Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Peltokokeiluissa teemana maan kasvukunnon hoito ja juuristot

 

Siemeniä seosviljelykokeiluun: Herne (Ingrid) + Härkäpapu (Kontu) + Maissí (11F). Kuva: Jatta Paajanen.
Siemeniä seosviljelykokeiluun: Herne (Ingrid) + Härkäpapu (Kontu) + Maissí (11F). Kuva: Jatta Paajanen.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2017 VILMA-hankkeen peltokokeiluissa teemana on maan kasvukunnon hoito ja juuristot. Viljelykasvien juuristoissa on eroja niin määrässä, rakenteessa kuin ravinnepitoisuuksissa. Juuristoilla on vaikutusta muun muassa maan eloperäiseen ainekseen, rakenteeseen, kasvukuntoon ja vesitalouteen. VILMA-hanke esittelee näyteikkunaruuduilla viljelykasvien juuristo-ominaisuuksia sekä tapoja lisätä juuristobiomassan määrää. Muita peltokokeiluja ovat ohran lajikeseoskokeilu sekä kevät- ja syysmuotoisen ruisvehnän ja härkäpavun yksittäiskasvustot ja seos. Lisäksi havainnoimme neljän erilaisen monivuotisen nurmen juuriston kehitystä.

Peltokokeiluihin voi tutustua peltokokeilusivulla. Peltokokeilujen etenemistä voi seurata myös facebook-sivulla.

Kategoriat
Toiminta

Tilaa Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirje

VILMA-logo

Tule mukaan  Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen uutiskirjeen tilauslomake.

Löydät meidät myös facebookista!

Kategoriat
Ajankohtaista

Mehiläiskasveja ja perinnemaisemaa Kallelan luomutilalla Maskussa

 

Pölytyksen ja pölyttäjien merkitys ihmiskunnalle on tiedossa ja itsensä Albert Einsteinin kerrotaan lausuneen seuraavaa: ”Jos mehiläiset häviäisivät, ihmiskunta selviytyisi vain pari vuotta”. Ei ihmiskunta ilman mehiläisiä sukupuuttoon kuolisi, mutta ruokahuolto joutuisi kyllä koetukselle, sillä kolmasosa ruoasta saadaan hyönteisten pölyttämistä kasveista. Vaikka myös ampiaiset ja kimalaiset osallistuvat pölytykseen, mehiläisten osuus on suurin. Mehiläispölytyksen arvo luonnolle ja kasveille on liki kymmenkertainen verrattuna siitä saadun hunajasadon arvoon. Pölytyspalvelu lisää viljelykasvien satoa kasvilajista riippuen 20-80%.

Kallelan luomutilalla Maskussa järjestettiin 20.6.2017 mehiläiskasvikävely. Kävelyn järjestivät Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset sekä Varsinais-Suomen mehiläishoitajat. Lue lisää tilan toiminnasta ja mehiläisille ruokaa tuottavista kasveista nettijutusta.

Mehiläiskasvikävelyyn osallistujia kierroksella. Kuva: Sakari Raiskio.
Mehiläiskasvikävelyyn osallistujia kierroksella. Kuva: Sakari Raiskio.
Kategoriat
Ajankohtaista

Olisitko kiinnostunut tulemaan mukaan ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille pohtivien ja kokeilevien tilojen verkostoon?

 

piirros: Ville Heimala.
piirros: Ville Heimala.

VILMA-hankkeen aikana pyritään kokoamaan maatilaverkosto, jossa viljelijät voivat jakaa kokemuksiaan ilmastonmuutokseen liittyvistä toimista. Verkostoon osallistuvilla maatiloilla on mahdollisuus olla mukana ilmastonmuutokseen varautumiseen liittyvien menetelmien ja toimien kehittämisessä ja kokeilussa. Lisäksi tilat voivat osallistua ilmastotoimia käsitteleviin työpajoihin, pellonpiennarpäiviin ja muihin hankkeen tapahtumiin kiinnostuksensa ja mahdollisuuksiensa mukaan. Osallistuminen maatilaverkoston toimintaan on maksutonta, mutta toisaalta emme pysty maksamaan osallistumisesta rahallista korvaustakaan.

Lue lisää maatilaverkoston toiminnan sivulta ja kerro halukkuudestasi tulla mukaan tilaverkostoon!

Kategoriat
Ajankohtaista

Uusi Biomassa-atlas-verkkopalvelu tuo biomassat Suomen kartalle ja kaikkien saataville

 

Biomassa-atlas_logo-140x86Suomen metsä-, pelto-, lanta- ja jätebiomassoja koskevat tiedot löytyvät nyt yhdestä osoitteesta, Biomassa-atlas-verkkopalvelusta. Palvelu julkistettiin Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella.

 

Biomassa-atlaksesta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Paikkatiedot löytyvät atlaksesta neliökilometrin tarkkuudella.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 14.6.2017: Uusi Biomassa-atlas-verkkopalvelu tuo biomassat Suomen kartalle ja kaikkien saataville

Biomassa-atlas -verkkopalvelu.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kuivuutta, metsäpaloja, hyönteistuhoja – metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

 

Metsää Punkaharjulla. Kuva: Pirjo Kivijärvi.
Metsää Punkaharjulla. Kuva: Pirjo Kivijärvi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti metsätuhoihin. Todennäköisesti kuivuustuhot, metsäpalot, myrskyt, hyönteiset ja sienitaudit yleistyvät ja voimistuvat tulevaisuudessa. Nature Climate Change -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos lisää eri metsätuhojen aiheuttamia vaikutuksia erityisesti pohjoisen havupuumetsissä.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 9.6.2017: Kuivuutta, metsäpaloja, hyönteistuhoja – metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

Kategoriat
Ajankohtaista

VILMA-hanke mukana Farmari-maatalousnäyttelyssä biotalousosastolla Seinäjoki Areenalla 14.-17.6.

 

Tervetuloa keskustelemaan kanssamme maatilojen ilmastoratkaisuista Farmari-maatalousnäyttelyn biotalousosastolle Seinäjoki Areenalle! Esillä on muun muassa näytekasveja kuvaamassa sitä, miten kasvivalinnoilla voi hoitaa maan kasvukuntoa eri tavoin. Jaossa on myös hankkeen tuottamaa materiaalia.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat ovat kertomassa tuoreita tutkimuskuulumisia Farmari-maatalousnäyttelyn biotalousosastolla 14.–17.6. Osastolla voi tutustua muun muassa ravinteiden kierrätyksen käytäntöihin, valkuaiskasveihin, Biomassa-atlas karttapalveluun, Luken tilastopalveluihin ja Taloustohtori-palveluun. Osaston numero on A57. Luken geenivara-asioihin voi tutustua rantalaitumen tuntumassa osastolla KE6.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 8.6.2017: Luke Farmarissa 2017: Biomassat kartalle – lehmät liikkeelle – ravinteet kiertoon – valkuaisomavaraisuus nousuun

farmari2017_olemmemukana_logo

Kategoriat
Ajankohtaista

Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista

Koivuja Punkaharjulla. kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.
Koivuja Punkaharjulla. kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.

Päättäjät, media ja suuri yleisö ovat kokeneet, että tutkimuksen viestit metsien käytön ilmastovaikutuksista ovat ristiriitaisia. Suomen ilmastopaneelin tuore selvitys osoittaa, että keskeiset metsäalaan perehtyneet suomalaiset tutkijat ovat varsin yksimielisiä olennaisista biotalouden kestävyyteen liittyvistä väittämistä. Tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja yritysten välinen keskustelu ja siihen liittyvät syventävät analyysit ovat edelleen tarpeen kestävän biotalouden rakentamiseksi.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 23.5.2017 Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista

Kategoriat
Ajankohtaista

Miten havainnoidaan peltomaan tiiviyttä?

 

Videolla Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Juha-Antti Kotimäki ProAgria Etelä-Savosta havainnollistavat maan tiiviyden havainnointia. Video on kuvattu Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan tutkimuspelloilla Karilassa Peltohavaintopäivässä 17.8.2016. Kuvaajana Erkki Oksanen/Luonnonvarakeskus.

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen kasvihuonekaasupäästötilastot vuodelle 2015 julkaistu

 

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 vastasivat 55,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2- ekv.).
 
Vuonna 2015 metsien nettonielu oli 49,3 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Metsien osalta viime vuosien suuret runkopuun hakkuumäärät ovat pienentäneet puuston hiilivarastoa, mutta samanaikaisesti vähentynyt hakkuutähteiden ja kantojen korjuu energiaksi on lisännyt orgaanisen aineen syötettä maaperän hiilivarastoon.
 
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2015, eli maatalouden päästöjen osuus kokonaispäästöistä on 12 prosenttia. Merkittävimmät päästöt aiheutuivat maaperään lannoitteena lisätystä typestä. Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet nykyisellä tasolla jo yli kymmenen vuoden ajan. Sen sijaan verrattuna vuoteen 1990 päästöt vuonna 2015 ovat 14 prosenttia pienemmät. Pääosin tämä johtuu väkilannoitteiden käytön vähenemisestä. Toisaalta eloperäisten peltomaiden ala on jonkin verran kasvanut, mikä puolestaan on lisännyt maaperän dityppioksidipäästöjä.

 

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 6.4.2017: Maatalouden päästöt pysyivät ennallaan – maankäytön ja metsätalouden nielu kattaa 47 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä

 

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2015.
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2015.