Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2017 VILMA-hankkeen peltokokeiluissa teemana on maan kasvukunnon hoito ja juuristot. Viljelykasvien juuristoissa on eroja niin määrässä, rakenteessa kuin ravinnepitoisuuksissa. Juuristoilla on vaikutusta muun muassa maan eloperäiseen ainekseen, rakenteeseen, kasvukuntoon ja vesitalouteen. VILMA-hanke esittelee näyteikkunaruuduilla viljelykasvien juuristo-ominaisuuksia sekä tapoja lisätä juuristobiomassan määrää. Muita peltokokeiluja ovat ohran lajikeseoskokeilu sekä kevät- ja syysmuotoisen ruisvehnän ja härkäpavun yksittäiskasvustot ja seos. Lisäksi havainnoimme neljän erilaisen monivuotisen nurmen juuriston kehitystä.
Tule mukaan Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen uutiskirjeen sähköpostilistalle! Saat uutiskirjeen maaseudun ilmastotyöstä ja hankkeen tapahtumista noin neljä kertaa vuodessa sähköpostiisi. Uutiskirjeen voit tilata lomakkeella tai lähettämällä sähköpostin osoitteeseen riitta.savikko@luke.fi tai soittamalla 050 571 4548.
Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista viimeistään 13.4. tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.
Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina osoitteessa https://webinaari.adobeconnect.com/luke (valitse Enter as Guest, kirjoita Name-kohdan laatikkoon nimesi ja paina Enter Room-painiketta). Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille myös sähköpostilla. Osa alustuksista tulee myöhemmin videoina saataville www.ilmastoviisas.fi–sivustolle.
Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke, www.ilmastoviisas.fi .
Ilmastonmuutoksessa hiilidioksidipitoisuus lisääntyy ilmakehässä ja lämpötila kohoaa. Tämä vaikuttaa peltoviljelyyn, sillä se kiihdyttää viljelykasvien kasvua ja kehitysrytmiä ja muuttaa kasvuoloja kuten maaperän ravinne- ja vesitaloutta.
Lämpenevässä ilmastossa niin luonnon kasvilajien kuin viljelykasvien sopeutuminen muuttuviin kasvuoloihin ratkaisee sen, miten ne menestyvät. Muuttuva ilmasto voi tuoda mukanaan uusia kasvilajeja ja aiemmin tuntemattomia tuholaisia.
Mitä muuta on odotettavissa? Luonnonvarakeskuksen nettisivuilta löytyy napakka kooste Maatalous ja ilmastonmuutos, joka kertoo, miten ilmastonmuutos vaikuttaa peltoviljelyyn.
Webinaarissa toimii live-chat, jonka kautta voit kirjoittaa kysymyksiä työpajaan. Jos lähetyksessä on teknisiä ongelmia, niin voit ottaa yhteyttä numeroon 040 742 7763.
Työpajan alustukset myös videoidaan, ja videot ja alustusten kalvot tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle.
Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista 7.12. mennessä tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.
Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista 24.11. mennessä tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko(at)luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.
Lämpimästi tervetuloa!
Riitta Savikko
tutkija
riitta.savikko(at)luke.fi, puh. 050 571 4548
Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) –hanke. Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) on Luonnonvarakeskuksen valtakunnallinen tiedonvälityshanke, jonka tavoitteena on edistää maaseudun tarpeista lähtevää ilmastotyötä sekä ilmastonmuutoksen hillintää että ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumista. Hanke tiedottaa käytännönläheisesti ja monipuolisesti ilmastotoimista, jotka auttavat maatiloja varautumaan ilmastonmuutokseen ja edistävät sopeutumiskyvyn tietotaitoa suomalaisilla maatiloilla. VILMA-hanke on saanut rahoituksen vuosille 2016-2018 Manner-Suomen maaseudun
kehittämisohjelmasta 2014-2020 (rahoittajana Hämeen ELY-keskus).
Mikkelissä järjestettiin ke 17.8.2016 Peltohavaintopäivä. Päivän aikana tutustuttiin mm. erikoiskasvien viljelyyn, viherlannoitus- ja kerääjäkasveihin, seosviljelyyn, maan kasvukunnon havainnointiin sekä palkokasveihin. Tapahtumapaikkana olivat Luonnonvarakeskuksen tutkimuspellot Karilassa.
VILMA-hanke esitteli päivässä seosviljelyä härkäpapu-ohra-seoksen kokeiluruutujen äärellä. Ihan päivän lopuksi pääsi tutustumaan myös ohran lajikeseokseen. Seosviljelystä kertoi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Himanen. Peltohavaintopäivässä VILMA-hankkeen osiossa perehdyttiin myös palkokasvien tarjoamiin hyötyihin palkokasvien havaintoruuduilla Luonnonvarakeskuksen tutkijan Pentti Seurin johdolla. Palkokasvien havaintoruutujen laji- ja lajikekooste.
Peltohavaintopäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja HY Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Yhteistyökumppanina Aluekehityssäätiön Maanosaaja®. Hankkeiden rahoittajina ovat EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ja Hämeen ELY-keskus.
Riitta Savikurki Pro Agria Etelä-Savosta kertoo tattarin viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.Viherlannoitus- ja kerääjäkasveista ja niiden viherlannoitusvaikutuksista kertovat Sari Iivonen Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskuksesta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.Maan rakennetta voi tarkastella kaivamalla pellosta lapiollisen maata. Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista neuvoi, mihin kiinnittää huomiota: esimerkiksi mureneeko sormissa helposti, löytyykö matoja, tuoksuuko hyvältä kukkamullalta. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.Marjo Keskitalo Luonnonvarakeskuksesta kertoi kuminan viljelystä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.Eri palkokasvien ominaispiirteitä valaisi Pentti Seuri Luonnonvarakeskuksesta. Kuvassa taustalla valkolupiini-ohra -seos. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.
Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä, 5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville Heimala.
Sekaviljely, eli kahden tai useamman viljelykasvilajin tai -lajikkeen viljely yhdessä, on peltotason monimuotoisuutta lisäävä viljelymenetelmä, josta voi hyötyä niin sadontuotto kuin ympäristö. Sekaviljelyssä hyödynnetään peltoala sekä kasvutekijät, kuten valo, ravinteet ja vesi tehokkaasti, mikä lisää tuotantoa peltoalaa kohti. Kasvilajien erilaiset ominaisuudet vähentävät keskinäistä kilpailua ja mahdollistavat hyödyllisiä ekologisia vuorovaikutuksia, kuten biologista typensidontaa ja tuhoeläinten luontaista biologista torjuntaa.
Palkokasvit ottavat typpeä ilmakehästä ja tuottavat runsaasti valkuaista. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeessa on tuotettu uusi tietokortti palkokasveista. Tietokortin ovat kirjoittaneet Pentti Seuri ja Meri Saarnia Luonnonvarakeskuksesta. Tietokortista löydät tietoa myös eri palkokasvien viljelyn avuksi. Tähän infopakettiin kannattaa tutustua!
Ajo-opasteiden käyttö – tarkkuutta kasvinviljelyyn paikkatietoteknologialla
Paikalla mm. Eurofins Viljavuuspalvelu, Geotrim, Finola, Virtasalmen Viljatuote. Pelloilla on sekä luomu- että tavanomaisen viljelyn kokeita. Kahvio.
Tapahtumaan on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Tiedustelut: Päivi Kurki p. 029 532 6285, Riitta Savikurki p. 040 680 6820
Järjestäjinä ProAgria Etelä-Savon, Maa- ja kotitalousnaisten, Luonnonvarakeskuksen ja Ruralian hankkeet: Ravinnepiika, Kipakka, Peltohavainto, REVI ja VILMA. Rahoittaa EU:n Maaseuturahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
