Kategoria: Toiminta

Kokoonnuimme huhtikuun alussa käsittelemään vihannestuotannon tulevaisuutta Itä-Suomessa Savonia AMK:n Iisalmen kampukselle. Asiantuntijaesitykset ja vilkkaat keskustelut täyttivät tilan, kun viljelijät, asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat visioivat ratkaisuja yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Työpajassa keskityimme kolmeen keskeiseen teemaan: vihannestuotannon nykytilaan Itä-Suomessa, taloudelliseen kannattavuuteen sekä tulevaisuuteen alueella.

Työpajassa käytiin vilkasta keskustelua Itä-Suomen vihannestuotannon nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä tarvittavista toimenpiteistä kestävän vihannestuotannon edistämiseksi. Työpajaan osallistuvat kokivat, että alueella on monia vahvuuksia, jotka tukevat kestävän vihannestuotannon toteuttamista. Ensinnäkin kohtuuhintaista peltoa on saatavilla, mikä tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa ja lisätä tuotantoa. Lisäksi suotuisat ympäristöolosuhteet alueella, kuten puhtaat pellot ja vesi, takaavat laadukkaiden, turvallisten ja terveellisten kasvisten viljelyn ja vähentävät tuotannon riskejä. Maaperän hyvä terveys ja sopivat maalajit edistävät viljelyn onnistumista, samalla kun hyvä peltojen kasvukunto ja kasteluveden saatavuus mahdollistavat tuottavan sadon saannin.

Keskusteluissa korostui alueen viljelijöiden osaaminen vuoroviljelystä, mikä lisää viljelyn monimuotoisuutta ja maaperän terveyttä. Lisäksi alueella on vähän tauteja ja tuholaisia, mikä vähentää tarvetta käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Vahvuutena nähtiin myös, että alueen marjantuotannossa käytettäviä koneita voidaan osittain hyödyntää vihannesviljelyssä, mikä tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa tuottavuutta. Yhdessä nämä vahvuudet luovat suotuisan ympäristön kestävän vihannestuotannon harjoittamiselle Itä-Suomessa.

Keskustelijat tunnistivat myös haasteita, jotka vaikuttavat vihannesviljelyn harjoittamiseen. Vihannesviljelyn perinteiden puuttumisen koettiin vaikeuttavan tuotannon kehittämistä Itä-Suomessa. Myös jalostavan teollisuuden puute hankaloittaa tuotteiden jalostamista ja lisäarvon luomista, mikä saattaa vaikuttaa markkinoille pääsyyn ja kannattavuuteen. Työpajaan osallistujat olivat myös huolissaan lyhyen kasvukauden ja haasteellisten sääolosuhteiden asettamista rajoituksista viljelylle ja vaikutuksista sadon laatuun ja määrään. Samoin pienten peltolohkojen ja pitkien välimatkojen asiakkaisiin nähtiin lisäävän logistisia haasteita ja kuljetuskustannuksia. Keskusteluissa nousi haasteena esiin myös työvoiman saatavuus sekä osaamisen puute vihannestuotantoon siirryttäessä. Neuvontaa, koulutusta ja muuta tukea on nykyisellään saatavilla rajallisesti, mikä voi vaikeuttaa vihannestuotantoon siirtymistä ja esiin tulevien ongelmien ratkaisuja.

Osallistujat kokivat, että Itä-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia edistää kestävää maataloutta ja vihannestuotantoa. Yritteliäisyys ja positiivinen kulttuuri, paikallisuuden korostaminen ja lähiruoan esiin tuominen nähtiin mahdollisuuksina lisätä kuluttajien mielenkiintoa ja vastata ruokatrendien kysyntään. Alueella tunnistettiin olevan myös potentiaalia panostaa perinnekasvisten viljelyyn, joka voisi erottaa alueen tuotteet kilpailijoista. Ravintoloiden ja vientimarkkinoiden hyödyntäminen nähtiin mahdollisuuksina tuotteiden markkinoinnille ja näkyvyyden kasvattamiselle. Brändäyksen avulla alue voisi erottua nykyistä paremmin ja vahvistaa asemaansa markkinoilla. Kasvisten kasvava kysyntä ja kasvissyönnin yleistyminen nähtiin myös mahdollisuuksina lisätä vihannesten tuotantoa Itä-Suomessa ja vastata kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.

Kiitos kaikille osallistujille innostavasta ja antoisasta työpajasta! Jatketaan yhdessä eteenpäin kohti kestävää, monihyötyistä ja kannattavaa vihannestuotantoa!

Työpajan järjestävät yhteistyössä Savonia AMK, Agri-food network, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY)-hanke, Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke ja Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (Hortihubi)-hanke.

Työpajan materiaalit ovat löydettävissä täältä.

Teksti: Karoliina Rimhanen