Miltä näyttää vihannestuotannon tulevaisuus? Mitkä tavoitteet ohjaavat tuotannon, markkinoiden ja kulutuksen kehitystä vuoteen 2035 mennessä? Näihin kysymyksiin pureudumme webinaarissa, joka kokoaa yhteen alan toimijat keskustelemaan vihannestuotannon tulevaisuudesta.
Ohjelmassa asiantuntijapuheenvuoroja satovaihteluiden hallinnasta, maan kasvukunnon parantamisesta ja markkinoiden kehityksestä. Keskustelussa pohdimme yhdessä konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka vievät alaa kohti kestävämpää ja kannattavampaa suuntaa.
Tervetuloa mukaan!
Ohjelma 9.00 Tervetuloa, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke 9.10 Satovaihtelu ja sen hallinta tulevaisuudessa – viljelijöiden näkemyksiä, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke, kalvot (pdf) 9.20 Maan kasvukunnon tulevaisuus: haasteet ja keinot, Tapio Salo, Luke, kalvot (pdf) 9.40 Markkinat ja arvoketjut, Csaba Jansik, Luke, kalvot (pdf) 10.00 Ryhmäkeskustelu: Polut toivottuun tulevaisuuteen, vetäjänä Terhi Suojala-Ahlfors, Luke 11.15 Päivän yhteenveto ja seuraavat askeleet 11.30 Tapahtuma päättyy
Tapahtuman järjestivät Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (VIIVI), Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (HortiHubi), Kasviksia suomalaisille – tuotanto ravitsemussuositusten mukaiseksi vuoteen 2035 mennessä (VegUp) ja Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeet.
Hur ser den önskade framtiden för grönsaksproduktionen ut? Vilka är de viktigaste målen som kommer att forma produktion, marknader och konsumtion fram till 2035? Vi kommer att dyka ner i dessa frågor i en workshop som samlar branschaktörer för att diskutera de framtida vägarna för grönsaksproduktion. Programmet kommer att innehålla expertpresentationer om ämnen som hantering av skördevariationer, förbättring av markförhållanden och marknadsutveckling. Tillsammans kommer vi att diskutera konkreta mål och åtgärder för att främja den önskade utvecklingen av grönsaksproduktionen.
Varmt välkommen att bygga en hållbar framtid för grönsaksproduktion!
13:00 Inledning, Nina Sevelius, SLF 13:05 Vad lärde vi oss om grönsaksproduktionen och dess lönsamhet i Hortihub-projektet, Nina Sevelius, SLF, bildmaterial 13:20 Hur få unga intresserade av grönsaksodling, Pia Smeds, Luke, bildmaterial 13:40 Aktuellt inom grönsaksodling, Juho Ahlberg, Berner 14:00 Grupparbete; Stigen mot den önskade framtiden inom grönsaksproduktionen (friland) 15:15 Samandrag och nästa steg 15:30 Avslutning
Svenskspråkiga grönsaksodlare, rådgivare, lantbrukslärare och lantbruksutvecklare från hela Svenskfinland är välkomna att delta.
Evenemanget arrangeras i samarbete med Mångfunktionella odlingsmetoder på grönsaksgårdar (HYÖTY), Med ekonomiskt kunnande mot en konkurrenskraftig frilandsodling (HortiHubi), Food education for the future samt Försörjningstrygghet och resiliens i livsmedelssystemet (ARMAS)-projekten.
Aika: ti 11.2.2025 klo 9.00–12.00 Paikka: Livia Tuorla, auditorio, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö
Miltä näyttää vihannestuotannon toivottu tulevaisuus? Mitkä ovat keskeisimmät tavoitteet, jotka muovaavat tuotantoa, markkinoita ja kulutusta vuoteen 2035? Näihin kysymyksiin sukellamme työpajassa, joka tuo yhteen alan toimijat keskustelemaan vihannestuotannon tulevaisuuden poluista. Ohjelma sisältää asiantuntijaesityksiä mm. satovaihteluiden hallinnasta, maan kasvukunnon parantamisesta ja markkinoiden kehityksestä. Keskustelussa pohdimme yhdessä konkreettisia tavoitteita ja toimia, joiden avulla edistetään vihannestuotannon toivottua kehitystä. Lämpimästi tervetuloa rakentamaan vihannestuotannon kestävää tulevaisuutta!
Ohjelma
9.00-9.30 Aamukahvi 9.30 Tervetuloa, Ville Korpelainen, Livia ja Karoliina Rimhanen, Luke 9.40 Satovaihtelu ja sen hallinta tulevaisuudessa – viljelijöiden näkemyksiä, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke kalvot (pdf) 9.50 Maan kasvukunnon tulevaisuus: haasteet ja keinot, Tapio Salo, Luke kalvot (pdf) 10.10 Markkinat ja arvoketjut, Csaba Jansik, Luke kalvot (pdf) 10.30 Ryhmäkeskustelu: Polut toivottuun tulevaisuuteen, vetäjänä Karoliina Rimhanen, Luke, yhteenveto ryhmäkeskusteluista (pdf) 11.45 Päivän yhteenveto ja seuraavat askeleet, vetäjänä Karoliina Rimhanen, Luke 12.00 lounas (omakustanteinen)
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.Tapahtuma järjestetään vain läsnätapahtumana. Ohjelman jälkeen on mahdollista osallistua yhteiselle omakustanteiselle lounaalle.Tapahtumassa voi kommentoida ja keskustella myös ruotsin kielellä. Du kan även kommentera och diskutera på svenska.
Tapahtuman järjestävät Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (VIIVI), Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (HortiHubi), Kasviksia suomalaisille – tuotanto ravitsemussuositusten mukaiseksi vuoteen 2035 mennessä (VegUp) ja Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeet yhteistyössä Livia Tuorlan kanssa.
Tulo-ohjeet ja kartta Saavu 110-tieltä Tuorlan liittymästä (keltainen nuoli) ja käänny oikealle. Parkkipaikat ovat koulurakennuksen jälkeen Tuorlantien oikealla ja vasemmalla puolella (P-merkit). Sisäänkäynti koulurakennukseen punaisten nuolten osoittamista ovista. Auditorio on koulurakennuksen toisessa kerroksessa (sininen rasti). Kartta
Lisätietoja Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255
Kokoonnuimme huhtikuun alussa käsittelemään vihannestuotannon tulevaisuutta Itä-Suomessa Savonia AMK:n Iisalmen kampukselle. Asiantuntijaesitykset ja vilkkaat keskustelut täyttivät tilan, kun viljelijät, asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat visioivat ratkaisuja yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Työpajassa keskityimme kolmeen keskeiseen teemaan: vihannestuotannon nykytilaan Itä-Suomessa, taloudelliseen kannattavuuteen sekä tulevaisuuteen alueella.
Iisalmen työpajan osallistujia 5.4.2024. Kuva: Anna-Kaisa Jaakkonen / Luke
Työpajassa käytiin vilkasta keskustelua Itä-Suomen vihannestuotannon nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä tarvittavista toimenpiteistä kestävän vihannestuotannon edistämiseksi. Työpajaan osallistuvat kokivat, että alueella on monia vahvuuksia, jotka tukevat kestävän vihannestuotannon toteuttamista. Ensinnäkin kohtuuhintaista peltoa on saatavilla, mikä tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa ja lisätä tuotantoa. Lisäksi suotuisat ympäristöolosuhteet alueella, kuten puhtaat pellot ja vesi, takaavat laadukkaiden, turvallisten ja terveellisten kasvisten viljelyn ja vähentävät tuotannon riskejä. Maaperän hyvä terveys ja sopivat maalajit edistävät viljelyn onnistumista, samalla kun hyvä peltojen kasvukunto ja kasteluveden saatavuus mahdollistavat tuottavan sadon saannin.
Keskusteluissa korostui alueen viljelijöiden osaaminen vuoroviljelystä, mikä lisää viljelyn monimuotoisuutta ja maaperän terveyttä. Lisäksi alueella on vähän tauteja ja tuholaisia, mikä vähentää tarvetta käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Vahvuutena nähtiin myös, että alueen marjantuotannossa käytettäviä koneita voidaan osittain hyödyntää vihannesviljelyssä, mikä tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa tuottavuutta. Yhdessä nämä vahvuudet luovat suotuisan ympäristön kestävän vihannestuotannon harjoittamiselle Itä-Suomessa.
Keskustelijat tunnistivat myös haasteita, jotka vaikuttavat vihannesviljelyn harjoittamiseen. Vihannesviljelyn perinteiden puuttumisen koettiin vaikeuttavan tuotannon kehittämistä Itä-Suomessa. Myös jalostavan teollisuuden puute hankaloittaa tuotteiden jalostamista ja lisäarvon luomista, mikä saattaa vaikuttaa markkinoille pääsyyn ja kannattavuuteen. Työpajaan osallistujat olivat myös huolissaan lyhyen kasvukauden ja haasteellisten sääolosuhteiden asettamista rajoituksista viljelylle ja vaikutuksista sadon laatuun ja määrään. Samoin pienten peltolohkojen ja pitkien välimatkojen asiakkaisiin nähtiin lisäävän logistisia haasteita ja kuljetuskustannuksia. Keskusteluissa nousi haasteena esiin myös työvoiman saatavuus sekä osaamisen puute vihannestuotantoon siirryttäessä. Neuvontaa, koulutusta ja muuta tukea on nykyisellään saatavilla rajallisesti, mikä voi vaikeuttaa vihannestuotantoon siirtymistä ja esiin tulevien ongelmien ratkaisuja.
Osallistujat kokivat, että Itä-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia edistää kestävää maataloutta ja vihannestuotantoa. Yritteliäisyys ja positiivinen kulttuuri, paikallisuuden korostaminen ja lähiruoan esiin tuominen nähtiin mahdollisuuksina lisätä kuluttajien mielenkiintoa ja vastata ruokatrendien kysyntään. Alueella tunnistettiin olevan myös potentiaalia panostaa perinnekasvisten viljelyyn, joka voisi erottaa alueen tuotteet kilpailijoista. Ravintoloiden ja vientimarkkinoiden hyödyntäminen nähtiin mahdollisuuksina tuotteiden markkinoinnille ja näkyvyyden kasvattamiselle. Brändäyksen avulla alue voisi erottua nykyistä paremmin ja vahvistaa asemaansa markkinoilla. Kasvisten kasvava kysyntä ja kasvissyönnin yleistyminen nähtiin myös mahdollisuuksina lisätä vihannesten tuotantoa Itä-Suomessa ja vastata kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.
Kiitos kaikille osallistujille innostavasta ja antoisasta työpajasta! Jatketaan yhdessä eteenpäin kohti kestävää, monihyötyistä ja kannattavaa vihannestuotantoa!
Työpajan järjestävät yhteistyössä Savonia AMK, Agri-food network, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY)-hanke, Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke ja Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (Hortihubi)-hanke.
Monihyötyisillä viljelymenetelmillä voidaan lisätä vihannestuotannon ympäristökestävyyttä, lisätä luonnon monimuotoisuutta ja vähentää viljelyn ilmastopäästöjä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Svenska Lantbrukssällskapens Förbund (SLF) uudessa hankkeessa edistetään ilmastokestävien viljelymenetelmien käyttöönottoa vihannestuotannossa ja havainnollistetaan viljelymenetelmien muutosten vaikutuksia muun muassa maaperän hiilivarastoihin.
Lisää tietoa Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY) -hankkeesta ja monihyötyisistä viljelymenetelmistä löytyy Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta.
Aika: Perjantai 5.4.2024 klo 9.30–14.30 Paikka: Savonia AMK, Iisalmen kampus, luokka D2085, Haukisaarentie 2, 74130 Iisalmi Etäyhteys: Osallistuminen mahdollista myös etäyhteydellä. Online-linkki tulee ilmoittautumisvahvistuksessa.
Oletko kiinnostunut kestävän ja kannattavan vihannestuotannon mahdollisuuksista? Haluatko oppia, miten voimme hyödyntää paikallisia luonnonvaroja ja vahvuuksia avomaan vihannestuotannossa entistä paremmin? Tule mukaan keskustelemaan ja luomaan visioita siitä, miten voimme edistää vihannestuotantoa Itä-Suomessa.
Karoliina Rimhasen kirjoittama blogi 5.4.2024 työpajan annista täällä.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Savonia AMK, Agri-food network, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY)-hanke, Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke ja Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (Hortihubi)-hanke.
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Ilmoittauduthan viimeistään 24.3.2024 tällä lomakkeella.
Lisätietoja: Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan tulevaisuuden kestävästä avomaanvihannesten tuotannosta Lounais-Suomessa. Mitkä ovat tuotannon vahvuudet ja haasteet alueella? Tarjoaako kasvisten kasvava kysyntä uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa? Miten viljelymenetelmät muuttuvat? Mahdollistaako ilmastonmuutos uusien kasvilajien viljelyn? Tule mukaan keskustelemaan ja luomaan visioita siitä, miten vihannestuotantoa tulisi alueella kehittää.
Ohjelma:
9.30 Aamukahvi 10.00 Päivän avaus, Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus 10.05 Tulevaisuuden kestävä vihannestuotanto, Terhi Suojala-Ahlfors, Luonnonvarakeskus 10.10 Peltorobottien mahdollisuudet vihannesviljelyssä – Peltorobo-hankkeen kokemukset kesältä 2023, asiantuntija Eerikki Kaila, Työtehoseura, kalvot (pdf) 10.40 Vihannestuotannon vahvuudet ja haasteet Lounais-Suomessa (keskustelua) 11.40 Lounas 12.40 Viljelijäpuheenvuoro: Lean vihannesviljelijän toimintastrategiana, Lauri Niittynen, Kallelan tila, Perniö 13.00 Kohti tulevaisuutta – vihannestuotannon näkymät Lounais-Suomessa 14.00 Kahvi 14.15 Kommenttipuheenvuoro, viljelyasiantuntija Riikka Nykänen, Apetit Ruoka Oy 14.30 Tilaisuus päättyy
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja Vesistä Virtaa -hankkeet.
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.
Tapahtumassa voi kommentoida ja keskustella myös ruotsin kielellä. Du kan även kommentera och diskutera på svenska.
Tulo-ohjeet ja kartta: Saavu 110-tieltä Tuorlan liittymästä (keltainen nuoli) ja käänny oikealle. Parkkipaikat ovat koulurakennuksen jälkeen Tuorlantien oikealla ja vasemmalla puolella (P-merkit). Sisäänkäynti koulurakennukseen punaisten nuolten osoittamista ovista. Auditorio on koulurakennuksen toisessa kerroksessa (sininen rasti). Kartta
Vihannesmaiden viljavuuden parantaminen oli teemana VIIVI- ja MURU-hankkeiden järjestämässä työpajassa, joka pidettiin Säkylässä 9.3.2023. Alustusten jälkeen keskusteltiin ryhmissä maanparannuksesta vihannestuotannossa – millaisia maanparannustoimia on käytetty ja kokeiltu sekä mitä hyötyjä ja hankaluuksia niihin liittyy. Toisaalta katsottiin tulevaisuuteen: millaiset ratkaisut kiinnostaisivat, mitkä asiat kannustavat kokeilemaan maanparannustoimia ja mitä tietoa tarvittaisiin lisää.
Maanparannustoimia käytössä monipuolisesti
Peltomaan hyvän kasvukunnon hoito lähtee peruskunnostuksesta: salaojituksesta ja kalkituksesta huolehtiminen on välttämätöntä. Peruskunnostus tulisi olla tehtynä ajoissa ennen vihannesten viljelyä, ja tämä voi olla joskus haastavaa vuokralohkoilla. Lisäksi kunnostuksen kustannukset pohdituttavat ajoittain. Peltojen ravinnetilan peruskunnostusta biotiitin avulla oli käyttänyt muutama viljelijä. Peltojen pinnan tasauksella on pyritty tasoittamaan kasvuoloja peltolohkon sisällä, kun painanteet on saatu poistettua.
Maanmuokkauksessa osa viljelijöistä on siirtynyt suorakylvöön viljavuosina, ja myös (syys)kyntöä on pyritty välttämään. Suorakylvössä ja muokkauksen keventämisessä keskustelua herätti, mitkä ovat pitkän aikavälin vaikutukset maahan ja viljelytoimien oikea ajoitus. Maahan syntyneitä tiivistymiä on useampi viljelijä pyrkinyt poistamaan jankkuroimalla, ja jankkuroinnin on koettu parantaneen pellon vesitaloutta. Haasteeksi todettiin sopivan jankkurointiajankohdan löytyminen. Lisäksi jankkurointi saattaa joillain lohkoilla nostaa kiviä pintakerroksiin.
Viljelykiertojen monipuolistaminen sekä maanparannus- ja kerääjäkasvien viljely olivat yleisesti kokeiltuja ja hyviksi havaittuja maanparannuksen keinoja. Nurmivuosien mukaan otto viljelykiertoon tuo paljon hyviä vaikutuksia, mutta vaikutukset kasvitauteihin ja joskus myös tuholaisiin (sepän toukat) mietityttävät. Ratkaisuna näihin haasteisiin on pitkäikäisten nurmien välttäminen. Nurmiviljelystä on saattanut olla haittaa vuokralohkoilla, joilla on aiemmin ollut pitkäikäisiä nurmia. Ylipäänsä todettiin, että viljelykierto on välttämätöntä, mutta joillain tiloilla kasvilajivalikoiman monipuolistaminen voi olla hankalaa ja seurauksena voi olla se, että erikoiskasveille käytössä oleva viljelyala pienenee.
Koko kesän saneeraus- tai maanparannuskasveja (mm. retikat, valkosinappi) oli kokeillut useampi viljelijä. Näiden kasvien avulla pyritään hallitsemaan tauteja ja rikkakasveja ja lisäämään monimuotoisuutta. Syväjuuriset kasvit rikkovat myös maahan syntyneitä tiivistymiä. Haasteina on löytää viljelykiertoon sopivia lajeja, ja toisaalta joissain tapauksissa pohdituttaa satokasvien viljelyalan pieneneminen.
Satokasvin jälkeen kylvettävistä tai viljan aluskasvina käytettävistä kerääjäkasveista oli monella kokemuksia. Vihannesten jälkeen oli kokeiltu mm. italianraiheinää, kevätviljoja ja hunajakukkaa. Näiden koettiin kuohkeuttavan maata, lisäävän pieneliöstötoimintaa ja pitävän rikkakasveja ja ravinnehuuhtoumia kurissa. Toisaalta pitkän kasvuajan vihannesten jälkeen kerääjäkasvien kylvö on mahdotonta. Syksyn märkyys voi myös haitata kerääjäkasvien kylvöä tai kerääjäkasvuston lopetusta. Jos kerääjäkasvien käytölle haetaan tukea, tukiehdot ovat melko kankeat. Myös muita syyskylvöisiä kasveja (ruis, syysohra) on hyödynnetty vihannesten jälkeen.
Muutama viljelijä oli kokeillut kipsin käyttöä pellolla, mutta tuloksista ei ollut vielä juuri tietoa. Kipsi ei sovi järvialueille, ja myös rakennekalkki kiinnostaa maanparannusaineena.
Jotkut viljelijät olivat käyttäneet sienimökompostia, jonka käyttöä rajoittaa korkea fosforipitoisuus, ja kasvijätekompostia. Karjanlannan käyttö on jäänyt nykypäivänä vähäiseksi, sillä sitä ei ole tärkeimmillä vihannesviljelyalueilla yleensä helposti saatavissa ja sen käyttöön vihannestuotannossa liittyy rajoituksia peltojen usein korkeiden fosforilukujen kuin sopimustuotannon ehtojen myötä.
Maanparannuksesta apua sään ääri-ilmiöihin varautumiseen
Näiden monipuolisten, jo kokeiltujen vaihtoehtojen lisäksi pohdittiin tulevia ratkaisuja vihannesmaiden kasvukunnon hoitoon. Maanparannusaineet, etenkin puupohjaiset materiaalit, kiinnostavat, mutta niiden pitkäaikaisvaikutuksia pohditaan. Samoin mietitään hyötyjä suhteessa mahdollisiin haittoihin. Tietoa maanparannusaineiden vaikutuksista ja käyttötavoista tarvitaan siis lisää.
Ylipäänsä keskustelijat totesivat, että vihannespeltojen syyshoitoon sadonkorjuun jälkeen on syytä panostaa entistä enemmän. On myös tärkeää varautua sään ääri-ilmiöihin, mm. parantaa veden varastointimahdollisuuksia niin viljelymaassa kuin kastelualtaiden ym. avulla.
Maanparannukseen kannustaakin tarve varautua sään ääri-ilmiöihin, jotka aiheuttavat ongelmia erityisesti huonorakenteisilla pelloilla. Maan rakenteen korjaaminen on vaikeampaa, kun se on jo päässyt huonoon kuntoon, eli ennalta ehkäisy on tarpeen. Maanparannukseen voidaan havahtua myös tilanteessa, jossa on jo todettu satotasojen laskeneen. Rikkakasvien hallitsemiseksi (mm. saunakukka) on myös tarpeen tehdä muutoksia viljelykäytännöissä.
Tietoa tarvitaan lisää
Uutta tietoa viljelyn suunnittelun tueksi tarvitaan mm. hyvistä kasviyhdistelmistä ja viljelykierroista: mitkä kasvit sopivat mihinkin tilanteeseen. Kasvipeitteisyyden lisääminen on vihannestuotannossa usein haastavaa: mitä keinoja tähän olisi käytettävissä. Myös Suomessa uusien kasvilajien ja -lajikkeiden ominaisuuksista ja viljelystä kaivataan lisää tietoa. Vihannesviljelyssä on käytössä paljon vuokramaita, ja näiden kunnostuksen ja viljelykierron suunnittelu on haastavaa – mitkä keinot olisivat parhaita vuokralohkojen kasvukunnon varmistamiseen?
Työpajan osallistujat olivat yleisesti sitä mieltä, että vihannestiloilla on tarpeen panostaa entistä enemmän viljelymaan hoitoon, etenkin sääolojen muuttuessa yhä haastavammiksi. Keinoja tarvitaan monipuolisesti pellon peruskunnostuksesta maanparannusaineiden käyttöön asti. Yleinen tuntuma oli se, että viljelykiertojen monipuolistaminen, kasvipeitteisyyden lisääminen ja maanparannus- ja kerääjäkasvien käyttö kiinnostivat osallistujia eniten. Näistä kuitenkin tarvitaan lisää kokemusta ja tutkimustietoa. Maanparannusaineiden käyttöä rajoittaa usein mm. peltojen korkea fosforiluku, ja toisaalta käyttökokemuksia ja tutkimustietoa erilaisista maanparannusaineista on vielä vähän.
Tervetuloa kuulemaan maanparannusaineiden ja viherlannoituksen hyödyistä ja käytöstä vihannestuotannossa ja keskustelemaan käytännön ratkaisukeinoista vihannesmaiden hoidossa. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.
Ohjelma 11–12 Lounas 12.00 Tervetuloa, Gunta Cirule, Apetit Ruoka Oy 12.05 Maanparannus ja viherlannoitus kestävässä vihannestuotannossa
Maatalouteen kohdistuvia odotuksia, Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
Maanparannus vihannesviljelyssä, Tapio Salo, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
Viherlannoitus vihannesviljelyssä, Pirjo Kivijärvi, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf
12.50 Viljelijäkyselyn tuloksia: kestävyyttä edistävät tuotantomenetelmät puutarhatiloilla, Emma Kaakko, Puutarhaliitto, esityksen pdf 13.10 Viljelijäpuheenvuoro, Olli Kause, esityksen pdf 13.30 Viljava vihannesmaa: keskustelua ratkaisuista, esityksen pdf Iltapäiväkahvi 15.20 Keskustelun yhteenveto 15.30 Tilaisuus päättyy
Tilaisuuden järjestävät Luonnonvarakeskuksen Viljava vihannesmaa – kestävä tuotanto (VIIVI)- ja Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalla (MURU)-hankkeet sekä Apetit Ruoka Oy.
Kasvisten kulutus lisääntyy, ja kotimaisella vihannestuotannolla on positiiviset tulevaisuuden näkymät. Ilmaston muuttuessa laadukkaiden vihannesten tuotanto edellyttää uudenlaista panostusta kasvintuhoojien hallintaan ja viljelymenetelmien kehittämiseen.
Luken ja ProAgrian järjestämässä webinaarisarjassa pohdittiin, millaisia uusia ratkaisuja on tarjolla kasvinsuojeluun ja viljely-ympäristön monimuotoisuuden lisäämiseen kasvisten viljelyssä.
Webinaarit ovat maksuttomia, eikä niihin tarvitse ilmoittautua etukäteen. Tilaisuudet järjestetään Teams-kokouksena. Kunkin tilaisuuden oma teams-linkki on annettu ohjelman alla. Webinaareihin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”. Webinaarit tallennetaan, ja esitykset ovat myöhemmin nähtävillä järjestävien hankkeiden nettisivuilla.
Webinaarisarjan järjestivät yhteistyössä seuraavat hankkeet: KASVIS: Kestävät kasvinsuojeluratkaisut ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa (www.luke.fi/kasvis) VILLE: Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -valtakunnallinen koordinaatiohanke (www.ilmastoviisas.fi)
Webinaari 1: Uusia menetelmiä kasvintuhoojien tarkkailuun ja hallintaan, To 21.1.2021 klo 9.30 – 12.00
