Tervetuloa mansikkapellonpiennarpäivään Saarijärvelle Tarvolan tilalle. Pellonpiennartapahtumassa perehdytään mansikan lajikekokeisiin, pölytykseen ja luontaiseen torjuntaan, maan kasvukunnon arviointiin ja mansikan juuristoon.
11.30 tulokahvi, esittelypiste ”Mansikan tuholaiset -miltä pellolla näyttää nyt?”
12.00 Tilaisuuden avaus: Tilan puheenvuoro ja hankkeiden esittely
12.30 Kuinka Maiju- ja Marketta-lajikkeet ovat menestyneet? – Mansikan lajikekoe pellolla, erikoistutkija Marja Rantanen, Luke / Marjava-hanke
13.45 Pölytys, luontainen torjunta, esimerkit tuholaisista ja luontaisista vihollisista, erikoistutkijat Anne Nissinen ja Sari Himanen, Luke / Arvo-hanke
mansikan juuristo, erikoistutkija Marja Rantanen, Luke
15.15 Päätöskahvit, ajatustenvaihtoa
Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus käydä Tarvolan tilan tilamyymälässä, joka sijaitsee noin kilometrin päässä osoitteessa Koskenkyläntie 283.
Tilaisuus on avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille ja maksuton, mutta ilmoittautumiset tarvitaan. Ilmoittautumiset 9.6. mennessä ProAgrian Tapahtumat -sivuilla.
Tervetuloa viettämään leppoisaa luonnonlaidunpäivää Rantasalmen Tammenlahteen. Mäenkoikkalan lammastila on luomutila, joka sijaitsee saaristoalueella Saimaan Haukiveden rantamilla.
Talonväki kutsuu kaikki kiinnostuneet tutustumaan tilan suomenlampaisiin, paimentaviin koiriin ja perinnebiotooppeihin. Tilalla lampaiden käsittely ja siirto tapahtuvat bordercollie-rotuisten paimenkoirien avulla. Tapahtumassa pääset seuraamaan eläinten siirtoa laitumelta toiselle sekä paimennusnäytöstä. Tilan mailla kasvaa myös vanha uhripuu, Anttilanpaikan petäjä, joka sattuu laidunkierroksen varrelle. Tapahtumassa on esillä myös mm. tietoa maatalousluonnon monimuotoisuudesta, vieraslajeista, luomuviljelystä ja Järvi-Suomen saaristoalueista. Halukkaat pääsevät myös osallistumaan laidunten kunnostukseen kitkemällä haitallisia lajeja.
Aikataulu
klo 11.30 laidunkierros
klo 13.00 paimennusnäytös
klo 14.00 laidunkierros
Kahvio palvelee tapahtuman ajan ja myynnissä on myös mm. lankoja ja taljoja.
Mitä lintuja maatiloilla tavataan ja miten lintuja tutkitaan? Miten hyödyllisten lintujen elinolosuhteita voi tukea maatalousympäristössä ja viljelykäytännöissä? Mitä kuuluu haarapääskyille ja kottaraisille? Miten viljelykäytännöt vaikuttavat haarapääskyjen ja kottaraisten ravintoon ja miten tämä heijastuu poikasten kehitykseen ja selviytymiseen?
Tapahtumassa aloituskahveilla kuullaan johdatus teemaan. Sen jälkeen päästään tutustumaan kottaraisten poikasten tutkimukseen käytännössä. Siitä jatketaan kävelykierrokselle tilan lähiympäristöön havainnoimaan lintuja ja lintujen elinolosuhteita tukevia maatalousympäristön piirteitä.
Ohjelma
10.00 Aamukahvia tarjolla
10.15 Tervetuloa, Sari Himanen, Luonnonvarakeskus
10.20 Ollinahon tilan esittely, Tuomas Laitinen
10.30 Johdatus teemaan: Maatalousympäristön lintujen tilanne Suomessa ja miten voi vaikuttaa linnuston monimuotoisuuteen maatilalla, Tuomas Seimola, Luonnonvarakeskus
11.00 Maataloutta Lintujen kanssa -tutkimuksen esittely: Haarapääskyjen ja kottaraisten poikasten ravinnon saatavuuden ja poikasten kunnon tutkimus ja mitä hyötyä tällaisista tutkimuksista voi olla viljelijöille, Attila Krall ja Suvi Ruuskanen, Jyväskylän yliopisto
11.20 Kottaraisten poikasten tutkimusdemonstraatio, Attila Krall ja Suvi Ruuskanen Jyväskylän yliopisto
11.50 Kävelykierros tilan lähiympäristössä: Maatalousympäristön linnut ja niitä suosivat toimet tiloilla (havainnoidaan tapahtuma-aikana nähtäviä ja kuultavia lintuja sekä lintuja tukevia maatalousympäristön piirteitä), Tuomas Seimola, Luonnonvarakeskus
13.00 Kävelykierros päättyy
Kävelykierroksen jälkeen on mahdollisuus jatkaa keskustelua asiantuntijoiden kanssa omakustanteisella lounaalla Ollinahon tilalla.
Tapahtumassa mukana maatalousympäristön luonnon monimuotoisuuden asiantuntijoina ovat myös Anne Nissinen ja Sari Himanen Luonnonvarakeskuksesta sekä Saara Ryhänen MKN/ProAgria Etelä-Savosta.
Tapahtuma on suunnattu kotieläintiloille, kasvinviljelytiloille ja maatalousalan toimijoille. Tapahtuma on maksuton.
Tervetuloa Kangasniemelle kuulemaan ja keskustelemaan maatalousympäristön linnuista ja keinoista tukea niitä! Tapahtumassa pääset näkemään lintututkimusta käytännössä ja lintukierrokselle maatilan lähiympäristöön!
Ilmoittaudu tarjoiluiden mitoittamiseksi mukaan tapahtumaan vaikka heti, mutta viimeistään 18.5.2026 tämän linkin kautta. Myös ilmoittautumatta saa osallistua.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Luonnonvarakeskus, Jyväskylän yliopisto, ProAgria Etelä-Savo, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset ja Ollinahon tila. Jyväskylän yliopistolta tapahtumaa järjestää Maataloutta Lintujen Kanssa-Farming with Birds -hanke, tässä hankkeessa tehtävää väitöskirjatutkimusta tukee Nesslingin Säätiö. Luonnonvarakeskuksesta tapahtumaa järjestää EU:n maaseuturahoitusta saanut ARVO-hanke: Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille.
Saimaan ruokafoorumi kokoaa ruokajärjestelmän toimijat Mikkeliin 12.11.2026. Päivä keskittyy kokonaisturvallisuuteen ja resilienssiin: miten ruokajärjestelmästä rakennetaan kestävä, huoltovarma ja joustava muuttuvassa ilmastossa ja maailmantilanteessa? Voisiko Itä-Suomi toimia edelläkävijänä kokonaisturvallisen ruokajärjestelmän kehittämisessä? Tavoitteena on käynnistää vuosittainen kohtaamispaikka, joka vauhdittaa yhteistyötä ja vaikuttavia tekoja.
Varaa päivä kalenteriisi!
Tapahtuman järjestävät Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Elinvoimakeskusten ilmastoyksikkö, Luonnonvarakeskus ja Maaseutuverkosto.
Lisätietoja: Anna Toppari, projektisuunnittelija, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, puh. +358 50 449 3120, anna.toppari@helsinki.fi
Aika: ti 26.5.2026 klo 9.30-16 Paikka: Ammattiopisto Lappia, sali, Kätkävaarantie 69, 95340 Loue (Tervola) Etäyhteys: teams-etäyhteys alustusten ajaksi klo 9.30-14.15, liity kokoukseen tästä
Miten Lapissa kehitetään maatalouden huoltovarmuutta? Millainen on nautakarjatalouden, alkuperäisrotujen ja pölytyksen merkitys huoltovarmuuden näkökulmasta katsottuna? Mitä kehittämiskohteita olisi pohjoisessa kasvintuotannossa huoltovarmuuden kannalta? Millainen on Lapin maataloustuotannon omavaraisuus, entä Suomen maataloustuotannon tuotantopanosten saatavuus?
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan huoltovarmuudesta ja Lapin maataloudesta!
Ohjelma
9.00 aamukahvia tarjolla 9.30 Tervetuloa ja alkusanat, Johanna Leppälä, erikoistutkija Luke ja Sakari Raiskio, tutkija, Luke 9.35 Miten Louella kehitetään Lapin maatalouden huoltovarmuutta? Jarmo Saariniemi, toimipaikkapäällikkö, Ammattiopisto Lappia kalvot (pdf) 9.45 Näkökulmia Suomen ja Lapin maatalouden huoltovarmuuteen, Juha Marttila, viljelijä Simo ja MTKn entinen puheenjohtaja 10.00 Alkuperäisrodut huoltovarmuuden näkökulmasta, Juha Kantanen, tutkimusprofessori Luke kalvot (pdf) 10.40 Naudat, nurmet ja maidontuotanto – elämisen ehto Suomessa, Kaisa Kuoppala, erikoistutkija Luke kalvot (pdf) 11.10 lounas (tarjotaan läsnäosallistujille) 12.00 Pölytyksen merkitys huoltovarmuudelle, Anna-Maria Borshagovski, projektipäällikkö Suomen Mehiläishoitajain Liitto kalvot (pdf) 12.20 Pohjoinen kasvintuotanto ja huoltovarmuuden kehittämiskohteita, Johanna Leppälä, erikoistutkija, Luke kalvot (pdf) 12.40 Tuotantopanosten saatavuus ja Lapin maataloustuotannon omavaraisuus, Csaba Jansik, erikoistutkija, Luke kalvot (pdf) 13.15 Alkuperäisrodut ja artesaanijäätelö– jäätelöyrityksen tarina, Juha Pahtamaa, toimitusjohtaja, Ketomo Food Oy kalvot (pdf)
13.30 Keskustelua maatalouden huoltovarmuudesta Lapissa mentimeter-kooste (pdf) 14.15 Esittelypisteitä ulkona huoltovarmuudesta ja Lappian toiminnasta, mukana mm. Mehtämikko, Lappian lehmät, lampaat, konttipuisto, Arctic Ice Cream Factory 15.40 Loppukahvi sisällä ruokasalissa 16.00 Tapahtuma päättyy
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Tapahtuma järjestetään läsnätapahtumana Ammattiopisto Lappiassa Tervolassa ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä teamsilla. Tapahtuman alkuosan alustukset tallennetaan.
Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella vaikka heti, mutta viimeistään 10.5.2026 läsnäosallistujaksi ja 25.5.2026 etäosallistujaksi.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Ammattiopisto Lappia, Luonnonvarakeskus ja Suomen Mehiläishoitajain Liitto. Mukana järjestämisessä seuraavat hankkeet
MehiVarma – Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta
Lapin ruoka 3 – Lapin avomaan tuotannon kehittäminen
ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään
Louen maalaistori samana päivänä Louen koulutilan taimi- ja lähiruokapuodissa ja sen pihapiirissä järjestetään tiistaina 26.5. klo 14-18 Maalaistori. Ohjelmassa on koulutilan taimimyyntiä, paikallisten tuottajien tuotemyyntiä, sekä hankkeiden ja elintarvikekonttien esittelyä. Tilaisuudessa on myös mahdollisuus myydä ja vaihtaa ryvässipulien istukkaita.
Millaisia ovat maatalousympäristön linnut pelloilla, pientareilla, kosteikoilla ja vesistöjen varsilla? Miten voi vaikuttaa linnuston monimuotoisuuteen maatilalla? Mitä kuuluu pääskysille ja millaisilla keinoilla niitä voisi auttaa?
Tervetuloa webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan maatalousympäristön linnuista!
Ohjelma
9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 9.02 Maatalousympäristön linnut ja miten voi vaikuttaa linnuston monimuotoisuuteen maatilalla, Tuomas Seimola, Luonnonvarakeskus kalvot (pdf) 9.40 Kahlaajat ja vesilinnut maatalousalueilla, Ismo Laakso, Metsähallitus kalvot (pdf) 10.05 Pääskysestä ei päivääkään, Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi kalvot (pdf) 10.25 Viljelijäpuheenvuoro: Näkemyksiä linnuista ja miten niitä on huomioitu tilallamme, Martti Mäkelä, Nestorin Tila Oy, Pihtipudas kalvot (pdf) 10.40 Miten maatalous edistää luonnon monimuotoisuutta -valokuvakampanjan lintukuvia, Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus ja Sari Himanen, Luonnonvarakeskus kalvot (pdf) 10.45 Keskustelua ja kysymyksiä 11.00 Tapahtuma päättyy
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Ilmoittauduthan viimeistään 12.4.2026 tämän linkin kautta.
Ilmoittautuneille lähetetään vahvistusviestissä osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi. Keskusteluosiota ei tallenneta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Millainen on pölytyksen tilanne Suomessa? Miten pölytys vaikuttaa ruokaturvaan? Miltä maalaismaisema näyttää kimalaisen silmin? Miten voi tehdä pölyttäjille keinopesiä? Tervetuloa webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan pölytyksestä!
Ohjelma
9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 9.02 Pölyttäjien tila Suomessa, Juho Paukkunen, Luonnontieteellinen keskusmuseo kalvot (pdf) 9.30 Pölytys osana ruokaturvaa, Anna-Maria Borshagovski, Suomen Mehiläishoitajain Liitto kalvot (pdf) 9.45 Maatalousmaisema kimalaisen silmin, Inka Nykänen, Savonia-ammattikorkeakoulu kalvot (pdf) 10.10 Kokemuksia pölytyspalveluiden tarjoamisesta, Pertti Harmaala, mehiläistarhaaja kalvot (pdf) 10.25 Pölytys ja keinopesät Reima Leinonen, Lupa- ja valvontavirasto 10.45 Valokuvakampanja maatalousluonnon monimuotoisuudesta: pölyttäjäkuvia, Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus kalvot (pdf) 10.50 Keskustelua ja kysymyksiä 11.00 Tapahtuma päättyy
Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Keskusten Liiton uutinen 5.3.2026
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja ProAgrian yhteinen valokuvakampanja nosti esiin maatalousluonnon monimuotoisuutta ja sen merkitystä. Kampanjaan saatiin 50 upeaa kuvaa, eri puolilta Suomea. Valokuvakampanjan parhaimmistoa on esillä kuvagalleriassa (pic.fi).
”Nämä kuvat auttavat huomaamaan, miten maataloudessa jo tällä hetkellä vaalitaan luonnon monimuotoisuutta ja miten tärkeitä elinympäristöjä maatalousalueet monille eläimille ja kasveille tarjoavat. Ehkäpä kuvat tuovat myös iloa ja inspiraatiota monimuotoisuustekoihin omalla tilalla”, pohtii kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.
Palkitut ja kunniamaininnan saaneet kuvat
Kolme parasta palkittua kuvaa
• Peltomaisemaa, Mari Parpala, Simo Kukkivat horsmat pellonpientareella kesäillan usvassa. Pellonpientareen kukkivat kasvit ovat pölyttäjille tärkeitä ja taustalla näkyvä vanha heinälato tarjoaa suojaa ja pesäpaikkoja mm. jäniksille ja linnuille.
• Olen vapaa, Tanja Yli-Tokola, Kannus Kuvassa on vuohenputken kukinnossa kiinni oleva ritariperhosen tyhjä kotelo, josta ritariperhonen on juuri kuoriutunut.
Kunniamaininnan saaneet kuvat
• Hiehojen ilakointia rantalaitumella, Mari Parpala, Simo Hiehojen riemu on käsin kosketeltavaa, kun ne pääsevät kesän alussa rantalaitumelle. Aitaa kierretään muutama kierros häntä pystyssä hypähdellen ja sen jälkeen asetutaan haistelemaan ja tutkimaan. Rantalaitumen monipuolinen ympäristö tarjoaa eläimille virikkeitä, ja eläimet ovat tyytyväisen ja virkeän oloisia. Osa lypsykarjatilamme kantavista hiehoista hoitaa kesäisin rannassamme sijaitsevaa perinnebiotooppia. Maatila sijaitsee Simossa Lapissa.
• Ruskohukankorento, Sirpa Suojoki-Saarinen, Sysmä Tilallamme peltolohkojen keskellä virtaa valtaoja kohti Päijännettä. Ojan ympäristössä ja sen yhteyteen kaivetun pienen kosteikkoalueen äärellä lentelee kesäisin mm. suden-, hukan- ja neidonkorentoja. Korentojen määrä vaihtelee vuosittain. Kesällä 2024 korentoja oli runsaasti. Kuvassa on ruskohukankorento, Libellula quadrimaculata.
• Ruusuruohomaamehiläinen, Henna Taivaanloimu, Kitee Tilamme tietyt alueet on säilytetty luonnontilaisina. Niillä kasvaa esim. erilaisia niittykukkia ja erityisen runsaasti ruusuruohoa ja sen myötä olen saanut havainnoida myös ruusuruohomaamehiläisiä. Kesällä 2024 niitä oli todella paljon, tänä kesänä 2025 hieman vähemmän. Vastaavasti muita maamehiläisiä ja hietamehiläisiä oli mielestäni aiempaan kesään verrattuna enemmän.
Lämmin kiitos kaikille kuvia lähettäneille!
Lue koko uutinen ja katso kuvien parhaimmisto täällä.
Luontainen biologinen torjunta on ekosysteemipalvelu, jota tuottavat maatalousympäristöissä monenlaiset eliöt mikrobeista hyönteisiin, hämähäkkieläimiin ja lintuihin. Kasvintuholaisten luontaisten vihollisten esiintymistä, runsautta ja merkitystä biologisessa torjunnassa voidaan lisätä parantamalla tietämystä niistä ja tukemalla niiden elinoloja. Kaupallisilla torjuntaeliöillä voidaan tehostaa luontaista torjuntaa. Luontaista torjuntaa vahvistamalla vähennetään kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta ja voidaan tukea samalla myös maatalousluonnon monimuotoisuutta.
Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan luontaisen torjunnan keinoista!
Webinaarin ohjelma
9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke 9.02 Miten tunnistat luontaiset viholliset ja rakennat ekoinfraa luontaisen torjunnan tueksi, Anne Nissinen, Luke kalvot (pdf) 9.30 Miten ympäröivä kasvillisuus vaikuttaa saalistajiin, esimerkkinä omenanviljely, Anne Nissinen, Luke 9.50 keskustelua ja kysymyksiä kahdesta ensimmäisestä alustuksesta 10.00 Tiedolla kohti ennakoivaa kasvintuholaisten hallintaa, Sari Himanen, Luke kalvot (pdf) 10.30 Kaupallisten torjuntaeliöiden sovellukset eri ympäristöissä, Heini Koskula, Biotus Oy kalvot (pdf) 10.45 Vinkkejä lisätietolähteisiin, Sari Himanen, Luke kalvot (pdf) 10.50 keskustelua ja kysymyksiä 11.00 tapahtuma päättyy
Himanen, S., Ketola, J., Nissinen, A., Rikala, K. & Vigelius, L. 2025. Keinoja kasvintuholaisten ennakoivaan hallintaan : ENSKA-hankkeen loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2025. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 118 s.
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Ilmoittauduthan viimeistään 24.3.2026 tämän linkinkautta.
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi. Keskusteluosiota ei tallenneta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Tilaisuuden järjestävät seuraavat Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet:
ARVO– Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille
RAPSE– Rapsipistiäisen (Athalia rosae L.) ekologia ja ennakoiva hallinta
Apple food web– Do food webs studies in apple orchards reveal buffering ability of key natural enemies against plant pests?
Millaisilla keinoilla vihannestuotannossa voidaan lisätä maatalousluonnon monimuotoisuutta? Millaisia mahdollisuuksia on pelloilla viljelykäytännöissä ja viljelykierroissa, millaisia mahdollisuuksia pientareilla? Mitä hyötyä monimuotoistamistoimista voi olla? Entä millaisia monimuotoistamistoimia vihannesviljelijät ovat tehneet?
Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan keinoista lisätä monimuotoisuutta vihannesviljelyssä!
Webinaarin ohjelma
9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke
9.02 Monimuotoistamistoimet kasvinsuojelun tukena vihannesviljelyssä, Anne Nissinen, Luke kalvot (pdf)
9.35 Vihannestuotannon viljelykiertojen monipuolistaminen: viherlannoituksesta monia hyötyjä viljelyyn,Terhi Suojala-Ahlfors, Luke kalvot (pdf)
10.00 Kokemuksia monimuotoistamistoimista: ruis välikasvina vihannesviljelyssä, Jaakko Pietilä, viljelijä, Merilän tila kalvot (pdf)
10.20 Millaisia monimuotoistamistoimia vihannesviljelijät ovat tehneet? Sofia Pyhälä, opinnäytetyön tekijä, Hämeen ammattikorkeakoulu kalvot (pdf)
10.40 Vinkkejä lisätietolähteisiin, Anne Nissinen ja Terhi Suojala-Ahlfors, Luke (kalvot pdf)
Hannukkala, A. ym. 2014. Perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertojen vaikutukset kasvintuhoojiin ja ravinnetaseisiin. TEHO Plus -hankkeen julkaisu 7_2014.pdf
Känkänen, H. 2019. Viherlannoituksen tehoa lisäävät menetelmät : VIHERTEHO-hanke. Raportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 25/2019.
Suojala-Ahlfors, T. ym. 2024. Viljava vihannesmaa – kestävän tuotannon perusta. Raportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 84/2024. Luonnonvarakeskus. 44 s.
Malin, E. 2020. Kerääjäkasviopas. Käytännön ohjeita kerääjäkasvien hyödyntämiseen Suomessa. BSAG.
Ennakoiva torjunta ja muu kasvinsuojelu
Kivijärvi, P. ym. 2023. Kasvinsuojelu luomuvihannestuotannossa. Raportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 117/2023. Luonnonvarakeskus. 105 s.
Suojala-Ahlfors, T. ym. 2023. Kestävän kasvinsuojelun ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa. Raportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 78/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 87 s.
Himanen, S., Ketola, J., Nissinen, A., Rikala, K. & Vigelius, L. 2025. Keinoja kasvintuholaisten ennakoivaan hallintaan : ENSKA-hankkeen loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2025. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 118 s.
Ilmoittauduthan viimeistään 17.3.2026 tämän linkinkautta.
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi. Keskusteluosiota ei tallenneta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Tilaisuuden järjestävät seuraavat Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet:
ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille
