystävälliset investoinnit pitäisi kolminkertaistaa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut yhdessä kansainvälisten taloustietotoimistojen kanssa, ettei maailman lämpötilannousu rajoitu alle kahteen asteeseen, jos päästövähennystavoitteita ei tiukenneta. Oleellista on, että yksityinen raha saadaan virtaamaan nykyistä vuolaammin ilmastoystävällisiin hankkeisiin.

 

 

 

Karkeasti arvioiden vuotuisten ilmastoinvestointien määrä tulisi kolminkertaistaa nykyisestä noin tuhanteen miljardiin euroon. Arvion esitti Climate Leadership Councilin (CLC) toiminnanjohtaja Jouni Keronen keskiviikkona 24.2.2016 kansalaisjärjestöjen järjestämässä ilmastotilaisuudessa Helsingissä.

CLC on hiilineutraalia yhteiskuntaa tavoittelevien yritysten ja tahojen yhteenliittymä. Mukana ovat muun muassa Fortum, Kemira, ST1, Finnair ja S-ryhmä.

Kerosen mukaan keskeisiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat päästöjen hinnoittelu maailmanlaajuisesti päästökauppajärjestelmien avulla sekä siirtyminen uusiutuviin liikennepolttoaineisiin. Lisäksi edessä on metsien ja maatalouden hiilinielujen laskentasäännöistä sopiminen.

Keronen muistutti myös, että ilmastonmuutos on suuri turvallisuuspoliittinen ongelma. Nähtävillä on vasta pakolaisaallon alku.

Tutkimusprofessori Mikael Hildén Suomen ympäristökeskuksesta korosti, että päästöleikkausten tiukentamisen ohella maiden on huolehdittava hiilinieluistaan. Edes Suomessa ei voida tuudittautua siihen, että kohisten kasvava metsä sitoo hiiltä. Ongelma on kuitenkin kansainvälinen.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa Hildén nostaa suureen arvoon yritysten ja yhteisöjen tekemät kokeilut. Esimerkiksi kuntien pyrkimykset hiilineutraaliuteen Hinku-hankkeessa ovat hyvä esimerkki halusta kehittyä.

”Kokeilut luovat poliittista painetta ja liiketoimintaa.”

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden uutisesta 24.2.2016: Yritysten investoinnit ratkaisevat ilmastonmuutoksen suunnan

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maaseudulla monia mahdollisuuksia ilmastoviisaisiin ratkaisuihin

kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto
kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto

Maaseudulla kaivataan konkreettisia esimerkkejä ja havainnollista tietoa ilmastoviisaista ja muutoskestävistä toimintatavoista. Sääriskeihin varautuminen ja oman tilan toiminnan kehittäminen kiinnostavat viljelijöitä. Luonnonvarakeskuksessa käynnistyvä VILMA-hanke tarjoaa tutkittua ilmastonmuutostietoa ja käytännön ratkaisuja maaseudun toimijoille.

 

 

 

 

 

– VILMA-hankkeessa tavoitteena on nostaa esiin ja luoda yhdessä maaseudun elinkeinojen näkökulmasta kestäviä ja eri tavoin hyödyllisiä ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja, toteaa vuoden alussa alkavaa hanketta koordinoiva tutkija Riitta Savikko.

– Esimerkiksi viljelykierto, typensitojakasvien käyttö tai ravinteiden kierrätys ovat sekä ilmastoviisaita ratkaisuja että satovarmuutta parantavia keinoja, kertoo vanhempi tutkija Sari Himanen.

– Unelmamme olisi saada maaseudun ilmastoratkaisut esiin yleiseen keskusteluun ja lisätä myös sitä kautta viljelijöiden arvostusta. Viljelijän käytännön ongelmien ja tarjolla olevien ratkaisuvaihtoehtojen pohtiminen hyödyntäen tutkimustietoa motivoi toimimaan juuri ilmastokysymysten parissa, sillä ne ovat monella tapaa niitä juuri nyt merkittävimpiä, Riitta ja Sari toteavat.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 25.11.2015 Maaseudulla monia mahdollisuuksia ilmastoviisaisiin ratkaisuihin.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke sai rahoituksen valtakunnallisena maaseutuhankkeena

kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto
kuvat: Sari Himanen, Juuso Joona, Luken arkisto

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hanke sai rahoituksen valtakunnallisena maaseutuhankkeena. VILMA-hanke jatkaa ja syventää Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE)-hankkeessa aloitettua tiedonvälitystä maaseudun ilmastotyöstä.

 

 

 

 

 
 

VILMA-hankkeen päätavoite on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä, sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. Hanke jalostaa ja välittää tietoa sekä vahvistaa tietopohjaa ja toimintahalua maaseudun ja maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen edistämiseksi. Hanke tukee sekä maatalouden ilmastoviisaiden ratkaisujen kehittämistä että myös laajemmin maaseutua elinympäristönä, sen elinvoimaisuutta ja elinkeinoelämän kestävyyttä. Hankkeen suunniteltu toteutusaika on 2016-2018.
Kategoriat
Ajankohtaista

Maaperätutkija: Pelto on tärkeä hiilinielu

Helinä Hartikainen kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto
Helinä Hartikainen kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto

Pelloilla on monia rooleja hiilen sidonnassa ja siten ilmastomuutoksen hillinnässä, toteaa maaperätutkija Helinä Hartikainen Helsingin yliopistosta.

Esimerkiksi peltojen humus on pitkäikäinen hiilivarasto.

Maatalous pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutokseen myös muilla tavoin, Hartikainen huomauttaa.

”Itse asiassa tuottavassa ja vastuullisessa toiminnassa menetelmät ovat vanhoja ja hyviksi havaittuja. Ne vain unohtuvat välillä”, Hartikainen sanoo. ”On syytä pohtia toimenpiteitä, niiden vaikutuksia ja seurauksia myös pitkällä aikavälillä.”

 

Esimerkiksi typpilannoitteen tuottamiseen tarvitaan valtavat määrät energiaa ja siitä aiheutuu runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Palkokasvit pystyvät samaan tuotantoon auringon energialla, mikä ei aiheuta riippuvuutta muista valtioista, Helinä Hartikainen sanoo.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden jutusta 31.8.2015.

Kategoriat
Ajankohtaista

Vuoden ekologisin maatila pyörii keksinnöillä: biohiili, tuubikompostointi ja optinen hara

 

Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.
Maanviljelijä Markus Eerola kertoi ILMASE-hankkeen loppuseminaarissa 2014, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen.

Hyvinkäällä sijaitseva Knehtilän maatila on valittu vuoden ympäristö-ystävällisimmäksi maatilaksi. WWF:n, MTK:n ja SLC:n kuudetta kertaa jakaman viljelijöiden ympäristöpalkinnon ovat tänä vuonna voittaneet Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola.

 

 

 

 

 

Viljelijäpalkinnon voittajat ovat muun muassa tehostaneet lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parantaneet maaperän rakennetta. Tilalla ei ole tyydytty vain luomuviljelyyn. Eerola on tehnyt tilallaan lukuisia erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa viljelyn tuloksia sekä saavuttaa uusia ympäristöystävällisiä viljelykeinoja. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa tuubikompostointi-menetelmän kehittäminen hevosen lannalle sekä erilaiset biohiiltä ja orgaanisia lannoitteita koskevat kokeilut.

”Kyllä me toivomme, että maanviljely kannattaa. Olemme lähteneet perinteisestä viljelystä liikkeelle, kehittäneet ja laajentaneet tilan toimintaa. Kehitämme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja jaamme tietoutta kuluttajille sekä muille viljelijöille. Uskomme, että yhteiskunta arvostaa tätä työtä. On katsottava vain eteenpäin”, Markus Eerola miettii.

Lue lisää Helsingin Sanomien artikkelista.

Markus Eerola kertoi Ilmastonmuutos ja maaseutu-hankkeen loppuseminaarissa 2014 siitä, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen? Katso video!

Kategoriat
Ajankohtaista

Hiili maahan -hankkeessa kokeillaan tapoja tehdä maatiloista hiilinieluja

 

Pellonpientareella keskustellen voi kehittää osaamistaan. Kuva: Hanna Koikkalainen
Pellonpientareella keskustellen voi kehittää osaamistaan. Kuva: Hanna Koikkalainen

Hiili maahan -hankkeen tavoitteena on tehdä tilojen peltolohkoista hiilinieluja ja samalla parantaa satotasoja. Hiilen sitomisessa käytetään useita eri menetelmiä, joita sovelletaan kullekin tilalle sopivaksi. Hankkeen tavoitteena on saada mobiilisovelluksen kautta kuluttajat osallistumaan vaivattomasti konkreettisiin ilmastotoimiin.

Suomalaisista maatiloista mukana ovat esimerkiksi Kuituan kartano, Knehtilän tila, Tyynelän tila ja Kosken kartano. Testausta varten menetelmiä halutaan soveltaa erityisesti ongelmallisille peltolohkoille.

CarbonToSoil – Hiili maahan on suomalaisen Cohu Entertainment Oy:n ja yhdysvaltalaisen TheCarbonUndergroundin voittoa tavoittelematon projekti.  Projektin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Elävä Itämeri säätiö, Helsingin yliopisto, Soil Scout, Humuspehtoori sekä SLC.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden nettiartikkelista.

Hankkeen sivut CarbonToSoil – Hiili maahan.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maanviljelijä ja tutkija: maanviljelystä ilmastonmuutoksen hidastaja

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tuomas Mattila viljelee sukutilaa Pusulassa ja tekee osa-aikaisesti Suomen ympäristökeskuksella elinkaariarviointeja sekä mallintaa tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.

”Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja siitä, miten luonto toimii. Haluan myös yrittää ratkaista itse ongelmia. Ympäristökatastrofi olisi hyvä pysäyttää.”

Maataloutta on julkisessa keskustelussa syyllistetty ilmastonmuutoksesta. Syytökset pitävät osin paikkansa, mutta eivät ole kovin rakentavia.

”Osa viljelijöistä menee kieltomoodiin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. He eivät koe, että voisivat tehdä asialle mitään”, Mattila pohtii.

”Kun keskustelen muiden viljelijöiden kanssa, en puhu ensin ilmastonmuutoksesta. Avaan keskustelun ensin maan parantamisesta ja sitten vasta hiilensidonnasta.”

Yksityiskohtien sijaan tulee keskittyä tilanhoitoon kokonaisuutena, joka sisältää ekosysteemin, talouden ja viljelijän hyvinvoinnin.

”Pelkästä nurmesta ja luonnosta puhuminen ei riitä. Parempi ohje on vaikka ’näin lisäät hiilensidontaa ja vältät itse burnoutin'”, hän huomauttaa.

Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeen 2/2015 jutusta.

Alla Tuomas Mattilan Ilmase-hankkeen työpajassa 2014 pitämän alustuksen kalvot ja videointi:

Hiiltä peltoon ja pelto kasvukuntoon – Kuinka nopeasti pellon hiilimääriä voi lisätä? Kokemuksia omalta tilalta.