Reilut 20 osallistujaa kokoontui kauniina talvisena tammikuun päivänä Putkisalon kartanoon Rantasalmelle. Paikalla järjestetyssä Yhteinen ruokapöytä -tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa paikallisesta ruoantuotannosta, kestävyysnäkökulmista, riskienhallinnasta ja elintarvikealan trendeistä.
Emäntä Susanna Nuutinen otti vieraat lämpimästi vastaan ja kertoi tilasta, jonka historia ulottuu 1500-luvulle saakka. Nykyään Putkisalossa harjoitetaan kasvinviljelyn lisäksi lammastaloutta. Perinteikkäällä tilalla perinneympäristön vaaliminen ulottuu rakennuksista peltomaisemaan. Tila toimii jalostuslampolana. Lampaita on vuosittain kaiken kaikkiaan n. 600-700. Kevät on aikaa, jolloin lampolassa kirmaa sadoittain suloisia karitsoja!
Tilaisuus pidettiin kartanon salissa, jonne Etelä-Savon ammattiopisto Esedun ruokapalvelupäällikkö Terttu Pulkkinen oli loihtinut mukaan näyttävät eväskorit. Koreissa oli paikallisia herkkuja: hernehummusta, uuniperunaa, Puruveden savumuikkutahnaa, Muhosen ruislastuja, Rapion myllyn kaurarieskaa ja Putkisalon lammasrillettea.
Näiden herkkujen äärelle kokoonnuimme keskustelemaan päivän aiheista. Rantasalmen kunnasta Sirpa Leväinen ja Antero Peiponen kertoivat, että alueella maataloutta harjoitetaan melko kivisillä pelloilla ja pienillä pinta-aloilla. Maatiloja on noin 140, karjatiloja on keskimääräistä enemmän. Täällä, kuten muuallakin Suomessa, on tyypillistä, että maatilojen keskikoko suurenee ja lukumäärä vähenee. Viljelijät ovat iäkkäitä, useimmat yli 50-vuotiaita.
Lähiseudulla on melko paljon vihannestuotantoa. Järvikylän yrtit ovat varmasti monille tuttuja ja Aholaisten luomutila Joroisilta tuottaa avomaavihanneksia. Noin viidesosa työvoimasta työskentelee edelleen alkutuotannon parissa, mutta jatkojalostusta on hyvin niukasti. Sen sijaan Rantasalmi saa merkittävää tuloa matkailusta, muun muassa Järvisydämen matkailukeskuksen ansiosta. Alueella toimivan ravintola Solitaryn omistaja ja keittiömestari Remi Tremouille kertoi hyödyntävänsä monipuolisesti paikallisia sesonginmukaisia raaka-aineita: järvikalaa, riistaa, luonnosta kerättyjä villiyrttejä, sieniä ja marjoja. Laadukkaat ruokaelämykset pohjaavat paikallisten raaka-aineiden arvostukseen ja huippuosaamiseen. Kestävyys on toiminnan kulmakiviä.
Jukka-Pekka Inkinen Fennopromosta puhui suomalaisen ruuan vahvuuksista ja elintarviketeollisuuden trendeistä. Tärkeimpiä trendejä viime vuosina ovat olleet mm. kasviproteiinituotteet, vastuullisuus, luonnonmukaisuus, terveellisyys, ”välipalaistaminen” (liittyy kaupungistumiseen) sekä pienet ja paikalliset valmistajat. Inkinen totesi, että nykyään verkkokauppa ja private label -tuotteet syövät markkinaa brändeiltä. Toisaalta esimerkiksi premium private label -tuotteita ei meillä tunneta kovin hyvin. Niillä olisi paljon myös kansainvälisiä mahdollisuuksia. Kansallisen ruoka-alan viennin edistämisessä mm. Irlanti on ollut edelläkävijä, josta voisimme ottaa mallia.
Entäpä riskienhallinta elintarvikealalla? Jarkko Leppälä Lukesta kertoi, että aiheesta on hiljattain ilmestynyt julkaisu Pk-yrityksen riskienhallinta elintarvikealalla. Koronapandemia herätti huomaamaan riskienhallinnan merkityksen, mutta valitettavasti riskit ja niiden seuraukset ymmärretään usein vasta silloin, kun ne osuvat omalle kohdalle. On kuitenkin hyvä ajatella, että asialle voi tehdä jotain ennakkoon. Riskienhallinta on siis työkalu varautumiseen ja ennakointiin. Nykytilanteen arvioinnissa tehdään käytännön varautumistoimenpiteitä ja laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen. Viestinnän merkitys on hyvä pitää mielessä, sillä se jää usein hieman varjoon. Leppälä mainitsi myös, että nykyään henkilöstöjohtamisen tarve on lisääntynyt. Käytännön avuksi voi ottaa myös ET-RH -hankkeessa tehdyt työkortit.
Sanna Lento-Kemppi Etelä-Savon Maa- ja Kotitalousnaisista kertoi lopuksi Etelä-Savon ruokaklusterista. Järjestetty tilaisuus oli osa ruokaklusterin Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumitoimintaa. Klusteri on vastuullisen ruoka-alan verkottaja ja Sanna kannustikin alueen ruoka-alan yrityksiä liittymään mukaan verkostoon. Ruokaklusterin tavoitteena on lisätä ruoka-alan toimijoiden osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä.
Tilaisuuden järjestivät Etelä-Savon ruokaklusterin toiminnallistaminen (RUOTO) ja Ilmastoviisas ja muutoskestävä ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) -hankkeet.
teksti: Elina Nurmi ja Sari Himanen, Luke
