Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Blogi: Viljelymaan kunto nousuun vihannestiloilla

Teksti: Terhi Suojala-Ahlfors

Vihannesmaiden viljavuuden parantaminen oli teemana VIIVI- ja MURU-hankkeiden järjestämässä työpajassa, joka pidettiin Säkylässä 9.3.2023. Alustusten jälkeen keskusteltiin ryhmissä maanparannuksesta vihannestuotannossa – millaisia maanparannustoimia on käytetty ja kokeiltu sekä mitä hyötyjä ja hankaluuksia niihin liittyy. Toisaalta katsottiin tulevaisuuteen: millaiset ratkaisut kiinnostaisivat, mitkä asiat kannustavat kokeilemaan maanparannustoimia ja mitä tietoa tarvittaisiin lisää.

Maanparannustoimia käytössä monipuolisesti

Peltomaan hyvän kasvukunnon hoito lähtee peruskunnostuksesta: salaojituksesta ja kalkituksesta huolehtiminen on välttämätöntä. Peruskunnostus tulisi olla tehtynä ajoissa ennen vihannesten viljelyä, ja tämä voi olla joskus haastavaa vuokralohkoilla. Lisäksi kunnostuksen kustannukset pohdituttavat ajoittain. Peltojen ravinnetilan peruskunnostusta biotiitin avulla oli käyttänyt muutama viljelijä. Peltojen pinnan tasauksella on pyritty tasoittamaan kasvuoloja peltolohkon sisällä, kun painanteet on saatu poistettua.

Maanmuokkauksessa osa viljelijöistä on siirtynyt suorakylvöön viljavuosina, ja myös (syys)kyntöä on pyritty välttämään. Suorakylvössä ja muokkauksen keventämisessä keskustelua herätti, mitkä ovat pitkän aikavälin vaikutukset maahan ja viljelytoimien oikea ajoitus. Maahan syntyneitä tiivistymiä on useampi viljelijä pyrkinyt poistamaan jankkuroimalla, ja jankkuroinnin on koettu parantaneen pellon vesitaloutta. Haasteeksi todettiin sopivan jankkurointiajankohdan löytyminen. Lisäksi jankkurointi saattaa joillain lohkoilla nostaa kiviä pintakerroksiin.

Viljelykiertojen monipuolistaminen sekä maanparannus- ja kerääjäkasvien viljely olivat yleisesti kokeiltuja ja hyviksi havaittuja maanparannuksen keinoja. Nurmivuosien mukaan otto viljelykiertoon tuo paljon hyviä vaikutuksia, mutta vaikutukset kasvitauteihin ja joskus myös tuholaisiin (sepän toukat) mietityttävät. Ratkaisuna näihin haasteisiin on pitkäikäisten nurmien välttäminen. Nurmiviljelystä on saattanut olla haittaa vuokralohkoilla, joilla on aiemmin ollut pitkäikäisiä nurmia. Ylipäänsä todettiin, että viljelykierto on välttämätöntä, mutta joillain tiloilla kasvilajivalikoiman monipuolistaminen voi olla hankalaa ja seurauksena voi olla se, että erikoiskasveille käytössä oleva viljelyala pienenee.

Koko kesän saneeraus- tai maanparannuskasveja (mm. retikat, valkosinappi) oli kokeillut useampi viljelijä. Näiden kasvien avulla pyritään hallitsemaan tauteja ja rikkakasveja ja lisäämään monimuotoisuutta. Syväjuuriset kasvit rikkovat myös maahan syntyneitä tiivistymiä. Haasteina on löytää viljelykiertoon sopivia lajeja, ja toisaalta joissain tapauksissa pohdituttaa satokasvien viljelyalan pieneneminen.

Satokasvin jälkeen kylvettävistä tai viljan aluskasvina käytettävistä kerääjäkasveista oli monella kokemuksia. Vihannesten jälkeen oli kokeiltu mm. italianraiheinää, kevätviljoja ja hunajakukkaa. Näiden koettiin kuohkeuttavan maata, lisäävän pieneliöstötoimintaa ja pitävän rikkakasveja ja ravinnehuuhtoumia kurissa. Toisaalta pitkän kasvuajan vihannesten jälkeen kerääjäkasvien kylvö on mahdotonta. Syksyn märkyys voi myös haitata kerääjäkasvien kylvöä tai kerääjäkasvuston lopetusta. Jos kerääjäkasvien käytölle haetaan tukea, tukiehdot ovat melko kankeat. Myös muita syyskylvöisiä kasveja (ruis, syysohra) on hyödynnetty vihannesten jälkeen.

Muutama viljelijä oli kokeillut kipsin käyttöä pellolla, mutta tuloksista ei ollut vielä juuri tietoa. Kipsi ei sovi järvialueille, ja myös rakennekalkki kiinnostaa maanparannusaineena.

Jotkut viljelijät olivat käyttäneet sienimökompostia, jonka käyttöä rajoittaa korkea fosforipitoisuus, ja kasvijätekompostia. Karjanlannan käyttö on jäänyt nykypäivänä vähäiseksi, sillä sitä ei ole tärkeimmillä vihannesviljelyalueilla yleensä helposti saatavissa ja sen käyttöön vihannestuotannossa liittyy rajoituksia peltojen usein korkeiden fosforilukujen kuin sopimustuotannon ehtojen myötä.

Maanparannuksesta apua sään ääri-ilmiöihin varautumiseen

Näiden monipuolisten, jo kokeiltujen vaihtoehtojen lisäksi pohdittiin tulevia ratkaisuja vihannesmaiden kasvukunnon hoitoon. Maanparannusaineet, etenkin puupohjaiset materiaalit, kiinnostavat, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksia pohditaan. Samoin mietitään hyötyjä suhteessa mahdollisiin haittoihin. Tietoa maanparannusaineiden vaikutuksista ja käyttötavoista tarvitaan siis lisää.

Ylipäänsä keskustelijat totesivat, että vihannespeltojen syyshoitoon sadonkorjuun jälkeen on syytä panostaa entistä enemmän. On myös tärkeää varautua sään ääri-ilmiöihin, mm. parantaa veden varastointimahdollisuuksia niin viljelymaassa kuin kastelualtaiden ym. avulla.

Maanparannukseen kannustaakin tarve varautua sään ääri-ilmiöihin, jotka aiheuttavat ongelmia erityisesti huonorakenteisilla pelloilla. Maan rakenteen korjaaminen on vaikeampaa, kun se on jo päässyt huonoon kuntoon, eli ennalta ehkäisy on tarpeen. Maanparannukseen voidaan havahtua myös tilanteessa, jossa on jo todettu satotasojen laskeneen. Rikkakasvien hallitsemiseksi (mm. saunakukka) on myös tarpeen tehdä muutoksia viljelykäytännöissä.

Tietoa tarvitaan lisää

Uutta tietoa viljelyn suunnittelun tueksi tarvitaan mm. hyvistä kasviyhdistelmistä ja viljelykierroista: mitkä kasvit sopivat mihinkin tilanteeseen. Kasvipeitteisyyden lisääminen on vihannestuotannossa usein haastavaa: mitä keinoja tähän olisi käytettävissä. Myös Suomessa uusien kasvilajien ja -lajikkeiden ominaisuuksista ja viljelystä kaivataan lisää tietoa. Vihannesviljelyssä on käytössä paljon vuokramaita, ja näiden kunnostuksen ja viljelykierron suunnittelu on haastavaa – mitkä keinot olisivat parhaita vuokralohkojen kasvukunnon varmistamiseen?

Työpajan osallistujat olivat yleisesti sitä mieltä, että vihannestiloilla on tarpeen panostaa entistä enemmän viljelymaan hoitoon, etenkin sääolojen muuttuessa yhä haastavammiksi. Keinoja tarvitaan monipuolisesti pellon peruskunnostuksesta maanparannusaineiden käyttöön asti. Yleinen tuntuma oli se, että viljelykiertojen monipuolistaminen, kasvipeitteisyyden lisääminen ja maanparannus- ja kerääjäkasvien käyttö kiinnostivat osallistujia eniten. Näistä kuitenkin tarvitaan lisää kokemusta ja tutkimustietoa. Maanparannusaineiden käyttöä rajoittaa usein mm. peltojen korkea fosforiluku, ja toisaalta käyttökokemuksia ja tutkimustietoa erilaisista maanparannusaineista on vielä vähän.

Kategoriat
Ajankohtaista

Viljava vihannesmaa – kestävän tulevaisuuden perusta -työpaja 9.3.2023 Säkylässä

Tervetuloa kuulemaan maanparannusaineiden ja viherlannoituksen hyödyistä ja käytöstä vihannestuotannossa ja keskustelemaan käytännön ratkaisukeinoista vihannesmaiden hoidossa. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

aika: torstai 9.3.2023, 11:00–15:30
paikka: Ravintola Myllynkivi, Kivenhakkaajantie, 27820 Säkylä

Ilmoittautuminen viimeistään 2.3.2023, ilmoittautumislinkki

Ohjelma
11–12 Lounas
12.00 Tervetuloa, Gunta Cirule, Apetit Ruoka Oy
12.05 Maanparannus ja viherlannoitus kestävässä vihannestuotannossa

  • Maatalouteen kohdistuvia odotuksia, Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
  • Maanparannus vihannesviljelyssä, Tapio Salo, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
  • Viherlannoitus vihannesviljelyssä, Pirjo Kivijärvi, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf

12.50 Viljelijäkyselyn tuloksia: kestävyyttä edistävät tuotantomenetelmät puutarhatiloilla, Emma Kaakko, Puutarhaliitto, esityksen pdf
13.10 Viljelijäpuheenvuoro, Olli Kause, esityksen pdf
13.30 Viljava vihannesmaa: keskustelua ratkaisuista, esityksen pdf
Iltapäiväkahvi
15.20 Keskustelun yhteenveto
15.30 Tilaisuus päättyy

Lisätietoja:

Terhi Suojala-Ahlfors
Erikoistutkija
Luonnonvarakeskus
terhi.suojala-ahlfors@luke.fi
Puh. 050 3165143

Tilaisuuden järjestävät Luonnonvarakeskuksen Viljava vihannesmaa – kestävä tuotanto (VIIVI)- ja Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalla (MURU)-hankkeet sekä Apetit Ruoka Oy.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kasvintuhoojat hallintaan ja monimuotoisuutta vihannespelloille – webinaarisarja kasvistuottajille

Kasvisten kulutus lisääntyy, ja kotimaisella vihannestuotannolla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. Ilmaston muuttuessa laadukkaiden vihannesten tuotanto edellyttää uudenlaista panostusta kasvintuhoojien hallintaan ja viljelymenetelmien kehittämiseen.

Luken ja ProAgrian järjestämässä webinaarisarjassa pohdittiin, millaisia uusia ratkaisuja on tarjolla kasvinsuojeluun ja viljely-ympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen kasvisten viljelyssä.

Webinaarit ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tilaisuudet järjestetään Teams-kokouksena. Kunkin tilaisuuden oma teams-linkki on annettu ohjelman alla. Webinaareihin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”. Webinaarit tallennetaan, ja esitykset ovat myöhemmin nähtävillä järjestävien hankkeiden nettisivuilla. 

Webinaarisarjan järjestivät yhteistyössä seuraavat hankkeet:
KASVIS: Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (www.luke.fi/kasvis)
VILLE: Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (www.ilmastoviisas.fi

Webinaari 1: 
Uusia menetelmiä kasvintuhoojien tarkkailuun ja hallintaan, 
To 21.1.2021 klo 9.30 – 12.00

9.30 Tilaisuuden avaus, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
9.45 Lanttusääski – tulokastuhooja, Marja Kallela, ProAgria Etelä-Suomi kalvot
10.00 Kaalikasvien tuholaisten tarkkailumenetelmät ja tuloksia, Michaela Kontu, ProAgria Länsi-Suomi kalvot
10.30 Porkkanan tuholaisten tarkkailumenetelmät ja tuloksia, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi kalvot
11.00 Olosuhteiden vaikutus porkkanakemppivioitukseen ja Liberibakteerin esiintymiseen, Anne Nissinen, Luke kalvot
11.15 Pajunkuori perunaruton torjunnassa, Marika Rastas, Luke
11.45 Keskustelua ja loppuyhteenveto, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
12.00 Tilaisuus päättyy

Webinaarin tallenne.

Webinaari 2: 
Kaalien tuholaistorjunnan tehostaminen kukkivilla kaistoilla sekä houkutus- ja kumppanikasveilla, 
To 4.2.2021 klo 10.00-11.30

10.00 Tilaisuuden avaus. Kukkivien kaistojen kokeet Etelä-Savossa, Pirjo Kivijärvi, Luke kalvot
10.15 Tilakokeiden tuloksia, Sari Himanen, Luke kalvot
10.40 Viljelijäpuheenvuoro kukkivien kaistojen käytännön toteutuksesta, Antti Vauhkonen, Kalliolan luomu kalvot
11.00 Houkutus- ja kumppanuuskasvit kaalikärpästen hallinnassa, Anne Nissinen, Luke kalvot
11.25 Loppuyhteenveto, Pirjo Kivijärvi, Luke
11.30 Tilaisuus päättyy

Webinaarin tallenne.

Tilaisuus järjestetään yhdessä Kurvi-hankkeen (Kumppanuudella ruokasektorille vuorovaikutusta ja innovatiivisuutta) kanssa. 

Webinaari 3: 
Kerääjäkasvit vihannes- ja perunatilojen viljelykierroissa,
To 18.2.2021 klo 10.00-11.30

10.00 Kerääjäkasvien käyttö vihannes- ja perunatiloilla, Marja Tuononen, ProAgria Länsi-Suomi
10.20 Tuloksia kerääjäkasvikokeista Luke Piikkiössä v. 2020, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke
10.40 Kerääjäkasvien hyödyntäminen eri tuotantosuunnissa, Hannu Känkänen, Luke
11.05 Ristikukkaisten kerääjäkasvien kasvitautiriskit, Marika Rastas, Luke
11.25 Keskustelua
11.30 Tilaisuus päättyy

Webinaarin tallenne.


Lisätietoja:Terhi Suojala-Ahlfors
terhi.suojala-ahlfors(at)luke.fi
puh. 029 532 6557 

logoja toteuttajat ja rahoittajat