proteiiniomavaraisuus arkistot - Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

Palkokasveista on moneksi: ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta – työpaja ja webinaari Hämeenlinnassa ma 12.12.2016

Vuonna 2016 vietetään YK:n julistamaa palkokasvien teemavuotta. Tervetuloa työpajaan kuulemaan palkokasvien hyödyistä, viljelystä ja käytöstä!

Maanantaina 12.12.2016 klo 8.30-16 Inkalan Kartanossa (Inkalantie 91, 13500 Hämeenlinna, Hattula)

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Miksi palkokasveja kannattaa viljellä – palkokasvien monet hyödyt, Tutkija Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus

9.45 Miten palkokasvit vaikuttavat maaperään?, Professori, Markku Yli-Halla, Helsingin yliopisto

10.15 Keinoja proteiinien kotimaisen tuotannon lisäämiseen: Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseen, Erikoistutkija Nina Wessberg, VTT Oy

10.45 Neuvojan näkökulma: Mitä haasteita ja kysymyksiä viljelijät kohtaavat: palkokasvien pullonkaulat, Asiantuntija Erkki Vihonen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

11.15 lounas (tarjotaan)

12.15 Nurmipalkokasvit nurmirehun tuotannossa, Tutkija Markku Niskanen, Luonnonvarakeskus

12.45 Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa, Erikoistutkija Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus

13.15 Palkokasvit sikojen ruokinnassa, Erikoistutkija Hilkka Siljander-Rasi, Luonnonvarakeskus

13.45 Palkokasvit siipikarjan ruokinnassa – kotimaisia tutkimustuloksia, Tutkija Sini Perttilä, Luonnonvarakeskus

14.15 kahvi

14.30 Kokemuksia härkäpavun, herneen ja soijapavun viljelystä, Harri Laine, Arolan tilan Papuset & Jyväset

15.00 Keskustelua ja kysymyksiä palkokasvien viljelystä ja käytöstä ja niiden edistämiskeinoista

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

Voit tulostaa ohjelman tästä.

Webinaariohjeet:

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Webinaaria voit katsella tästä linkistä:
https://www.youtube.com/watch?v=5f8qxB7SDXk&feature=youtu.be

Webinaarissa toimii live-chat, jonka kautta voit kirjoittaa kysymyksiä työpajaan. Jos lähetyksessä on teknisiä ongelmia, niin voit ottaa yhteyttä numeroon 040 742 7763.

Etäosallistujana voit antaa työpajan järjestäjille palautetta tämän palautelomakkeen kautta: https://www.webropolsurveys.com/S/AF5372E7EE498E23.par
Kunkin alustuksen jälkeen on myös mahdollista miettiä teemasta mieleen tulevia haasteita, mahdollisuuksia ja ratkaisuja tämän lomakkeen avulla. Lomakkeen täyttö on täysin vapaaehtoista, ja siitä voi täyttää vain osankin. https://www.webropolsurveys.com/S/25157423082AC6BA.par

Työpajan alustukset myös videoidaan, ja videot ja alustusten kalvot tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle.

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista 7.12. mennessä tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tilaisuuden järjestävät Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke ja Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen (Valkuaisfoorumi) –hanke.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja:
Riitta Savikko
tutkija
riitta.savikko(at)luke.fi, puh. 050 571 4548

Herne kasvoi Mikkelissä 2016. Kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto

Suomen tavoitteena kaksinkertaistaa proteiiniomavaraisuus

kuva: Tero Sivula/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

VTT on laatinut maa- ja metsätalousministeriölle tiekartan, jolla linjataan toimia Suomen täydennysproteiinin omavaraisuuden nostamiseksi nykyisestä noin 15 prosentista 30 prosenttiin. Muutos parantaisi Suomen huoltovarmuutta ja samalla turvaisi monimuotoisen viljelylajiston Suomen pelloilla. Tiekarttatyössä tunnistetut keinot muutoksen aikaansaamiseksi liittyvät alkutuotannon kehittämiseen kotimaisen proteiinituotannon lisäämiseksi, kotimaisen proteiinin rehukäytön tehostamiseen ja monipuolistamiseen sekä lisääntyvään kotimaisen kasviproteiinin käyttöön ihmisravintona.

Proteiiniomavaraisuus ja siihen liittyvä huoltovarmuus ovat nousseet keskustelunaiheiksi viime vuosina, koska täydennysproteiinin käyttö perustuu lähes täysin tuontisoijaan. Soijan viljely on keskittynyt harvoille alueille maailmassa ja sen hintaan vaikuttaa satotasojen ja kysynnän lisäksi myös maailmanpoliittinen tilanne.

Proteiiniomavaraisuuden merkittävä nostaminen Suomessa edellyttää alkutuotannon kehittämistä, rehukäytön tehostamista ja monipuolistamista sekä kasviproteiinin käytön lisäämistä ihmisravintona.

Tulevaisuudessa proteiiniomavaraisuuteen vaikuttavat erityisesti rehuproteiinin tuotantotavat, viljeltävät kasvit, viljelysmaan tuottavuus ja tuotantoketjun yhteistyö. Pidemmällä aikavälillä voidaan proteiinitarpeeseen vaikuttaa myös tarkentamalla ruokinta- ja ravintosuosituksia. Monipuolinen kasviperäisen proteiinin käyttö ihmisruokavaliossa tekee proteiinikasveista houkuttelevampia viljelylle ja parantaa niiden viljelyn kannattavuutta. Kasviperäisen proteiinin käyttöä ihmisravintona voidaan edistää kehittämällä kuluttajaa houkuttelevia tuotteita ja parantamalla niiden saatavuutta.

Lue Lisää VTT:n sivuilta.
Raportti: Tiekartta Suomen proteiiniomavaraisuuden parantamiseksi