Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Muutosjoustava ruokajärjestelmä webinaari 22.3. klo 13-15.30


Muutosjoustava ruokajärjestelmä – kohti kestävämpää tulevaisuutta

Webinaarin materiaalit löytyvät täältä.  


Webinaari 22.3.2022 klo 13–15.30


Koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, luontokato ja maatalouden akuutti kannattavuuskriisi lisäävät ruoantuotannon ja ruokajärjestelmien haavoittuvuutta. On tärkeää kehittää järjestelmien resilienssiä eli muutosjoustavuutta terveellisen, riittävän ja kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden turvaamiseksi yllättävissäkin häiriötilanteissa. Tervetuloa webinaariin kuulemaan mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mihin maataloudessa ja ruokajärjestelmissä tulee erityisesti kiinnittää huomiota. 


Tilaisuudessa esittäytyy tammikuussa 2022 alkanut valtakunnallinen tiedonvälityshanke Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja uunituoreita tutkimustuloksia suomalaisen ruokajärjestelmän muutosjoustavuudesta Deforfo ja ScenoProt-hankkeiden pohjalta kertovat Luonnonvarakeskuksen tutkijat.  

Ohjelma
13:00 Webinaarin avaus, tutkimuspäällikkö Katriina Soini, Luonnonvarakeskus
13:10 Resilienssi eli muutosjoustavuus, mitä se tarkoittaa maatilalla ja ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:20 Muutosjoustavuuden edistäminen suomalaisessa ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:40 Maatalouden muutos vuoteen 2030 – mikä tärkeää muutosjoustavuuden kehittämisessä? johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus
14:00-15:00 Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit ja niihin varautuminen – Tapaustutkimukset energiasta, väkilannoitteista, kasvinsuojeluaineista, kylvösiemenistä, rehuista, koneista ja laitteista,
          tutkijat Jyrki Niemi, Olli Niskanen, Csaba Jansik, Marjo Keskitalo, Marketta Rinne ja Jarkko Leppälä, Luonnonvarakeskus
15:00 Kommenttipuheenvuoro toimitusjohtaja Eeva-Liisa Lilja, Fennopromo
15:10 Keskustelua ja kysymyksiä
15:30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen webinaariin 20.3.2022 mennessä täällä.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivä 17.3.2022

Tallenne tulossa!

Milloin: 17.3.2022 klo 9.15–15.15

Missä: ProspectumLIVE virtuaalinen tapahtuma-alusta

Kohderyhmä: Hanketoimijat, tutkijat, neuvojat, opettajat, yrittäjät

Tule esittelemään ilmastoviisas hankkeesi ja tutustumaan muiden hankkeiden sisältöihin ja ihmisiin hankkeiden takana virtuaalisella messuosastolla. Mitä jo tehdään maatalouden ilmastotoimien edistämiseksi? Millaisia onnistumisia hankkeessasi on saavutettu?

Inspiroivien puheenvuorojen lisäksi tapahtumassa on aamupäivällä paneelikeskustelu. Iltapäivän työpajoissa keskustellaan millaisia hankkeita Euroopan unionin tulevalla rahoituskaudella olisi hyvä edistää.

Tutustu ohjelmaan täällä.

Varmistathan paikkasi ilmoittautumalla mukaan täällä!

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10.3.2022. 

Tervetuloa ideoimaan kanssamme tulevaisuuden ilmastoviisaita hankkeita!

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa – valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE), maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkosto, Ruokavirasto, Agrihubi ja ympäristöministeriö.

Esitykset tallennetaan myöhempää katselua varten ja ne ovat katsottavissa www.ilmastoviisas.fi sivustolla.

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) -valtakunnallinen tiedonvälityshanke alkaa tammikuussa

Koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, luontokato ja muut häiriöt lisäävät ruokajärjestelmien haavoittuvuutta. On tärkeää kehittää järjestelmien resilienssiä eli muutosjoustavuutta terveellisen, riittävän ja kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden turvaamiseksi yllättävissäkin häiriötilanteissa.

Tutkimustiedon jalkauttaminen, toimijoiden yhteistyön tehostaminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen ovat keinoja tukea toimijoiden valmiuksia yritystoiminnan kehittämiseksi. Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä (MURU)-hanke välittää tietoa ruokajärjestelmän muutosjoustavuuteen vaikuttavista tekijöistä, tunnistaa ruokajärjestelmän vahvuuksia ja tuottaa ratkaisuja sen rakenteellisiin ja
alueellisiin ongelmakohtiin yhdessä toimijoiden kanssa.

Hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa-hankkeesta tuttu ydinporukka. Hanke mahdollistaa maatalouden ilmastoaiheista viestimisen monikanavaisesti seuraavien kolmen vuoden aikana. Jatkamme tiedottamista ajankohtaisista ilmastoaiheista tämän ilmastouutiskirjeen välityksellä, tutulla sivustolla ja sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on osaamisen kehittämisen ja yhteistyöverkostojen luomisen kautta edistää maaseutuelinkeinojen menestymistä ja alueellista elinvoimaa myös tulevaisuudessa koko maassa.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatalousalan opettajien ilmastotreffit 24.11.2021

Tilaisuuden esitykset:

Tallenne Juuson esityksestä

Materiaaleja on koottu myös tänne: https://www.ilmastoviisas.fi/tyopajat/opettajien-ilmastotreffit-11-2-2021/

Kategoriat
Ajankohtaista

Artikkelisarja Käytännön Maamies -lehdessä syksyllä 2021

Käytännön Maamiehen syys-joulukuun numeroissa käsitellään ilmastonmuutokseen varautumista maataloudessa. Sarjan osana ovat ilmestyneet seuraavat artikkelit:

NURMI, E., RIMHANEN, K., HAKALA, K. ja KURKI, P. 2021. Ilmastonmuutokseen varautuminen ruokajärjestelmän yhteisenä tavoitteena. Käytännön Maamies 09/21.

PALOJÄRVI, A. 2021. Viljelytoimilla vahvistusta peltomaan hyötymikrobeihin – vaikutuksia kasvitauteihin, satoon ja hiilen kertymiseen. Käytännön Maamies 10/21.

JAUHIAINEN, L., LATUKKA, A. ja PELTONEN-SAINIO, P. 2021. PeltoOptimi -palvelu viljelijöille pellon käytön optimointiin. Käytännön Maamies 11/21.

ALAKUKKU, L. 2021. Kasvinvuorotus osa maan rakenteen hoitoa. Käytännön Maamies 12/21.

NURMI, E., PELTONEN, S., KULMALA A. ja SORVALI, J. 2021. Ilmastonmuutos viljelijän ajatuksissa ja arjessa. Käytännön Maamies 12/21.

Kategoriat
Ajankohtaista

Taloustohtorin kasvihuonekaasulaskentapalvelu 28.10. klo 9-11

Luonnonvarakeskuksen Taloustohtori-palvelussa (www.luke.fi/taloustohtori) voi tarkastella myös maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä. Kannattavuuskirjanpitoon osallistuvat tilat saavat järjestelmästä omat tilakohtaiset tuloksensa ja kaikki palvelun käyttäjät voivat nähdä keskiarvotuloksia erilaisten valintojen perusteella. Käyttöliittymästä valitaan yhdistelmä vuosi-, alue-, tuotantosuunta- ja tilakokoluokista, joiden perusteella käyttäjä saa raportin valituista kasvihuonekaasupäästöistä.

Raportointijärjestelmä tuottaa tilakohtaisista tuloksista painottamalla edustavat alueelliset ja koko maan tulokset julkisesti nähtäväksi. Nyt kasvihuonekaasulaskenta-verkkopalvelua on täydennetty siten, että se antaa tietoja myös kivennäismaan peltojen hiilivarastomuutoksista.

OHJELMA:

9.00 Taloustohtori Kasvihuonekaasulaskenta -palvelun esittely, erikoistutkija Arto Latukka, Luonnonvarakeskus

9.15 Alustus maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä ja kasvihuonekaasulaskentatulosten esittely, tutkimusprofessori Kristiina Lång, Luonnonvarakeskus

10.00 Keskustelu

11.00 Tilaisuus päättyy

Webinaaritallenne

Kuva: Elina Nurmi

 

 

 

 

 

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen ruokajärjestelmän resilienssi, kyselyn toinen kierros

Kuva: Karoliina Rimhanen / Luke

Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa ja Suomen Akatemian rahoittamassa DEFORFO -projektissa toteutetaan kaksikierroksinen kysely ruokajärjestelmän resilienssin eli muutosjoustavuuden tekijöistä ja ennakoinnin keskeisistä painopisteistä. Ensimmäisen kierroksen tulosanti on nyt koottu ja sen tuloksia tarkennetaan tällä toisen kierroksen tiiviillä kyselyllä. Löydät linkin tiiviiseen tulosraporttiin kyselystä.

Kyselyssä arvioidaan ruokajärjestelmään kohdistuvia häiriöitä ja jäsennetään ruokajärjestelmän toivottavaa ja todennäköistä kehitystä resilienssin näkökulmasta. Kyselyyn vastaamiseen menee aikaa arviolta 15 minuuttia. Tulevaisuusnäkemyksiä käsitellään luottamuksellisesti ja nimettöminä, eikä yksittäinen vastaaja ole tunnistettavissa vastauksista. Henkilötietojen ja vastausten käsittelyssä noudatetaan EU:n tietosuoja-asetuksen (EU 679/2016) ja kansallisen tietosuojalain (TSL 1050/2018) määräyksiä. Kyselyn tietosuojailmoitus: www.luke.fi/projektit/covid-osahankkeet-deforfo


Toisen kierroksen kyselyyn pääset alla olevasta linkistä. Kyselyyn on mahdollisuus vastata 30.6.2021 saakka. Arvionne tulevaisuuden kehityksestä ovat tärkeitä ruokajärjestelmän resilienssin kokonaiskuvan muodostamisessa ja ruokaturvan ennakoinnin kehittämisessä.

Lämmin kiitos ajastanne tulevaisuuden arvioinnissa!

Lisätietoja: pasi.rikkonen@luke.fi ja karoliina.rimhanen@luke.fi

Osallistumislinkki: https://link.webropolsurveys.com/R/B894CF8C3F15BD80

Tutkimusterveisin, 
Pasi Rikkonen
DEFORFO akatemiahankkeen johtaja
Luonnonvarakeskus (Luke)

Kategoriat
Ajankohtaista

Väitöstutkimus: Viljelytoimilla voidaan vahvistaa peltomaan hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Ansa Palojärvi selvitti väitöstutkimuksessaan viljelytoimenpiteiden vaikutuksia maaperän mikrobiyhteisöihin ja niiden tuottamiin ekosysteemipalveluihin. Tutkimuksessa tunnistettiin lisäksi käyttökelpoisia mittareita hyödyllisen maaperän mikrobitoiminnan ja peltomaan laadun seurantaan.

”Pitkäaikaisten kenttäkokeiden perusteella viljelytoimenpiteillä on mahdollista edistää hyödyllistä mikrobiaktiivisuutta maassa. Tuloksia ei voitu yleistää tiettyyn toimenpiteeseen, mutta taudintukahduttamiskyky voitiin liittää korkeaan maaperän mikrobiston ja sienten biomassaan sekä mikro-organismeille käyttökelpoisen hiilen pitoisuuteen”, Palojärvi kertoo.

Tutkimuksessa saatiin viitteitä, että eloperäistä ainetta maaperään kerryttävillä viljelytekniikoilla on vaikutusta kasvin kasvuun. ”Kun olosuhteet luodaan monipuoliselle mikrobistolle suotuisiksi, saadaan myös vahvistettua kasvintuotannon kannalta hyödyllisiä aktiivisuuksia maassa.” Maaperän mikrobisto kytkeytyy myös hiilen sidontaan, sillä mikrobiaktiivisuus vaikuttaa kestohiilen muodostumiseen. Maan muokkaamisen keventäminen muutti orgaanisen aineksen sijoittumiseen maaprofiilissa ja kerrytti sitä pintamaahan. 

Tutkimuksessa tunnistettiin myös mittareita, joiden avulla voidaan arvioida maaperän tautisuppressiivisuuden, eli tautien tukahduttamiskyvyn, voimakkuutta. Teknisesti yksinkertaisilla laboratoriotesteillä voidaan selvittää maaperän mikrobiaktiivisuutta. ”Testien avulla voitaisiin seurata maaperän mikrobistoa ja viljelytoimenpiteiden vaikutusta siihen. Maaperän mikrobiologisissa ekosysteemipalveluissa tarvitaan yksinkertaisia maan laadun mittareita kestävän maataloustuotannon kehittämiseksi ja seurantaan.”

Tutkimus tarjoaa keinoja kasvintuotannon kestävään tehostamiseen ja viljelyn resilienssin parantamiseen. ”Tutkimustulosten valossa on ehdottoman tärkeää ottaa huomioon koko maaperän mikrobiomin toimivuus kestävän maatalouden toimintatapojen suunnittelussa, tukien ohjaamisessa ja tuotannon kestävässä tehostamisessa” summaa Ansa Palojärvi.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kesän pellonpiennarpäiviä

14.6.2021 Agrometsätalousverkosto tapaa Kilpiän tilalla. Mukaan voivat ilmoittautua myös uudet agrometsätaloudesta kiinnostuneet henkilöt. Lisätietoja täältä.

21.7.2021 Peltoteknologiapäivä Juvalla (+livestream). Maaperäaiheinen teemapäivä Juvan Partalassa klo 10-14. Lisätietoja tapahtumasivulta. Tapahtuman järjestävät HIHAT, Kurvi, Nefertiti, Digiportaat, EFSOA ja VILLE-hankkeet.

2.8.2021 Pellonpiennarpäivä Helsingissä Haltialan tilalla. Tilaisuudessa mahdollisuus tutustua kierrätyslannoituskokeeseen. Mukana mm. yhteistyökumppanit Soilfood Oy, Lantmännen agro Oy ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY. Lisätietoja tapahtumasivulta. Tapahtuman järjestää HYKERRYS3-hanke.

3.8.2021 Pellonpiennarpäivä Kiteellä, Koivikon kartanolla. Teemoina mm. hiilensidonta luomumaitotilalla, Thermoseed havaintokoe, monimuotoisuuskaistat pellolla, maan rakenneasiat, työkoneiden painot ja rengaspaineet, uusi teknologia pellolla. Lisätietoja tapahtumasivulla. Järjestäjinä toimivat Viljellään viisaasti-, Vastuullista proteiinia pöytään-, Mainio Maitotila- ja VILLE -hankkeet.

5.8.2021 Luomu- ja nurmipäivä Mustialassa. Tervetuloa seuraamaan työnäytöksiä, tutustumaan koekenttiin ja kuulemaan asiantuntijoiden vinkkejä kasvinviljelystä ja digitaalisista ratkaisuista. Lisätietoja, ohjelma sekä toimintakartta. Tilaisuuden järjestävät Luomussa vara parempi – ja Elina II -hankkeet.

Kategoriat
Ajankohtaista

Parempaa papua pöytään kotimaasta

– päivitettyä tietoa palkokasvien viljelystä, elintarvikekäytöstä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista 

Aika: 13.4.2021 klo 12.30-15.00

Paikka: Microsoft Teams

Tervetuloa kevään toiseen palkokasviwebinaariimme kuulemaan sadon markkinointiin ja käyttöön vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisuuksista sekä vinkkejä viljelyn onnistumiseen. 

Webinaaritallenne

12:30 Tervetuloa –  Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus
12:35 Pavun matka pellolta pöytään: ostajan näkemys vauhdittavista ja hidastavista tekijöistä – Jukka Kajan, Verso Food
13:00 Kokemuksia palkokasvien viljelystä, jalostuksesta ja markkinoinnista – mikä auttaisi palkokasvimarkkinaa eteenpäin? – Harri Laine, Papuset ja Jyväset, Arolan tila
13:25 Miten saada palkokasvituotteisiin vähemmän haitta-aineita? – Susanna Kariluoto, Helsingin yliopisto
13:40 Ekstruusio palkokasvituotteiden rakentaistajana Kirsi Jouppila, Helsingin yliopisto
14:00 Vähentääkö palkokasvien viljely maaperän kasvihuonekaasupäästöjä? – Asko Simojoki, Helsingin yliopisto
14:25 Härkäpavun viljelykokemukset, poudanarkuus ja sen hallinta – Juha-Pekka Aikola, Vihreä Härkä, Yli-Pihaperän tila 
14:45 Päivän yhteenveto – Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus

Lisätietoja:

Marja Kujala, puh. 029 53 26280, marja.kujala(at)luke.fi
Marjukka Lamminen, puh. 029 41 58563, marjukka.lamminen(at)helsinki.fi 

Seminaarin järjestävät yhteistyössä: Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät (HUKKA)-hanke, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä (Leg4Life)-hanke, Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE), Tietolinkki-hanke ja Ground for Growth -palkokasviverkosto osana Legumes Translated hanketta.