Datum: 20.11.2024 klo 9.30-14.30 Plats: Yrkesakademin i Österbotten, Campus Kungsgård, Kungsgårdsvägen 30 A 65380 Vasa, auditoriet Distans: Deltagande via teams möjligheten, Anslut till mötet nu
Vilka är styrkor och utvecklingsbehoven inom grönsaksproduktionen? Hur kunde vi utveckla produktionssystemen för grönsaker genom att främja klimatsmarthet, resiliens och mångfald? Kom med att diskutera och skapa en vision, hur vi kan befrämjä grönsaksproduktionen i Finland.
Programmet
9:30 Kaffe 10:00 Inledning, Nina Sevelius, SLF, Terhi Suojala-Ahlfors och Karoliina Rimhanen, Luke bildmaterial 10:10 Katarina Lassheikki, Trädgårdsförbundet: Nyttan med kvalitetssystem (distans) bildmaterial 10:40 Grönsaksodlingens styrkor och utmaningar idag (gruppdiskussion) 11:40 Lunch 12:40 Kommentar av kvalitetschef Anssi Vuorinen, Fresh Servant Oy (på finska) bildmaterial 13:00 Tony och Rebecca Granholm, Granholms grönsaker: Grönsaksodling hos Granholms nu och framöver bildmaterial 13:20 Grönsaksodlingens framtid (gruppdiskussion) Kaffepaus ca kl. 14 14:30 Evenemanget avslutas
Tämä teksti käsittelee tulevaisuusajattelua ja -toimintaa maanviljelyn kontekstissa, erityisesti viljelijän näkökulmasta. Lähtökohtana on ymmärrys tulevaisuusajattelusta oleellisena ja luonnollisena osana viljelyn arkea. Tulevaisuuksien pohtimiseen voi ja kannattaa kuitenkin myös erikseen panostaa, sillä moninaisten tulevaisuuskuvien, tulevaisuuksiin liittyvän tiedon ja tunteiden käsitteleminen mahdollistaa ilmaston ja yhteiskunnan muutoksiin varautumista.
Kaikki ihmiset ajattelevat ja tekevät tulevaisuuksia jatkuvasti, monin erin tavoin. Viljelijälle tulevaisuuksien kanssa tekemisissä oleminen on erityisen väistämätöntä: eri aikatasot ovat läsnä peltojen ja eläinten hoitoa suunnitellessa ja toteuttaessa niin vuoden kiertojen kuin sukupolvienkin välillä. Tulevaisuusajattelua ja -toimintaa tapahtuu tiiviisti osana viljelijän työtä muun muassa, kun pohtii omaa rooliaan tuottajana, hankkii ja sisäistää uutta tietoa tai keskustelee omista tavoitteista ja toiveista muiden viljelijöiden ja perheenjäsenten kanssa. Viljelyyn liittyvät päätökset, kuten kasvivalinnat, viljelykiertojen sommittelu ja investoinnit sisältävät aina monenlaisia tulevaisuuksiin liittyviä pohdintoja. Nämä tulevaisuuspohdinnat kiinnittyvät henkilökohtaisiin ja jaettuihin arvoihin ja tietoihin, sekä kokemukseen oman toiminnan merkityksellisyydestä.
Tulevaisuuksia ei siis ajatella ja tehdä ainoastaan erillisinä prosesseina hankkeissa, instituutioissa ja tutkimuksissa. Se ei tarkoita vain pitkiä aikajänteitä ja strategista ennakointia, joka vaatii asiantuntijuutta ja kouluttautumista, vaan kaikkea ihmistoimintaa, joka koskettaa tulevaisuuksia tavalla tai toisella. Siten tulevaisuuksien käyttäminen eli niiden kuvitteleminen ja toteuttaminen eivät ole erityistaitoa, vaan elollisena olentoja olemisen ominaisuus, joka on suurelta osin arkisessa elämässä alitajuista ja intuitiivista.
Viljely on siis aina jollain lailla tulevaisuussuuntautunutta ja samalla arvoperustaista.
Omia tulevaisuustaitoja voi ja kannattaa kehittää
Ymmärrys omasta ja muiden tulevaisuussuhteesta ja siitä, miten ja miksi tulevaisuuksista puhutaan ja niitä kuvitellaan, on kuitenkin taitoa, jota voi kartuttaa. Tulevaisuudentutkimuksen alalla näitä taitoja kuvaillaan tulevaisuustietoisuudeksi ja tulevaisuuslukutaidoksi (ks. Ahvenharju & Pouru-Mikkola 2022). Oman ja muiden tulevaisuusajattelun piirteiden huomioiminen mahdollistaa tulevaisuuksiin liittyvien tunteiden säätelyä ja ohjaamista mielekkääseen tulevaisuustekemiseen. Lisäksi yhteiskunnalliseen tulevaisuuspuheeseen liittyy valtaa (ks. Sitran muistio tulevaisuusvallasta 2024), jota voi koetella opettelemalla tunnistamaan tulevaisuusajatteluun liittyviä oletuksia ja rajoituksia, sekä kuvittelemaan tulevaisuuksia luovasti ja kriittisesti. Toisaalta tulevaisuustaidot, kuten erilaisten aikaperspektiivien ja oman toimijuuden ymmärtäminen, ovat kestävien tulevaisuuksien rakentamiselle välttämättömiä. Myös ilmastoviisaus perustuu luottamukselle kyetä käyttämään tulevaisuuden näkymiä nykyhetken toiminnassa.
Tässä mielessä tulevaisuusajattelun ja -toiminnan tukeminen esimerkiksi erilaisten hankkeiden järjestämissä osallistavissa tulevaisuusverstaissa tai -työpajoissa on hedelmällistä. Tulevaisuusajattelun äärelle kokoontuminen ja erilaisten tulevaisuuksien kuvitteleminen auttavat laajentamaan aikahorisonttia muutamista vuosista vuosikymmeniin tai jopa vuosisatoihin, jolloin omat motivaatiot ja tavoitteet nykyhetkessä voivat saada uutta merkitystä. Tulevaisuuksien vaihtoehtojen näkeminen voi syventyä ja uusien näkökulmien omaksuminen viljelijän työhön helpottua. Ilmastoviisaudesta kiinnostuneilla viljelijöillä näyttää usein lähtökohtaisesti olevan hyvät valmiudet käsitellä tulevaisuuksien avointa luonnetta (ks. Armanto 2024). Keskeistä on kuitenkin pystyä luottamaan omiin kykyihin kohdata ennakoimattomiakin tulevaisuusnäkymiä ja oivaltaa niiden tuottamia mahdollisuuksia, ja tämän luottamuksen vahvistuminen on ilmastoviisaan viljelyn kannalta osallistavan tulevaisuustyöskentelyn tärkeimpiä anteja.
Kollektiivinen tulevaisuusajattelu tuo voimaa
Toisaalta osallistavassa tulevaisuustyöskentelyssä erityistä on nimenomaan kuvittelun kollektiivisuus. Jaettu tulevaisuusajattelu voi auttaa lieventämään yksin puurtamisen tunnetta ja rakentaa maantieteellisestä sijainnista riippumatonta yhteisyyttä. Parhaimmillaan yhteinen tulevaisuuksien kuvitteleminen lujittaa osallistujien välisiä suhteita nykyhetkessä (Fowler ym. 2024), mahdollistaen yhteistyön ja uusien kumppanuuksien syntymisen. Koska viljelyn arki paikantuu kunkin omalle tilalle ja voi siten olla aika ajoin eristynyttä, jaettujen arvojen ja visioiden jakamisen tärkeys työn mielekkyydelle korostuu. Yhteinen tulevaisuusajattelu tuottaa siis hyvinvointia, joka voi valaista tulevaisuuksia ja omaa roolia niiden toteuttamisessa uusilla tavoilla.
Tulevaisuudet ovat ytimeltään osallisuutta: jokainen osallistuu tulevaisuuksien luomiseen nykyhetkessä. Osallistavan tulevaisuustyöskentelyn kannalta onkin oleellista se, miten osallisuuden kokemus kollektiivisesta tulevaisuusajattelusta kantaa yksittäisiä työpajoja pidemmälle. Miten yhteisten tulevaisuuksien luomiseen voi osallistua omista lähtökohdistaan ja omilta tiloilta käsin? Vaikka tulevaisuustaitoja voi aina kehittää itselle sopivilla tavoilla ajattelemalla tulevaisuuksia itsekseen tai muiden läheisten kanssa, välillä tiedostaen ja tiedostamatta, sekä pitkillä että lyhyillä perspektiiveillä, villisti ja strategisesti, tilaisuuksia yhteisen tulevaisuusajattelun syventämiselle ei ole viljelijäverkostoissa edelleenkään liikaa.
blogin kirjoittaja: Riikka Armanto, Turun yliopisto, araarm@utu.fi
Teksti pohjautuu artikkeliin, joka on osa Armannon väitöstutkimusta ilmastoviisaasta tulevaisuusajattelusta ja -toiminnasta maanviljelyssä. Artikkeli käsittele osallistavia tulevaisuusverstaita tulevaisuusajattelun ja -toiminnan tukemisessa ilmastoviisaan viljelyn kontekstissa. Armanto ARA (2024) Futures participation as anticipatory practice — what do futures workshops do? European Journal of Futures Research 12, 3. https://doi.org/10.1186/s40309-024-00226-4
Ahvenharju S, Pouru-Mikkola L (2022) Tulevaisuustietoisuus ja Tulevaisuuslukutaito – Kuinka kohtaamme, kuvittelemme ja käytämme tulevaisuutta? Teoksessa: Aalto HK, Heikkilä K, Keski-Pukkila P, Mäki M, Pöllänen M (toim.). Tulevaisuudentutkimus tutuksi – Perusteita ja menetelmiä. Tulevaisuudentutkimuksen Verkostoakatemian julkaisuja 1/2022, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 481 s, https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-249-563-1.
Fowler Z, Palombo D, Madan CR, O’Connor BB (2024) Collaborative imagination synchronizes representations of the future and fosters social connection in the present. https://doi.org/10.31234/osf.io/3gyw8
Savonian MAAVARA-hanke auttaa maatilojen riskinhallinnassa ja varautumisessa.
Oletko miettinyt kuinka maatilan työt hoituvat jos sinulle itsellesi tapahtuisi jotain? Tai entäpä puolisollesi? Miten toimintaympäristön häiriöt, kuten pitkä sähkökatko tai vedensaannin ongelmat vaikuttavat tilan toimintaan? Oletteko tehokkaasti varautuneet tarttuvan eläintaudin taltuttamiseen?
Varautumista kannattaa miettiä etukäteen jo silloin, kun asiat ovat hyvin. Valmiiksi mietityt toimintatavat säästävät kriisitilanteissa kallista aikaa ja mahdollistavat niin maatilan, kuin sen asukkaidenkin elämän jatkumisen nopeasti kriisin jälkeen.
Savonian MAAVARA-hankkeessa on tuotettu maatiloille varautumissuunnitelman pohja. Lisäksi on tuotettu opas, videoklippejä ja podcasteja, oman tilan varautumisen avuksi. Materiaalit löytyvät sivulta maavara.savonia.fi
Suomen suurin ideafestivaali jalkautuu syksyllä Nurmekseen kooten kaikki maaseudun tulevaisuudesta kiinnostuneet ihmiset kohtaamaan sekä kasvotusten että virtuaalisesti. Meillä on ilo sekä kunnia olla mukana kehittämässä elinvoimaisempaa maaseutua ja kestävää tulevaisuutta. MURU-hankkeen työpaja on ohjelmassa la 28.9.2024.
Se, mikä tapahtuu maaseudulla, ei jää maaseudulle. Lue lisää: www.maaseutuparlamentti.fi #maapuhuu #maaseutuparlamentti #ideafestivaali
Ilmastokeskustelujen keskellä olevien turvepeltojen tilannekuva on hahmottunut. Turvepeltoja on Suomessa paljon, ja myös niiden käytölle on runsaasti mahdollisuuksia. Nyt on aika tehdä yhdessä turvepelloille ruoantuotannon huomioiva, ilmastoviisas ja aluetaloudellisesti kestävä tulevaisuus.
Tervetuloa keskiviikkona 30.10. Seinäjoelle, suureen Hiilestä kiinni -hybriditapahtumaan, jonka järjestävät Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskus (Luke).
Tapahtumassa keskustellaan turvemaiden merkityksestä monien maakuntien ruoantuotannolle ja aluetaloudelle sekä turvepeltojen käytön muutoksista, jotka ovat keskeisiä ilmasto-, vesistö- ja luonnon muotoisuustavoitteiden saavuttamiselle seuraavina vuosikymmeninä.
Ohjelmassa turvepeltojen käytön tilannekuva ja muutospolut • Aamupäivällä kerromme tuoreimmat tutkimustulokset Suomen turvepeltojen määristä, sijainnista sekä viljelytavoista. Luvassa on kiinnostavia nostoja nurmiviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä, turvemaiden ojitustilanteesta, vettämismahdollisuuksista, rakennekehityksestä ja aluetoimijayhteistyöstä. • Iltapäivän avaa maa- ja metsätalousministeri puheenvuorollaan, miten politiikka voi tukea turvepeltojen ratkaisuja. Päivä jatkuu keskusteluilla ennallistamisen mahdollisuuksista ja ennallistamistalouden vaikutuksista maakunnille. • Julkistamme myös antia valtakunnallisesta turvepeltojen käytön tiekartasta, joka esittelee tulevaisuuden muutospolut vuoteen 2050 asti. • Paneelikeskustelussa haetaan ratkaisuja elintarvikealan yrityksen ja viljelijöiden etujärjestön edustajan, tutkijan, neuvojan ja maataloushallinnon edustajan näkökulmista.
Kalvot ja tallenne
Tilaisuuden YouTube-lähetyksessä ilmeni pätkimistä, josta suuret pahoittelut. Tämän vuoksi tallenne on katsottavissa vielä kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen tästä linkistä. Tallennesivulta löytyy esitysten aikaleimat, joita klikkaamalla pääsee suoraan ko. esityksiin.
OHJELMA Aamupäivä: Turvepeltojen tilannekuva Aamupäivän juontaja: Sami Kurki (Ruralia)
9.30–10.00 Aamukahvit
10.00 Tervetuloa ja Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin esittely, Sami Kurki (Ruralia) 10.15 Turvepeltojen nykytila ja ratkaisuja tutkimuksesta 10.15 Uusin tutkimus kertoo turvepeltojen määrän, sijainnin ja viljelytavat, Hanna Kekkonen (Luke) ja Hannu Ojanen (Luke) 10.30 Turvepeltojen nurmiviljelystä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä – miten mitatut tulokset koko nurmikierrolta vertautuvat päästökertoimiin? Sanna Saarnio (Luke) ja Henri Honkanen (Luke) 10.45 Vettämiseen hyvin soveltuvia turvepeltoja voidaan tunnistaa paikkatiedon avulla, Hanna Kekkonen (Luke) 11.00 Avo-ojitettujen turvepeltojen määrää voidaan arvioida koneoppimisen avulla, Aura Salmivaara (Luke) 11.15 Maatalouden rakennekehityksen vaikutukset pellonkäyttöön, Olli Niskanen (Luke) 11.30 Maatalous ja turvepellot tulisi huomioida alueellisissa ilmastotoimissa, Jaana Sorvali (Luke)
Iltapäivä: Turvepeltojen tulevaisuus Iltapäivän juontaja: Hanna Kekkonen (Luke)
13.00 Politiikka turvepeltoratkaisujen tukena, Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puheenvuoro etäyhteydellä 13.15 Valtakunnallinen tiekartta hahmottunut: Turvepeltojen käytön muutospolut vuoteen 2050, Heikki Lehtonen (Luke) 13.45 Ennallistaminen osana turvepeltojen käytön tulevaisuutta – Mitä ennallistamisasetus tarkoittaa Suomen turvepelloille? Tuuli Orasmaa (MMM) 14.05 Kommenttipuheenvuoro: Ennallistamistalouden tulevaisuus: Kohtaammeko osaajapulan? Kari Laasasenaho (SeAMK) 14.15 Millaisilla ohjauskeinoilla turvepeltojen käyttöä voidaan ohjata ilmastoystävällisempään suuntaan, Heikki Lehtonen (Luke) 14.35 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijän näkemys turvepeltojen tulevasta käytöstä, Pauli Lämsä 14.45–15.00 Kahvitauko 15.00 Paneelikeskustelu Miten tehdään turvepeltojen käytölle reilu ja kestävä tulevaisuus? Mitkä ovat suurimmat huolet? Kuka hyötyy ja kuka häviää? Miten ympäristövaikutukset ja ruoantuotanto voidaan sovittaa yhteen? Mitä tämä kaikki edellyttää? Paneelin vetäjä Hanna Kekkonen (Luke) Panelistit: Tuuli Hakala (Valio), Henna Latvala (ProAgria), Heini Lehtosalo (MMM), Jyrki Niemi (Luke), Ari Perälä (MTK) 15.45 Kuinka Hiilestä kiinni -turvepeltohankkeiden tulokset tulevat käyttöön ja kuinka työ jatkuu, Tia-Maria Virtanen (MMM) 15.55–16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös, Harri Hakala (ELY)
Lisätietoja: Ilmastoasiantuntija, Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattori Harri Hakala, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, puh. 050 380 7810, harri.hakala@ely-keskus.fi
Turvepeltojen tulevaisuus -tapahtuma on osa Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohankkeen (TUKKA) toimenpiteitä. Hankkeen päätavoitteena on tukea Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja myös valtakunnallisesti toimivan, vuonna 2023 perustetun Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin toimintaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Tapahtuma on myös maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni ilmastotoimenpide-kokonaisuudesta rahoitettujen Turvepeltojen käytön tiekartta ja Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä -hankkeiden loppuseminaari.
Turvepeltojen tulevaisuus -osaamiskysely Pyydämme sinua vastaamaan myös oheiseen kyselyyn, jossa kartoitetaan turvepeltojen kestävään käyttöön liittyviä osaamistarpeita. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin ja vastaukset käsitellään anonyymisti: https://link.webropolsurveys.com/S/F33EAB77C6B37D81
Maankäyttösektorin ilmastoratkaisuja edistetään jatkossakin Hiilestä kiinni -yhteisössä. Tilaa yhteisön uutiskirje tästä linkistä. Jos yhteisön toiminta kiinnostaa, niin kerrothan yhteystietosi, ideasi ja toiveesi tällä lomakkeella.
Kuopiossa Minna Canthin koululla vietettiin 12.-13.8.2024 ysiluokkalaisten maatalousteemapäiviä. Teemapäivien aikana noin 270 oppilasta pääsi tutustumaan maatalouteen koululla alan asiantuntijoiden toteuttamissa työpajoissa sekä opintoretkellä Luonnonvarakeskuksessa Halolassa Maaningalla.
Työpajojen teemat ja vetäjät olivat • viljat (Elina Virkkunen, Luonnonvarakeskus) • lehmän elämä ja maidontuotanto (Mira Siikalahti, Nautasuomi Oy) • maatalousluonnon monimuotoisuus (Hertta Mikkonen, ProAgria Itä-Suomi) • unelmien maatila (Anna Korhonen, ProAgria Itä-Suomi) • herukkapensaiden istutus, herneen kylvö ja mansikantaimen istutus (Aleksi Sirkka, Luonnonvarakeskus)
Työpajoissa pääsi tutustumaan esimerkiksi näihin teemoihin: Millaista on lehmän elämä maatilalla? Entä mikä on maidontuotannon merkitys Suomessa? Miten laidunnus liittyy luonnon monimuotoisuuteen? Millaisia ovat Suomessa yleisimmin viljellyt viljat ja mitä niistä tehdään? Miten herneitä voi kylvää versokasvatukseen? Miten mansikan rönsytaimi istutetaan? Entä millainen olisi sinun unelmiesi maatila?
Luonnonvarakeskuksessa Maaningalla tutustumiskohteina olivat navetta ja biokaasulaitos sekä lysimetrikenttä, jossa tutustuttiin vesistötutkimukseen. Lisäksi Halolan päärakennuksessa kuultiin Luonnonvarakeskuksen tutkimustoiminnasta. Pihamaalla oli esillä ja tutustuttavana traktoreita ja työkoneita.
Maatalousteemapäivät järjestettiin Maaseutuammattiin ry:n, Luonnonvarakeskuksen ARMI– ja MURU-hankkeiden, ProAgria Itä-Suomen ja Atrian/Nautasuomi Oy:n yhteistyönä.
Aika: ke 21.8.2024 10-14 Paikka: Nuasmaito Oy, Kekkolantie 2, 88490 Pohjavaara, Sotkamo
Päivän teemana nurmiviljelyn kehittäminen ja kylvö Paikanpäällä nähtävillä: • Cordulus -sääasema • Kevätvehnä ja kerääjäkasvien koelohkot • YaraSuna BIo Plus 10-3-1 kierrätyslannoitteen käyttö kevätvehnällä • Traktoreita, työkoneita ja työnäytöksiä • Laiduntavat eläimet ja luonnonlaidun järvenrannalla • Käytännön vinkkejä viljelyyn (siemenet, hiiliviljelytoimenpiteet) • Näytteilleasettajat ja yhteistyökumppanit ständeineen Tarjolla kahvia ja makkaraa!
Päivän järjestävät yhteistyössä Kestävyyttä nurmesta, ARMI, MURU, Luontotekoja sekä KasviTieto -hankkeet.
Tapahtuman teemoina tuholaisten ja sääriskien hallinta öljykasveilla ja avomaavihanneksilla luomuviljelyssä.
Tuholaiset ja vaihtelevat sääolot haastavat viljelyä yhä enemmän myös Etelä-Savossa. Etenkin luomuöljykasvien ja -avomaavihannesten viljelyssä tuholaiset ovat keskeinen riski tuotannolle. Kasvukauden aikaisen kuivuuden lisääntyessä karkeilla kivennäismailla korostuu myös maan hyvän kasvukunnon ja multavuuden merkitys.
Karilan luomupellolla järjestettävässä pellonpiennariltapäivässä kuullaan ja keskustellaan öljykasvien ja avomaavihannesten tuholais- ja säähaasteista Etelä-Savossa.
Esittelyssä ovat luomukevätrypsin lajike- ja lajikeseoskoe sekä luomusyysrypsin ravinnekuitu- ja lannoitekoe. Voit myös tutustua öljy- ja kaalikasvien tuholaisten tunnistamiseen ja tarkkailuun käytännössä sekä kuulla luontaisten vihollisten merkityksestä kasvinsuojelussa ja niiden tukemisen keinoista. Paikalla on Luonnonvarakeskuksen tutkijoita ja ProAgrian asiantuntijoita.
Ilmoittaudu mukaan täällä. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.
Järjestäjinä ovat ProAgria Etelä-Savon ja Luonnonvarakeskuksen hankkeet:
Tietotaitoa ennakoivaan kasvinsuojeluun Etelä-Savon maa- ja puutarhatiloille (ENSKA),
Aika: 14.8.2024 klo 10-15 Paikka: Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki
Luonnonvarakeskus Ruukin toimipiste järjestää jälleen elokuussa perinteiset tutkimusasemapäivät. Tällä kertaa tutkimusasemapäivien kohokohtana on nautojen hyvinvointiteknologia ja lihanautatutkimus. Nähtävillä on myös nurmi- ja viljakokeita sekä NorPeat-tutkimuskenttä, vedenvarastoallas ja ympäristötutkimus.
Ohjelma Klo 10:00 Toimistotilojen avajaiset ja tilaisuuden avaus. Kansliapäällikkö Pekka Pesonen MMM sekä Luken johtajisto. Tapahtuma jakaantuu kolmeen pisteeseen: nautojen hyvinvointiteknologia tutkimuspihatolle, NorPeat tutkimuskentälle (punainen lato) sekä aseman pihalle, jossa on kahvi ja makkaratarjoilu sekä yhteistyökumppaneiden standit. Päivän aikana voi pisteisiin tutustua vapaasti liikkuen. Otathan huomioon, että tapahtumapisteiden välillä on jonkin verran kävelyä.
Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille. Tutustu ohjelmaan. Lisätietoja: Kati Mattila, kati.mattila(at)luke.fi, puh. 0295326719
4-6.7.2024 Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella olemme sisähallissa Luonnonvarakeskuksen pisteellä. Luonnonvarakeskuksen pisteeltä löydät tietoa niin erikoiskasveista ja viljelykierroista, biokaasusta, energiayhteisöistä, kosteikkoviljelystä, turvepelloista, maatilojen muutosjoustavuudesta kuin Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluista ja Taloustohtoristakin. Luonnonvarakeskus esittäytyy osana maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osastoa, SeinäjokiAreena A480. Osastolla tarjolla myös lavaohjelmaa, tietoiskuja ja haastatteluita. Lisäinfoa osoitteessa luke.fi/farmari2024.
15-17.8.2024 Lepaan puutarhanäyttelyssä Hattulassa olemme Luonnonvarakeskuksen pisteellä ja materiaaleja jaossa. Lepaalla Luonnonvarakeskus esittelee C-hallissa mm. puutarha- ja vihannestutkimusta, kuusten erikoismuotoja, katemateriaaleja ja puutarhatilastoja.
21.8.2024 Kainuun peltopäivässä Sotkamossa Pohjavaarassa Luonnonvarakeskuksen infopiste ja materiaaleja jaossa. Nurmi ja kylvö -teemainen pellonpiennartapahtuma järjestetään Nuasmaito Oy:n tilalla (Kekkolantie 2) klo 10-14. Tapahtumassa tulossa työnäytöksiä, esiteltävänä koneita ja paikalla lukuisia yritysedustajia. Pellolla nähtävissä mm. erilaisia kerääjäkasvikasvustoja kevätvehnän alla, ProAgrian asiantuntija niistä kertomassa lisätietoa. Tarjolla myös tietoa turvepelloista ja kosteikkoviljelystä sekä luonnonlaitumista. Lisätietoa tapahtumasta ProAgrian tapahtumakalenterissa.
