Puna-apila on syväjuurinen monivuotinen valkuaispitoinen nurmipalkokasvi ja erinomainen rehu märehtijöille. Puna-apila on myös paljon muuta. Se pystyy sitomaan ilmasta typpeä juuriston nystyröissä elävien typensitojabakteerien avulla, eikä siten tarvitse väkilannoitetyppeä. Puna-apila parantaa maan rakennetta ja lisää maan orgaanisen aineen määrää, sen viljely edistää luonnon monimuotoisuutta ja hyödyttää pölyttäjiä, lintuja sekä maan mikrobeja. Puna-apilaa viljellään tavallisimmin heinäkasvien kanssa seoksena säilörehu- ja viherlannoitusnurmissa. Puna-apilaa ja muita apiloita voidaan viljellä myös viljan aluskasvina sitomaan typpeä ja suojaamaan maan pintaa eroosiolta. Lue lisää täältä.
Tietokortti on tuotettu hankkeissa Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS), Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille (ARVO) ja Valkuaisviisas maidontuotanto (VIIMA).
Kimalainen puna-apilalla, Kuva: Anne Nissinen / Luke.
Miten sopeudumme ilmastoriskeihin? Kokemuksia ja keskustelua maa- ja metsätaloudesta Kymenlaaksossa
Aika: tiistai 28.10.2025 klo 9.30–15.30 Paikka: Kouvola kaupungintalo, Valtuustosali ja Lämpiö “sininen matto” (Torikatu 10, Kouvola) Kieli: suomi Kohderyhmä: viljelijät, metsänomistajat, neuvojat, viranomaiset, kehittäjät, vakuutusyhtiöt ja muut maaseudun toimijat
Miksi osallistua? ✔ Saat ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maa- ja metsätalouteen ✔ Voit tuoda esiin alueellisia haasteita ja ratkaisuja ✔ Tapaat muita toimijoita ja pääset jakamaan kokemuksia
Tapahtuman sisältö Ilmastonmuutos vaikuttaa maa- ja metsätalouteen jo nyt, ja sen vaikutukset tulevat voimistumaan tulevina vuosikymmeninä. Miten alueelliset toimijat voivat varautua muutoksiin, hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja vahvistaa sopeutumiskykyä? Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia!
Kymenlaakson alueellisessa työpajassa pureudumme maa- ja metsätalouden ilmastoriskeihin sekä sopeutumiseen käytännön tasolla. Tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa, esimerkkejä paikallisista toimista ja tilaisuuden yhteiseen keskusteluun eri alojen toimijoiden kesken.
Tapahtuma on osa Precilience-hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja ilmastokestävyyden parantamiseksi yhdessä maa- ja metsätalouden toimijoiden kanssa.
Ohjelma: 9.00 Aamukahvit 9.30 Avaus, Karoliina Rimhanen, tutkija, Luke kalvot (pdf) 9.40 Ilmastoriskit maa- ja metsätaloudessa, Taru Palosuo, johtava tutkija, Luke kalvot (pdf) 10.10 Paikallisen viljelijän ja metsänomistajan näkökulma ilmastonmuutokseen, Juha Sajomaa, maanviljelijä ja Elimäenjärven Pengerrysyhtiön päätoimitsija kalvot (pdf) 10.25 Kahvitauko 10.40 Keskustelua pienryhmissä 12.20 Lounas kaupungintalon ravintolassa tarjotaan osallistujille 13.20 Ilmastoälykäs metsänhoito ja vesistövaikutusten vähentäminen, Taina Ihaksi, metsätalouden projektijohtaja, BSAG kalvot (pdf) 13.35 Ilmastoviisas viljely ja viljelyvarmuuden parantaminen, Netta Leppäranta, johtava kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi kalvot (pdf) 13.50 Päivän yhteenveto 14.00 Iltapäiväkahvi 14.15 Precilience-hankkeen demonstraatioiden esittely * Ilmastokestävyyttä monimuotoisella viljelyllä, Pirjo Peltonen-Sainio, tutkimusprofessori, Luke kalvot (pdf) * Luomuviljelyä Tyynelän tilalla, Juuso Joona, maanviljelijä, Joutseno * Imeytysojat, Jyrki Jauhiainen, erikoistutkija, Luke kalvot (pdf) * Posterit demonstraatioista (pdf) 15.30 Tapahtuma päättyy
Tapahtuma järjestetään vain läsnä-tapahtumana.
Ilmoittautuminentämän linkin kautta viimeistään 20.10.2025. Peruutathan ilmoittautumisen, mikäli Sinulle tulee este osallistua.
Lähiruokatreffit – Lähiruokahankinnoilla kohti huoltovarmuutta
Aika: Pe 7.11.2025 klo 9:30-14:30 Paikka: Hotelli Hullu Poro, Rakkavaarantien 3, Levi
Kiinnostaako lähiruoan rooli huoltovarmuuden ja kestävän kehityksen edistämisessä? Tule mukaan inspiroivaan tilaisuuteen, jossa pureudumme siihen, miten julkiset elintarvikehankinnat voivat tukea paikallista ruoantuotantoa ja vahvistaa alueellista varautumista. Tarjolla lappilaisia esimerkkejä lähiruoan käytöstä eri sektoreilta, kansanedustajan näkökulma aiheeseen ja tietysti keskustelua ja verkostoitumista alan toimijoiden kanssa!
Tilaisuus järjestetään hybridinä – voit osallistua paikan päällä Levillä tai etäyhteydellä. Paikan päällä osallistuville tarjolla kahvit ja omakustanteinen lähiruokalounas.
Ohjelma 9:30–10:00 Aamukahvit 10:00–10:10 Tervetuloa, erikoistutkija Johanna Leppälä, Luke, Lapin Ruoka 2 -hanke 10:10–10:30 Lapin lähiruoan mahdollisuudet, ryhmäpäällikkö Anne Ristioja, Lapin ELY-keskus, kalvot (pdf) 10:30–11:15 Lähiruoan edistäminen osana huoltovarmuutta, varautumiskoordinaattori Juha-Pekka Sievänen, Huoltovarmuusorganisaatio/P-S ELVAR, kalvot (pdf) ja valmiuspäällikkö Virpi Kulomaa, Matkailu- ja Ravintolapalvelut, MaRa ry, kalvot (pdf) 11:15–11:30 Lapin Ruoka 2 – tulokset ja tuotokset, projektipäällikkö Virpi Kumpula, Sodankylän kunta, kalvot (pdf) 11:30–11:45 Hullu Poro lähiruuan hyödyntäjänä, keittiötoimenjohtaja Timo Nieminen 11:45–12:45 Lähiruokalounas (omakustanteinen) 12:45–13:15 Ruokahuollon valmiussuunnittelu Lapin alueella, valmiuspäällikkö Juha Narkilahti, Lapin hyvinvointialue, kalvot (pdf) 13:15–13:45 Julkiset elintarvikehankinnat tukemaan kestävyystavoitteita, erityisasiantuntija Auli Väänänen, Maa- ja metsätalousministeriö, kalvot (pdf) 13:45–14:00 Loppumaljapuhe, ruokapalvelupäällikkö Merja Ahola, Sodankylän kunta 14:00–14:30 Vapaata keskustelua
Järjestäjät: Lapin ruoka 2 -hanke (Julkisten keittiöiden hankintaosaaminen ja alueellinen yhteistyö paikallisen elintarviketuotannon ja -jalostuksen edistämiseksi), Sodankylän kunta ja Luonnonvarakeskus (Luke)
Mitä riskejä maatilat kohtaavat ja miten tilat voivat parantaa varautumista erilaisiin riskeihin? Mitkä ovat maatalouden huoltovarmuuden olennaisimmat kysymykset? Taloudellisesti aktiivinen maaseutu on myös varautumisen näkökulmasta tärkeää, mutta rahoituksen saaminen tuntuu ongelmalliselta, millainen investoivan tilan pitäisi olla lainaa saadakseen. Varautuminen niin isompiin kriiseihin kuin arjen riskeihin perustuu ihmisten toimintaan, miten ihmiset voivat huoltaa voimavarojaan varautumisen onnistumiseksi. Huoltovarmuusteemat ovat erityisen kiinnostavia Kaakkois-Suomen suunnalla, rajan läheisyydessä. Osa puheenvuoroista käsittelee juuri Kaakkois-Suomelle ominaisia näkökulmia, mutta ovat hyödyllisiä viljelijöille ympäri Suomen.
Ohjelma
9.30 Aamukahvia tarjolla 10.00 Tervetuloa, Riitta Lehtinen, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 10.05 Elintarviketuotannon ja maatalouden huoltovarmuus, Juha Mantila, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus kalvot (pdf) 10.30 Maatilojen riskit ja niihin varautuminen, Teppo Raininko, kehityspäällikkö, LähiTapiola kalvot (pdf) 11.30 lounas (tarjotaan läsnäosallistujille) 12.30 Viljelijöiden voimavarat arjen ja kriisin tilanteissa, Anni Kekki, työkykyneuvoja, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela (kalvot pdf) 13.00 Millaisia investointeja maataloudessa rahoitetaan?, Matti Arola, myyntijohtaja maa- ja metsätalousasiakkaiden palvelut, OP Kaakkois-Suomi (kalvot pdf) 13.30 Turvallisuustilannekuva ja maatilojen varautumisen yleiset perusteet maanpuolustuksen näkökulmasta, majuri Mika Hannukkala, Puolustusvoimien Kaakkois-Suomen aluetoimisto (vain paikan päällä) kalvot (pdf) 14.00 Kahvi 14.20 Loppukeskustelu ja yhteenveto fläppitaulukooste ja etäosallistujien mentimeter 15.00 tapahtuma päättyy
Tapahtuman aikana järjestetään minimessut. Näytteilleasettajina mukana ProAgria Etelä-Suomi, Hämeen ammattikorkeakoulu, Mela, Maaseudun tukihenkilöverkko, Huoltovarmuuskeskus, MTK-Kaakkois-Suomi, OP Kaakkois-Suomi, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, SuoLiike-hanke/Kouvola Innovation Oy, Maavara-hankkeen varautumistyökalut ja Luonnonvarakeskus. Minimessujen esittelykalvot (pdf).
Robottinavetan vesihuollon turvaaminen häiriötilanteissa oli Hämeen ammattikorkeakoulun minimessupisteellä yksi esittelyaihe. Pöydällä ja valokuvissa kynsiliitin, paineistetun veden saamisessa navettaan hyödyllinen tarvike. Aihetta esitteli HAMKista Mustialan kampukselta Marko Rantanen. Kuva: Riitta Savikko.
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Tapahtuma järjestetään läsnätapahtumana Imatralla ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä.Tapahtuman alkuosan alustukset tallennetaan.
Tapahtuman järjestävät seuraavat hankkeet: • Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään ARMAS-hanke (Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti) • Kestävä ja vastuullinen maatila Kaakkois-Suomessa – MaKe Kaakkois-Suomi -hanke (ProAgria Etelä-Suomi ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK) Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.
Hei nurmenviljelijä! Ehtisitkö vastaamaan nurmiviljelyä koskevaan kyselyyn täällä: https://link.webropol.com/s/typpikierto2025 Kyselyn tarkoitus on kerätä viljelijöiden näkemyksiä ja kokemuksia maatilojen typpikierrosta ja sen tutkimus- ja kehittämistarpeista. Vastausaikaa 30.11.2025 asti.
Ilmastouutiskirjeestä löydät ARMAS-hankkeen syksyn tapahtumia. Uutiskirjeessä tietoa valokuvakampanjasta. Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä muutamia julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeessä on mukana kysely ja hankekuulumisia. Uutiskirjeestä löydät lisäksi aiempien tapahtumien materiaaleja. Lue uutiskirje tästä.
Kokemuksia ja keskustelua maa- ja metsätaloudesta Varsinais-Suomessa
Aika: tiistai 7.10.2025 klo 9.00–15.00 Paikka: Salo IoT Campus, kokoustila Alfa (Joensuunkatu 7, Salo) Kieli: suomi Kohderyhmä: viljelijät, metsänomistajat, neuvojat, viranomaiset, kehittäjät, vakuutusyhtiöt ja muut maaseudun toimijat
Miksi osallistua?
✔ Saat ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista ilmastoriskien vähentämiseksi ✔ Voit tuoda esiin alueellisia haasteita ja ratkaisuja ✔ Tapaat muita toimijoita ja pääset jakamaan kokemuksia
Tapahtuman sisältö
Ilmastonmuutos vaikuttaa maa- ja metsätalouteen jo nyt, ja sen vaikutukset tulevat voimistumaan tulevina vuosikymmeninä. Miten viljelijät ja metsänomistajat voivat varautua muutoksiin, hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja vahvistaa sopeutumiskykyä? Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia!
Varsinais-Suomen alueellisessa työpajassa pureudutaan maa- ja metsätalouden ilmastoriskeihin sekä sopeutumiseen käytännön tasolla. Tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa, esimerkkejä paikallisista toimista ja tilaisuuden yhteiseen keskusteluun eri alojen toimijoiden kesken. Tapahtuma on osa Precilience-hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja ilmastokestävyyden parantamiseksi yhdessä maa- ja metsätalouden toimijoiden kanssa.
Ohjelma:
9.00 Aamukahvit 9.30 Avaus – Karoliina Rimhanen, Luke 9.40 Ilmastoriskit maa- ja metsätaloudessa – Taru Palosuo, Luke, kalvot (pdf) 10.10 Vesistä ja ravinteista ratkaisuihin – ilmastoriskit ja sopeutuminen Varsinais-Suomessa – Airi Kulmala, MTK, kalvot (pdf) 10.25 Kahvitauko 10.40 Keskustelua pienryhmissä 12.20 Lounas Ravintola Factoryssa tarjotaan osallistujille 13.20 Viljelijän ja neuvojan arjessa – konkreettisia ratkaisuja alueen tarpeisiin – Olli-Pekka Ruponen, kalvot (pdf) 13.35 Päivän yhteenveto 13.45 Precilience-hankkeen demonstraatioiden esittely (mm. maanparannusaineet, vedenhallinta, metsien uudet haasteet, kirjanpainajat, uusien tuhojen tunnistaminen ja uudistaminen) 15.00 Tapahtuma päättyy
Autolla saapuvien tulee ilmoittaa auton rekisterinumero vastaanottoon saapuessaan. Muuten pysäköinti on sallittu vain 3 tunnin ajan, jonka jälkeen voi seurata pysäköintivirhemaksu.
Kalvosarjassa käydään läpi miten ilmastonmuutos vaikuttaa Suomen maatalouteen, mitä hillintä ja sopeutuminen tarkoittaa, ja mitä käytännön toimia jo tehdään ja miten niitä arvioidaan. Kalvosarjan on tehnyt Luonnonvarakeskuksen tutkija Karoliina Rimhanen. Materiaali on tuotettu Armas- ja Precilience-hankkeiden työajalla. Kalvosarja soveltuu esimerkiksi maatalousalan opetuksen tueksi. Kalvosarja Suomen maatalous ja ilmastonmuutos (Karoliina Rimhanen 27.8.2025).
Valokuvakampanjan tavoitteena on tuoda esille sitä, miten maataloudessa edistetään jo nykyisin monin tavoin luonnon monimuotoisuutta.
Onko viljelyssäsi kukkivia, pölyttäjiä houkuttelevia viljelykasveja? Entä kukkivatko pientareet tai löytyykö metsänreunasta metsävadelmia tai horsmia? Onko tilaympäristössäsi pajuja, joista kevään ensimmäiset pölyttäjät löytävät ruokaa tai vanha hirsirakennus hyönteisten hotelliksi tai pellonreunassa lampi, joka houkuttaa vesilintuja? Onko tilallasi laiduntavia kotieläimiä? Kasvaako pihassasi vanha iso puu, kukkivia marjapensaita tai omenapuita tai pölyttäjäystävällisiä vanhoja puutarhakasveja?
Tai pidätkö luontokohteiden kuvaamisesta ja sinulla on kuvia kasveista, hyönteisistä, linnuista tai eläimistä?
Tai näitkö juuri hyönteisen tai kasvin ja mietit, että mikä tämä onkaan?
Osallistu valokuvakampanjaan ja jaa oma monimuotoisuushavaintosi!
Valokuvakampanjassa on kolme sarjaa:
hyvä esimerkki monimuotoisuuden lisäämisen keinoista
sinua puhutteleva luonnon monimuotoisuuteen liittyvä kuva
kysymys ”mikä tämä on”
Valokuvakampanjan aika on 1.7.–31.10.2025.Kuvat voivat olla aiemminkin otettuja.
Valokuvakampanja on suunnattu maatalousyrittäjille ja heidän perheilleen ja tausta-ajatuksena on omasta tilaympäristöstä napata kuvia. Julkaistavat kuvat palkitaan 20 euron lahjakortilla.
Talvikaudella 2025–2026 järjestettävissä monimuotoisuusteemaisissa webinaareissa keskustellaan näistä kuvista asiantuntijoiden kanssa.
Valokuvakampanjan voittajakuvat palkitaan! Voittajakuvat valitsee ProAgrian ja Luken edustajista koostuva raati.
Pellonpiennartapahtumassa 22.7.2025 pääsimme tutustumaan Mäkitalon Farmin monimuotoisuuspeltoon Eurassa. Peltoon on kylvetty seos, jossa on tattaria, hunajakukkaa, ruisvirnaa, ahdekaunokkia, ruiskaunokkia, kuminaa ja auringonkukkaa. Tavoitteena on monihyötyisyys: ravintoa pölyttäjille ja hyötyhyönteisille, hyönteis- ja siemenravintoa linnuille, maan kasvukunnon hoito ja ihmisten kauniista kukkivasta pellosta saama kaunis maisema.
Kiitos kaikille HYÖTY-hankkeen järjestämään Monimuotoisuutta pellolle ja pientareelle – mitä se maksaa ja mitä siitä maksetaan? – pellonpiennartapahtumaan osallistuneille!
