Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hanke: Tilakokeista opittua – peltopäivä Liedossa 14.8.2018

 

OSMO-tilakokeet ja niiden tulokset; kemiallinen, fysikaalinen ja biologinen kasvukunto

Miten tasapainottaa ravinteita?
Miksi vesi seisoo pellolla?
Miten saada juuret kasvamaan syvälle kosteaan maahan?
Miten jankkurointi vaikuttaa syysviljan talvehtimiseen?

Aika: Tiistai 14.8.2018 klo 9.30-12.00

Paikka: Otto Hyssälän pellot, Sukselantie 878, Paimio,
(Valtatie 10:ltä Yliskulman kohdalta käännytään itään Nauristielle ja ajetaan noin 4 km peltoaukealle, jossa tien nimi vaihtuu Sukselantieksi, ja jossa opastus).

Kohderyhmä: Viljelijät ja tiedotusvälineiden edustajat, jotka ovat kiinnostuneita peltojen kasvukunnon parantamisesta ja resurssitehokkaasta maan kasvukunnon hoidosta.

Sisältö:
OSMOn tilatutkimuksen ja sen tulosten esittely

  • Tilatutkimus viljelijän näkökulmasta, Otto Hyssälä
  • Kemiallisen ja biologisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, ravinnetasapaino, Tuomas Mattila, yliopistotutkija
  • Fysikaalisen kasvukunnon puutteet ja korjaustoimet, Jukka Rajala, hankevastaava
  • Kuivatuksen haasteet, Sami Talola, hankevastaava, MTK-Varsinais-Suomi
  • Mitä neuvoja oppi OSMO-hankkeesta, Heikki Ajosenpää, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Länsi-Suomi

Hinta: Tilaisuus on maksuton.
Ilmoittautuminen: viimeistään pe 10.8.2018 jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210

Järjestäjät:
OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi
ja Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke, MTK-Varsinais-Suomi.

Lisätietoja:                                                                                                                                                    Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210
Heikki Ajosenpää, heikki.ajosenpaa@proagria.fi, puh. 050 602 58
Sami Talola, sami.talola@mtk.fi, puh. 040 501 0700

Tervetuloa!

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Palkokasvien ja seosviljelyn esittelyä Peltohavaintopäivässä Mikkelissä viljelijöille ja muille kiinnostuneille

 

Mikkelissä järjestettiin ke 17.8.2016 Peltohavaintopäivä. Päivän aikana tutustuttiin mm. erikoiskasvien viljelyyn, viherlannoitus- ja kerääjäkasveihin, seosviljelyyn, maan kasvukunnon havainnointiin sekä palkokasveihin. Tapahtumapaikkana olivat Luonnonvarakeskuksen tutkimuspellot Karilassa.

VILMA-hanke esitteli päivässä seosviljelyä härkäpapu-ohra-seoksen kokeiluruutujen äärellä. Ihan päivän lopuksi pääsi tutustumaan myös ohran lajikeseokseen. Seosviljelystä kertoi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Himanen. Peltohavaintopäivässä VILMA-hankkeen osiossa perehdyttiin myös palkokasvien tarjoamiin hyötyihin palkokasvien havaintoruuduilla Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Seurin johdolla. Palkokasvien havaintoruutujen laji- ja lajikekooste.

Peltohavaintopäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja HY Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Yhteistyökumppanina Aluekehityssäätiön Maanosaaja®. Hankkeiden rahoittajina ovat EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskus.

Riitta Savikurki Pro Agria Etelä-Savosta kertoo tattarin viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Riitta Savikurki Pro Agria Etelä-Savosta kertoo tattarin viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista ja niiden viherlannoitusvaikutuksista kertovat Sari Iivonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista ja niiden viherlannoitusvaikutuksista kertovat Sari Iivonen Helsingin
yliopiston Ruralia-instituutista ja Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Maan rakennetta voi tarkastella kaivamalla pellosta lapiollisen maata. Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista neuvoi, mihin kiinnittää huomiota: esimerkiksi mureneeko sormissa helposti, löytyykö matoja, tuoksuuko hyvältä kukkamullalta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Maan rakennetta voi tarkastella kaivamalla pellosta lapiollisen
maata. Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista
neuvoi, mihin kiinnittää huomiota: esimerkiksi mureneeko sormissa
helposti, löytyykö matoja, tuoksuuko hyvältä kukkamullalta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoo kuminan viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoi kuminan viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Eri palkokasvien ominaispiirteitä valaisee Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa taustalla valkolupiini-ohra -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Eri palkokasvien ominaispiirteitä valaisi Pentti Seuri
Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa taustalla valkolupiini-ohra -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Miksi peltoa muokataan? – oppeja Maan muokkaus – nurmen rikkominen syysöljykasveille –pellonpiennarpäivästä 14.7.2016 Aurassa

 

Aurassa 14.7. järjestetyn työnäytöspäivän aiheina olivat nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.

Päivä aloitettiin pohtimalla yhdessä, miksi peltoja muokataan. Muokkauksen tavoitteiksi keskusteluissa nousivat ainakin seuraavat: saada peltoon vesitilaa ja ilmatilaa, saada ravinteet kasvien ulottuville, saada kasvimassa peltoon, hallita rikkakasveja, saada aikaan hyvä kylvöalusta. Joskus peltotöiden tarkoitus voi olla päästä pois kodin hulinastakin.

Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Pellonpiennarpäivä kiinnosti laajaa osallistujajoukkoa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

Peltomaan muokkauksessa, ilmanvaihdossa ja ravinnekierrätyksessä viljelijän tärkeitä työntekijöitä ovat lierot. Lierot pystyvät hankkimaan ravintonsa vain pellon pinnasta. Jotta viljelijä peltoa muokatessaan ei aiheuttaisi nälkäkuolemaa työntekijöilleen, tulisi pellon pintaan jäädä vähintään 30 % kasvipeitteisyys. Mistä sitten tietää, milloin on pintaan jäänyt sopiva kasvipeitteisyyden määrä? Tutkija-viljelijä TkT Tuomas Mattila OSMO-hankkeesta neuvoi niksin: laita pellolle 2 m mittanauhaa. Katso 10 cm, 20 cm, 30 cm..180cm, 190 cm, 200 cm eli tasakymmenten viivan kohdalta, jäikö siihen kohtaan kasvinpala. Kerro tulos viidellä. Näin saat kasvipeitteisyysprosentin arvion. Eikä ole tarkoitus kulkea mittanauhan kanssa peltoa läpi, vaan harjoittaa silmää jokusen mittauksen verran.

Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Tuomas Mattila selvittää pellonkasvipeitteisyysprosenttia. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Päivässä opittiin, että nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Niihin päästiin tutustumaan työnäytöksissä. Mukana oli useita erilaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä kelajyrsin ja vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Kelajyrsin ja sen työjälki esittelyssä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

Heikki Ajosenpää kannusti viljelijöitä tutkimaan pelloillaan, millaista jälkeä omat koneet tekevät. Havaintojen pohjalta voi parantaa säätöjä seuraavaan muokkauskertaan. Hyvän kylvöalustan aikaansaamiseen hän antoi myös muutaman neuvon. Ensimmäinen muokkauskerta kannattaa tehdä pienemmällä työsyvyydellä, siis lähempänä pellon pintaa. Sen jälkeen pellon annetaan kuivahtaa tovi. Parin viikon päästä ajetaan ristikkäiseen suuntaan (kohtisuoraan ensimmäisen muokkauskerran työsuuntaan) ja inan syvemmällä työsyvyydellä. Tauon aikana rikkakasvit käyttävät ravintovarastojaan kasvuun ja toinen muokkauskerta nitistää rikkoja tehokkaasti. Sitten pääsee kylvämään.

Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimalla muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Jukka Rajala, Heikki Ajosenpää, Tuomas Mattila ja Janne Rauhansuu tutkimassa muokkausjälkeä lapion kanssa. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tapahtuma kiinnosti viljelijöitä kovasti. Pellonpiennarpäivään osallistui noin 170 henkilöä. Tapahtuman järjesti OSMO-hanke (OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä). Hanketta toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi. Yhteistyökumppaneina tapahtumassa mukana olivat BSAG ja Järki-hanke, Luken VILMA-hanke sekä varsinais-suomalaiset Maan kasvukunnon osaajat ja Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

Riitta Savikko

 

VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
VILMA-hankkeen esittelypisteellä pellonpiennarpäivässä 14.7.2016 sai tutustua palkokasvien juurinystyröihin ja siemeniin, osallistua tietovisaan ja napata mukaan esitteitä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

29.6.2016 Peltohavaintopäivässä esittelyä viljelijöille

 
Peltohavaintopäivässä Mikkelissä ke 29.6. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke esitteli mm. palkokasveja näytesangoissa ja ohra+härkäpapu-seoskokeilua.

Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloilla Karilassa vietetyssä peltohavaintopäivässä pääsi tutustumaan mm. pellon kasvukunnon arviointiin, lapiotestiin, viherlannoituskasvustoihin, erikoiskasveihin ja palkokasveihin. Päivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kiitos kaikille kävijöille! Tervetuloa seuraavaan peltohavaintopäivään ke 17.8.!

Peltohavaintopäivän järjestivät: ProAgria Etelä-Savon, Maa-ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittajat: EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

DSCN5795
Peltohavaintopäivään osallistui reilut 60 henkilöä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5797
Palkokasvien näytesankoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5817
Peltomaan rakennetta tutkimassa. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.

 

DSCN5846
Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta esittelee viherlannoituskasvustoja. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5851
Jukka Rajala Ruralia-instituutista esittelee peltomaan rakenteen tutkimista lapiotestillä. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
DSCN5851
Tutustumassa erikoiskasveihin, mm. öljyhamppuun, kvinoaan ja spelttiin. Kuva Sanna Kauppinen / Luken arkisto.
Kategoriat
Ajankohtaista

Maan muokkaus – nurmen rikkominen syysöljykasveille – OSMO-hankkeen pellonpiennarpäivä Aurassa to 14.7.2016

Aurassa 14.7. järjestettävän työnäytöspäivän aiheina on nurmen lopetus ja kasvualustan valmistaminen syysöljykasveille sekä mekaaninen rikkakasvien torjunta.
Nurmen päättömuokkaukseen, hyvän kasvualustan aikaansaamiseen syysöljykasveille ja rikkakasvien hallintaan on olemassa monenlaisia koneita. Näihin pääsemme tutustumaan työnäytöksissä, joissa tavoitteena on muokata pelto kylvökuntoon monivuotisen nurmen jälkeen. Mukana on useita erilaisia lautasmuokkaimia, kultivaattoreita, jankkureita, matalakyntöaura ja siivetön kyntöaura sekä vetojyrsin, juolannostin sekä laserohjattu pellon tasain.

Ilmoittaudu: viimeistään 5.7.2016 ruoan varaamiseksi http://51.fi/maanmuokkauspaiva
Aika: Torstai 14.7.2016, klo 10.00 – 15.00
Paikka: Kuuskoski, Riihikoskentie 32, 21380 Aura
Kohderyhmä: Viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita erilaisista maan muokkausmenetelmistä ja muokkauskoneista.
Tavoite: Havainnollistaa ja vertailla eri koneiden muokkaustapoja ja mahdollisia eroja työjäljessä.

Päivän ohjelma koostuu työnäytöksistä pääosin viljelijöiden omin konein sekä esittelyistä.
• eri lautasmuokkareita
• eri kultivaattoreita
• eri jankkureita
• siivetön kyntöaura
• matalakyntöaura
• vetojyrsin
• juolannostin Kvick-Finn
• lannanlevitysnäytös kalkkunanlannalla
• esillä myös erikoiskoneita kuten
• laserohjattu pellon tasain
• kultivaattorin pikavaihtokärjet
• esittelyosastoja eri aihepiireistä, kuten uudenlaisia maanparannusaineita ja ilmastonsuojeluasiaa

Hinta: Tilaisuus on maksuton. Ruokailut ja kahvit omakustanteiset.
Lisätietoja: Kurssin johtaja Jukka Rajala jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210,
Heikki Ajosenpää, heikki.ajosenpaa@proagria.fi puh 050 602 58

Ilmoittaudu: viimeistään 5.7.2016 ruoan varaamiseksi http://51.fi/maanmuokkauspaiva

Ohjelma 14.7.2016

Aika: to 14.7.2016 klo 10.00-15.00
Paikka: Kuuskoski, Riihikoskentie 32, Aura
(Kuuskosken Kartanon viereinen Myssyfarmin vuokralohko)
9.30 Kahvimahdollisuuus
10.00 Päivän avaus ja OSMO-hankkeen esittely
Jukka Rajala, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
10.10 Tervetuloa Myssyfarmille ja syysrypsitilalle
Janne Rauhansuu, Myssyfarmin isäntä
10.20 Maan muokkaus, miksi ja miten?
Tuomas Mattila, tutkija-viljelijä TkT, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
10.30 Työnäytöksiä
11.30 Tauko (lounasmahdollisuus)
12.30 Työnäytöksiä
15.00 Tilaisuuden päätös

Päivän aikana mahdollisuus tutustua hankkeiden ja yritysten esittelypisteisiin.

Koulutuksen järjestää OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hanke, jota toteuttavat Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi sekä BSAG, Järki-hanke, Luken VILMA-hanke ja Lounais-Suomen luonnonmukaisen viljelyn yhdistys.

osmo-logo