Kategoriat
Ajankohtaista

Muhkeat nurmet: nurmiryhmien yhteinen peltopäivä Marttilassa to 15.9.

Muhkeat nurmet: nurmiryhmien yhteinen peltopäivä pidetään Marttilassa 15.9.2016. Päivässä mukana ProAgria Länsi-Suomen nurmiasiantuntijat ja OSMO-hankkeen asiantuntija.

Aika: to 15.9.2016 11:00 – 14:00

Paikka: Kylämäen hevostila, Hallintie 31, 21490 Marttila

Kohderyhmä: Nurmiviljelystä kiinnostuneet viljelijät

Ohjelma

11.00  Kahvit ja tervetuloa Kylänmäen hevostilan ruokalarakennuksessa

11.15   Kymppitonnin kerhon koontia nurmiryhmistä: Anu Ellä, ProAgria Länsi-Suomi

Länsi-Suomen vuoden nurmiryhmäläisen palkitseminen

11.30 Siirtyminen lähipellolle

Yhteistyökumppanien ajankohtaiset nurmiterveiset peltoständeillä: Länsimaito, Yara, Hankkija, Kesko, OSMO, HkScan

ProAgrian osastolla Virva Hallivuori analysoi mukaan ottamiasi rehunäytteitä/analyysituloksiasi.
Satu Näykki ja Riikka Mäkilä keskustelevat kanssasi nurmiseossuunnitelmista.

12.00  Makkaraa (HkScan tarjoaa) ja maistiaisia (Länsimaito), ständeihin tutustumista

Maan rakenteen demo kasvustokuopassa, OSMO-hanke, Jukka Rajala HY

Juuristonäyttely, Anu Ellä ProAgria

12.45   Työnäytöksiä: Forigo-nurmijyrsin, Suire-vaakatasomurskaimen sekä Pneumaticstar-nurmiäes kylvökoneella, BtAgro, kommentoimassa Jarkko Storberg, ProAgria

14.00   Tilaisuus päättyy

Hinta: Maksuton

Lisätietoja: Anu Ellä, valtakunnallinen huippuosaaja, nurmentuotanto, ProAgria Länsi-Suomi, 040 180 1260, anu.ella@proagria.fi

Jukka Rajala, projektipäällikkö, OSMO-hanke, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, puh. 044-303 2210, jukka.rajala@helsinki.fi

Järjestäjät: ProAgria Länsi-Suomen Johtamalla aikaa –hanke yhteistyössä Osaamista maan kasvukunnon hoitoon OSMO-hankkeen ja yritysten kanssa.

Yhteistyöyritykset: HkScan, Hankkija, Yara, BtAgro, Raisioagro, Länsimaito

Tervetuloa!

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista

Ruokapoliittinen selonteko lausuntokierroksella

kuva: Yrjö Tuunanen / Luken arkisto
kuva: Yrjö Tuunanen / Luken arkisto

Ruokapoliittinen selonteko on osa kansallista ruokapolitiikkaa. Se linjaa politiikan tavoitteet ja keskeiset toiminnan painopisteet pitkälle tulevaisuuteen.  Ruokapoliittinen selonteko annetaan ennen kaikkea toimintaympäristön muutosten takia. Maailmanlaajuisesti on tärkeää varmistaa ruuan-, veden- ja energiantuotannon riittävyys luonnonvaroja säästäen sekä hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen.

 

 

 

– Lisäksi ruuan kysynnän kasvu ja kulutustottumusten muutokset aiheuttavat haasteita, mutta toisaalta ne tarjoavat myös mahdollisuuksia ruokajärjestelmän toimijoille, neuvotteleva virkamies Anna-Leena Miettinen maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.

Suomi tarvitsee itsenäisen ja menestyvän ruokajärjestelmän voidakseen turvata kansalaisille ruokaturvan kaikissa olosuhteissa. Tämä on yhteiskuntarauhan ja turvallisuuspolitiikan ydinkysymyksiä ja yksi vastuullisen hallinnon ensisijaisista tehtävistä.

– Mitä paremmin hallitsemme omaa ruokajärjestelmäämme, sitä paremmin selviämme tulevaisuuden suurista haasteista. Jotta ruokapolitiikan tavoitteet saavutetaan, pitää hallituksen, eduskunnan ja koko ruokajärjestelmän olla sitoutunut yhteisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen, Miettinen painottaa.

Lue lisää MMM:n tiedotteesta 9.9.2016 Ruokapoliittinen selonteko lausuntokierrokselle.

Kategoriat
Ajankohtaista

Mitä on kestävä ruoka ja ruoantuotanto?

kuva: Marketta Rinne/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Marketta Rinne/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

 

Mitä on kestävä ruoka ja ruoantuotanto? Luonnonvarakeskuksen professori Sirpa Kurppa oli haastateltavana aiheesta Ylen aamu-tv:ssä 12.9.2016. Video kannattaa katsoa!

Lue lisää ja katso video Hyönteisten jalostaminen tarjoaa mahdollisuuksia uusille yrityksille – ”Ruokia ehkä terästetään hyönteisjauholla”

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Luonnonhoitoa yhdessä -seminaari Turussa 29.-30.11.2016

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke
Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

”Luonnonhoitoa yhdessä” -seminaari järjestetään Turun Virastotalon auditoriossa marraskuun lopulla. Seminaarin tavoitteena on tarjota luonnonhoidon  tekijöille ja asiantuntijoille  kiinnostavia ratkaisuja työn tehostamiseksi ja inspiraatioksi.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen päivä on englanninkielinen, ja silloin keskitytään ulkomaisten esimerkkien esittelyyn. Toinen päivä on suomenkielinen, ja silloin haetaan yhdessä uusia ideoita ja ratkaisuja luonnonhoitotyön lisäämiseksi Suomessa. Seminaarin videointia voi seurata myös verkon kautta etänä samanaikaisesti tai palata videoihin myöhemmin. Tapahtuma on maksuton.

Ohjelma, lisäinfoa ja ilmoittautuminen täällä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä Nakkilassa 1.9.2016

Torstai 1.9.2016 klo 12-16 Villilän kartano, Villiläntie 1, Nakkila
Tilaisuus on tarkoitettu kaikille biokaasun tuotannosta, käytöstä ja lopputuotteiden hyödyntämisestä sekä uusiutuvasta energiasta kiinnostuneille tahoille.Ohjelma
12.00- 12.30 Lounas (omakustanteinen)
12.30 – 12.40 Tilaisuuden avaus
Ilmo Myllymaa, Nakkilan kunnanvaltuuston puheenjohtaja
12.40 – 13.25 Hyvinkään Palopuron agroekologinen symbioosi, ravinne- ja energiaomavarainen tuotantomalli
Kari Koppelmäki, Palopuron agroekologinen symbioosi -hanke
13.25 – 14.10 Biokaasulaitoksen toteutusselvitys, case; Panelian pekoni
Markku Riihimäki
14.10 – 14.35 Kahvitauko
14.35 – 14.50 Suuresta mahdollisuudesta todeksi – biokaasun edistäminen Suomessa.
Hannes Tuohiniitty, Bioenergia ry
14.50 – 15.15 Satakunnan kaasutalous 2020
Matti Luhtanen, Prizztech Oy
15.15 – 15.35 Satakunnan päästö- ja energiataseet
Anu Pujola, Satahima-hanke
15.35 – 15.50 Suomen rakennerahasto-ohjelman ’Kestävää kasvua ja työtä’ vähähiiliset hankkeet ja hankehaku Satakunnassa
Jyrki Tomberg, Satakuntaliitto
15.50 – 16.00 Keskustelua ja tilaisuuden päätös

Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Esa Merivalli, Satahima -hankkeesta.

Ilmoittautumiset sähköpostilla: esa.merivalli@pori.fi

Tilaisuuden järjestelyistä vastaavat, Kohti hiilineutraalia Satakuntaa (SATAHIMA) ja Ravinne neutraalikunta (RANKU) ja Vähähiilinen maaseutu – maaseudun uusiutuvat energiat hankkeet.
Tulossa myös! Biokaasuturnee
Biokaasun liikennekäytön edistämistapahtumissa esillä on eri maahantuojien kaasulla toimivia henkilö- ja hyötyajoneuvoja sekä biokaasun tuotantoon ja jakeluun liittyviä toimijoita.

Tapahtumat:
Salo ti 20.9.
Turku ke 21.9.
Laitila to 22.9.
Loimaa pe 23.9.
Huittinen ti 27.9.
Pori ke 28.9.
Kankaanpää pe 30.9.

Lisäinfoa Biokaasun liikennekäytön edistämisturneesta.

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.
Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.
Kategoriat
Ajankohtaista

Katse vihannesmaiden kasvukuntoon!

 

Pellonpiennarpäivä Tuorlassa Ammattiopisto Liviassa (Tuorlantie 1, Kaarina) torstaina 8.9.2016 klo 9.30-12.30

Vihannesviljely kuluttaa maan rakennetta ja kasvukuntoa. Maan hoito on investointi tulevaisuuteen. Tule tutustumaan kasvukunnon arviointimenetelmiin, viherlannoituskasveihin ja kuule uusimpia kuulumisia kerääjäkasvien käytöstä vihannestiloilla. Samalla saat lisätietoja keväällä 2017 aloittavasta maan kasvukunnon hoitoon keskittyvästä vihannestilojen valmennusryhmästä.

Ohjelma:

9.30-10.45     Miten havainnoida pellon kasvukuntoa?

Peltomaan laatutestin esittely (Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi)

Muita kasvukunnon määritysmenetelmiä (Jukka Rajala ja Tuomas Mattila, HY Ruralia-instituutti)

10.45-11.00   Kahvi

11.00-12.30   Vaihtoehtoja kasvukunnon kohentamiseen

Viherlannoituskasvustojen esittely (Pirjo Kivijärvi, Luonnonvarakeskus, ja Sari Iivonen, HY Ruralia-instituutti)

Kerääjäkasvit vihannestiloilla – käytännön näkökulmia (Marja Tuononen)

Jankkurointi maan kuohkeuttajana (Tuomas Mattila)

Kysymyksiä ja keskustelua päivän aiheista

Järjestäjät: Pellonpiennarpäivän järjestävät Luonnonvarakeskus (Luke), ProAgria Länsi-Suomi, Ammattiopisto Livia ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Päivän takana ovat hankkeet Resurssitehokas vihannestuotanto (Revi) ja Osaamista ja työkaluja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (Osmo).

Hinta: Tilaisuus on maksuton

Ilmoittautuminen pellonpiennarpäivään viimeistään ma 5.9. ProAgrian nettisivuilla osoitteessa: www.proagria.fi/tapahtumat.

Ohjelma (pdf) Pellonpiennarpäivä Tuorlassa 8.9.2016

Lisätietoja: Terhi Suojala-Ahlfors (Luke), puh. 029 532 6557.

Tervetuloa!

osmo-logo

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Palkokasvien ja seosviljelyn esittelyä Peltohavaintopäivässä Mikkelissä viljelijöille ja muille kiinnostuneille

 

Mikkelissä järjestettiin ke 17.8.2016 Peltohavaintopäivä. Päivän aikana tutustuttiin mm. erikoiskasvien viljelyyn, viherlannoitus- ja kerääjäkasveihin, seosviljelyyn, maan kasvukunnon havainnointiin sekä palkokasveihin. Tapahtumapaikkana olivat Luonnonvarakeskuksen tutkimuspellot Karilassa.

VILMA-hanke esitteli päivässä seosviljelyä härkäpapu-ohra-seoksen kokeiluruutujen äärellä. Ihan päivän lopuksi pääsi tutustumaan myös ohran lajikeseokseen. Seosviljelystä kertoi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Himanen. Peltohavaintopäivässä VILMA-hankkeen osiossa perehdyttiin myös palkokasvien tarjoamiin hyötyihin palkokasvien havaintoruuduilla Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Seurin johdolla. Palkokasvien havaintoruutujen laji- ja lajikekooste.

Peltohavaintopäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja HY Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Yhteistyökumppanina Aluekehityssäätiön Maanosaaja®. Hankkeiden rahoittajina ovat EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskus.

Riitta Savikurki Pro Agria Etelä-Savosta kertoo tattarin viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Riitta Savikurki Pro Agria Etelä-Savosta kertoo tattarin viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista ja niiden viherlannoitusvaikutuksista kertovat Sari Iivonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista ja niiden viherlannoitusvaikutuksista kertovat Sari Iivonen Helsingin
yliopiston Ruralia-instituutista ja Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Maan rakennetta voi tarkastella kaivamalla pellosta lapiollisen maata. Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista neuvoi, mihin kiinnittää huomiota: esimerkiksi mureneeko sormissa helposti, löytyykö matoja, tuoksuuko hyvältä kukkamullalta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Maan rakennetta voi tarkastella kaivamalla pellosta lapiollisen
maata. Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista
neuvoi, mihin kiinnittää huomiota: esimerkiksi mureneeko sormissa
helposti, löytyykö matoja, tuoksuuko hyvältä kukkamullalta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoo kuminan viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoi kuminan viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Eri palkokasvien ominaispiirteitä valaisee Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa taustalla valkolupiini-ohra -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Eri palkokasvien ominaispiirteitä valaisi Pentti Seuri
Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa taustalla valkolupiini-ohra -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä-tietokortti saatavilla

Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä, 5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville Heimala.
Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun
rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa
kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä,
5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville
Heimala.

Sekaviljely, eli kahden tai useamman viljelykasvilajin tai -lajikkeen viljely yhdessä, on peltotason monimuotoisuutta lisäävä viljelymenetelmä, josta voi hyötyä niin sadontuotto kuin ympäristö. Sekaviljelyssä hyödynnetään peltoala sekä kasvutekijät, kuten valo, ravinteet ja vesi tehokkaasti, mikä lisää tuotantoa peltoalaa kohti. Kasvilajien erilaiset ominaisuudet vähentävät keskinäistä kilpailua ja mahdollistavat hyödyllisiä ekologisia vuorovaikutuksia, kuten biologista typensidontaa ja tuhoeläinten luontaista biologista torjuntaa.

Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokortti kertoo seka- ja seosviljelyn hyödyistä. Tietokortista löytyy myös tietoa käytännön kokeiluista ja tilaesimerkkinä on Marko Väljän tila Kauhajoelta. Tietokortin tekstin on kirjoittanut Sari Himanen. Tietolaatikoita ovat kirjoittaneet myös Hannu Känkänen ja Hanna Mäkinen. Kirjoittajat tutkivat seka- ja seosviljelyä Luonnonvarakeskuksessa. Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokorttiin kannattaa perehtyä!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Palkokasveista on moneksi: valkuaista, viherlannoitusta, maanparannusta

Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Herne-kaura -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa on tuotettu uusi tietokortti palkokasveista. Tietokortin ovat kirjoittaneet Pentti Seuri ja Meri Saarnia Luonnonvarakeskuksesta. Tietokortista löydät tietoa myös eri palkokasvien viljelyn avuksi. Tähän infopakettiin kannattaa tutustua!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tervetuloa Peltohavaintopäivään Mikkelin Karilassa ke 17.8. 2016 klo 10-14

Tervetuloa tutustumaan ajankohtaisiin viljelyasioihin Luonnonvarakeskuksen tutkimuspelloille os. Karilantie 2, Mikkeli

  • Viherlannoitus ja kerääjäkasvit
  • Valkuaiskasvit
  • Seosviljely
  • Erikoiskasvit
  • Fosforin tilanne ja merkitys pellolla ja rehussa
  • Varastokalium
  • Ajo-opasteiden käyttö – tarkkuutta kasvinviljelyyn paikkatietoteknologialla

Paikalla mm. Eurofins Viljavuuspalvelu, Geotrim, Finola, Virtasalmen Viljatuote. Pelloilla on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn kokeita. Kahvio.

Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tiedustelut: Päivi Kurki p. 029 532 6285, Riitta Savikurki p. 040 680 6820

Järjestäjinä ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittaa EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.

Peltohavaintopäivän ohjelma 17.8.2016

Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016
Peltohavaintopäivä Mikkelin Karilassa 29.6.2016. Kuva: Sanna Kauppinen / Luken arkisto.