Kategoria: Ajankohtaista

Kategoriat
Ajankohtaista

Hajautettu energiantuotanto kestävän kasvun moottorina -tilaisuus Vaasassa ma 19.1.

Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/fi/kaytannon-oivalluksia/ymparisto/Sivut/energiakyla.aspx .
Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/ fi/kaytannon-oivalluksia/ ymparisto/Sivut/ energiakyla.aspx .

Suomessa halutaan lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa osana kestävää energiapolitiikkaa ja vihreän talouden kasvua. Tiellä on kuitenkin merkittäviä haasteita maaseudun energiantuotannon toimintaedellytyksien, kannattavuuden ja kilpailukyvyn osalta. Miten pääsemme sanoista tekoihin? Mitä politiikkakeinoja, innovaatioita ja resursseja tarvitaan? Kenen tulisi toimia, jotta haitallinen sääntely puretaan, investoinnit kohdennetaan oikein ja hajautettu uusiutuvan energiantuotanto valjastetaan palvelemaan maaseudun ja koko kansantalouden kestävää kehitystä?

 

 

 

Tule kertomaan ajatuksiasi ja näkemyksiäsi Vaasaan 19.1.2015.

Hajautettu energiantuotanto kestävän kasvun moottorina -työpaja esittelee uusinta asiantuntijatietoa ja toimijoiden konkreettisia kokemuksia alan haasteista ja pullonkauloista, sekä tarvittavista toimenpiteistä ja innovatiivisista liiketoimintamalleista. Työpajassa päättäjät, energian pientuottajat ja asiantuntijat jakavat näkemyksiään ja keskustelevat kovien faktojen äärellä. He haluavat kuulla myös sinulta, miten energiapuhe muunnetaan energiateoiksi.

Vaasan yliopisto, Auditorio Nissi, Wolffintie 34. 19.1.2015 klo 10:30-16.

Ilmoittaudu täällä 14.1.2015 mennessä.

Ohjelma:

10:30 Kahvitarjoilu

11:00 Tilaisuuden avaus
Mats Nylund, kansanedustaja, puheenjohtaja, Identitetsbaserat nätverk

11:10 Puheenvuorot: hajautettu energiantuotanto maaseudulla ja kansantaloudessa

Maaseudun uusiutuva energia ekosysteemipalveluna ja uudet liiketoimintamallit – Ville Tuomi, Vaasan yliopisto

Missä vika ja mitä voitaisiin tehdä hajautetun uusiutuvan energiantuotannon kannattavuuden parantamiseksi? – Tapio Tuomi, Lähienergialiitto

Valtiohallinnon näkökulma: Pienimuotoisen energiatuotannon edistämistyöryhmän tulokset – Aimo Aalto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiaosasto

12:15 Lounas (omakustanteinen)

13:00 Puheenvuorot: tuottajien ja pilottien kokemuksia

Jeppo Kraft – Kurt Stenvall

Pohjanmaan Energiakylät – Ari Haapanen

Maaseudun uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma – Irja Ruokamo, USVA-hanke

14:00 Paneelikeskustelu: hajautettu uusiutuvan energiantuotanto – sanoista tekoihin

Mats Nylund, Aimo Aalto, Kurt Stenvall, Ari Haapanen, Irja Ruokamo sekä Jukka Kajan (Joukon Voima) ja Tapio Ala-Reinikka (Lähienergialiitto) – moderaattori Pekka Peura, Vaasan yliopisto

14:45 Yleisön kysymykset paneelille

15:30 Työpajan yhteenveto ja tilaisuuden päätös

16:00 Kahvitarjoilu ja vapaata keskustelua

Järjestäjät: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ekosysteemipalvelut-verkosto yhdessä Identitetsbaserat nätverkin, Suomen Lähienergialiiton, Vaasan yliopiston Levon-instituutin ja Maaseudun maankäyttö ja infrastruktuuri-verkoston kanssa.

Lisätietoja
Salla Rantala, Suomen ympäristökeskus SYKE, salla.rantala@ymparisto.fi

Kategoriat
Ajankohtaista

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportti julkaistu

 

“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.
“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.

Työ ja elinkeinoministeriön asettama pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa 16.12.2014.

Pientuotannon osuus sähkön kokonaistuotannosta Suomessa on nykyisin vielä vähäinen. Piensähköntuotannon kokonaispotentiaalin arvioidaan olevan vuoteen 2020 mennessä noin 600 MW asennettua kapasiteettia, mikä tarkoittaa noin 1 TWh sähköntuotantoa. Merkittävää kasvua voidaan odottaa etenkin aurinkosähköjärjestelmien osalta. Potentiaalin toteutuminen riippuu mm. pientuotannon taloudellisesta kannattavuudesta, teknisestä ja hallinnollisesta sujuvuudesta sekä tiedon saatavuudesta, jotka ovat pientuotannon kehityksen kannalta keskeisimmät haasteet.

Pientuottaja hyötyy investoinnistaan eniten käyttäessään kaiken mahdollisen tuottamansa sähkön itse ostosähkön tarpeen samalla vähentyessä. Työryhmä kannustaa piensähköntuottajia optimoimaan omaa tuotantoaan ja kulutustaan vastaamaan toisiaan aina, kun se on mahdollista.

Työryhmä esittää, että kunnat edistäisivät pienimuotoisen energiantuotannon käyttöönottoa kaavoituksessa sekä määrittelisivät rakennusjärjestyksissään toimenpidelupaa edellyttävien hankkeiden, erityisesti aurinko­paneelien, kokorajoja ja edellytyksiä.

Energian pientuotantoon kytkeytyy vahvasti energiakansalaisuus-käsite. Siinä uudenlainen kuluttamisen ja tietoisuuden kulttuuri nivoutuu yhteen hajautettujen energiaratkaisujen kautta. Investoimalla omaan mikro­voimalaan ihmiset sitoutuvat uusiutuvaan energiaan sekä taloudellisesti että psykologisesti. Tällaisia ihmisiä leimaa kiinnostus uuteen tekniikkaan ja halu tuottaa ympäristöystävällistä sähköä, olla energiaomavarainen ja edelläkävijä.

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän loppuraportti

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen uusi ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma hyväksytty

kuva: MTT:n arkisto
kuva: MTT:n arkisto

Hallitus hyväksyi vuoteen 2022 ulottuvan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 20.11.2014.

Suomessa keskilämpötilan arvioidaan nousevan tämän vuosisadan aikana 2-6 astetta. Talvilämpötilojen arvioidaan kohoavan, hyvin ankarien pakkasten harvinaistuvan, roudattomien talvikausien pitenevän, hellejaksojen yleistyvän sekä ylimpien lämpötilojen kohoavan.

Jo nyt sään ja vesiolojen muutokset ja ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja ankarat tuulet lisäävät häiriöitä Suomessakin. Pohjolassa sekä luonnonvaraiset että kasvatetut kasvi- ja eläinlajit joutuvat luonnottoman nopean muutoksen kohteeksi. Luonnonvaroista riippuville elinkeinoille muutos voi olla raju.

– Arjen sopeutuminen koostuu teoista, jotka ovat niin julkisen sektorin, yritysten kuin kansalaistenkin asia. Varautumalla harkiten ja ajoissa vähennämme haittoja, pienennämme kustannuksia ja muutamme uhkia mahdollisuuksiksi, totesi Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo julkistustilaisuudessa. Onneksi Yhdysvallat ja Kiina ovat nyt ilmoittaneet uusista päästövähennyssitoumuksistaan. Vaikka päästöjen hillinnässä onnistuttaisiinkin maailmanlaajuisesti, ilmasto muuttuu ja meidän on siihen sopeuduttava.

– Uhkien keskellä on hyvä muistaa, että ilmaston lämpeneminen tuo myös mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää ja aikaansaada uutta liiketoimintaa. Muutoksesta voidaan hyötyä esimerkiksi kehittämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvia teknologioita, tuotteita ja biotalouden osaamista sekä liiketoimintaa, joiden avulla korvataan fossiilisia energialähteitä ja raaka-aineita. Maataloudessa on tarpeen jalostaa ja ottaa käyttöön uusia viljelylajikkeita tai nykyistä tuottavampia lajikkeita, ministeri jatkoi.

Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatalouden ilmasto-ohjelma tarjoaa askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa

kuva: Anne Nissinen/MTT:n arkisto
kuva: Anne Nissinen/MTT:n arkisto

Maa- ja metsätalousministeriö julkisti 20.11.2014 ministeriössä laaditun maatalouden ilmasto-ohjelman ”Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa”. Ohjelma kokoaa yhteen uusimman tutkimustiedon ruuan tuotannon ja kulutuksen ilmastoasioista ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja hillinnän näkökulmasta.  Ministeriössä virkatyönä tehdyn maatalouden ilmasto-ohjelman tavoitteena on edistää suomalaisen ruokajärjestelmän kestävyyttä.

 

 

Kahdeksan askelta ilmastoystävälliseen ruokaan

Ilmastonmuutos vaikuttaa viljelyedellytyksiin kaikkialla maailmassa. Muuttuva ilmasto tuo myös uusia mahdollisuuksia ruokajärjestelmälle. Mahdollisuuksien hyödyntämiseksi tarvitaan kuitenkin aktiivisia toimia. Maatalouden ilmasto-ohjelmassa tunnistetaan kahdeksan tärkeintä ruuantuotannon ja -kulutuksen ilmastonmuutokseen sopeutumista lisäävää tai ilmastonmuutosta hillitsevää askelta:

1. Hiilen sitominen maaperään
2. Turvemaiden käyttöön liittyvät toimet
3. Kasvinjalostus
4. Kasvin- ja eläinterveys sekä haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen
5. Lannankäsittely ja typpilannoituksen tarkentaminen
6. Energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus
7. Ruokahävikin vähentäminen koko ruokajärjestelmässä
8. Ruokavaliomuutokset kasvispainotteisempaan suuntaan

Maatalouden ilmasto-ohjelma – Askeleita kohti ilmastoystävällistä ruokaa

Kategoriat
Ajankohtaista

Pohjois-Savossa ja Kainuussa Energiamatka ke 3.12.

kuva: ILMASOPU-hanke, Tuomas Marttila/MTT:n arkisto
kuva: ILMASOPU-hanke, Tuomas Marttila/MTT:n arkisto

Päivän aikana tutustutaan iisalmelaisen Itikan tilan biodieselin tuotantoon, pientuulivoimalaan ja kesällä 2014 investoituun aurinkosähköjärjestelmään. Iisalmesta siirrytään Suomussalmelle tutustumaan Huutolan tilan biokaasulaitokseen. Laitos on tilalla itse rakennettu.

Reissu alkaa Kiuruvedeltä, mutta mukaan voi hypätä myös matkalta. Matkaa taitetaan linja-autolla ja mukana on energiasta kiinnostunutta porukkaa ja myös energia-asiantuntijoita on mukana koko päivän.

Retken järjestävät Envitecpolis, ProAgria Pohjois-Savo, ProAgria Etelä-Savo ja Viljo Tavaratalo. Matkan hinta 20 euroa/henkilö.  Päivän tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen.

Kategoriat
Ajankohtaista

Energiaa maaseudulta -seminaari to 27.11. Oulun ammattikorkeakoululla

iStock_000012575876_nettiversio

Uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuudet maaseudulla ovat kasvamassa ja hajautettu energiantuotanto on tullut jäädäkseen. Yhä useampi maaseutuyritys miettii miten tuottaa ainakin osan tarvitsemastaan energiasta. Oulun ammattikorkeakoulun BioE-logia–hankkeen aikana ratkaisuja näihin kysymyksiin on haettu kolmen vuoden ajan. Energiaa maaseudulta –seminaarissa on esillä toteutettuja ja suunnitelmissa olevia ratkaisuja.

 

Seminaarin ajankohta ja paikka
27.11.2014 klo 9.30-16 Oulun ammattikorkeakoulu, Kotkantie 1, Oulu, Auditorio 1
Seminaaria voi seurata myös netin välityksellä osoitteessa: https://connect.funet.fi/bioe-logian_energiaamaaseudultaseminaari/

Ilmoittautuminen ja lisätietoja
Seminaari on maksuton, mutta siihen pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon. Ilmoittauduthan 20.11. mennessä netissä www.oamk.fi/bioelogia, sähköpostilla ritva.imppola[at]oamk.fi tai puhelimitse 050-5722404.

Energiaa maaseudulta -seminaarin 27.11.2014 ohjelma

Kategoriat
Ajankohtaista

Tulevaisuuden energiat ja Suomi -seminaari 25.11.

 

kuva: MTT:n arkisto
kuva: MTT:n arkisto

Energiatalous meillä ja muualla on isojen muutosten edessä. Energiajärjestelmästä on rakennettava nopeasti vähäpäästöinen, mutta miten? Mikä rooli lähienergialla voi olla haasteisiin vastaamisessa? Miten Suomen clean tech -osaajat voivat hyötyä energiamurroksesta? Tulevaisuuden energiat ja Suomi -tilaisuus tarkastelee Suomen mahdollisia energiatulevaisuuksia kansainvälisten trendien ja kotimaisten vaihtoehtojen valossa. Tilaisuuden toisessa osassa cleantech -yritykset kertovat, millainen energiapolitiikka palvelee parhaiten alan kehitystä.

Aika: Tiistaina 25.11.2014 klo 9.30 – 11.45
Paikka: Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus, Arkadiankatu 3, Helsinki
Järjestäjät: Lähienergialiitto ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta

Ohjelma ja ilmoittautuminen.

Kategoriat
Ajankohtaista

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Tuomas_Mattila_SYKE

Mikä olisi tärkein juttu maanviljelijöille ilmastonmuutoksessa? Tässä Suomen ympäristökeskuksen (SYKEn) tuottamassa videossa SYKEn tutkija Tuomas Mattila, maanviljelijä itsekin, kertoo tärkeimmät pointit pähkinänkuoressa.  https://dreambroker.com/channel/xo8tpbon/jzgvn8qc

Kategoriat
Ajankohtaista

IPCC: Ilmastonmuutos etenemässä kohti peruuttamattomia seurauksia; toimia tarvitaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain Suomessa ja maailmassa vuonna 2010. Lähde: VTT, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi
Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain Suomessa ja maailmassa vuonna 2010. Lähde: VTT, ympäristöministeriö ja Ilmasto-opas.fi

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi 2. marraskuuta päätöksentekijöille suunnatun synteesin viidennestä arviointiraportistaan. Synteesiraportti summaa yhteen viimeisen vuoden aikana julkaistujen osaraporttien viestit.

Raportissa todetaan, että ihmisen vaikutus ilmastonmuutokseen on selvä. Kasvihuonekaasujen pitoisuus on nyt korkeammalla kuin koskaan edeltävän 800 000 vuoden aikana. Ellei ilmastonmuutokseen puututa, se lisää ihmisiin ja ekosysteemeihin kohdistuvien vakavien ja peruuttamattomien vaikutusten todennäköisyyttä. Jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi alle 2ºC:n  tavoitteen, raportissa esitetään fossiilisista polttoaineista luopumista vuosisadan loppuun mennessä.

”Ilmastonmuutos etenee kiihtyvästi seuraavat 50 vuotta, ja mahdollisilla päästörajoituksilla voidaan vaikuttaa 2060-luvun ilmastoon. Muutos on valloilleen päästyään uhka ihmiskunnalle satojen vuosien ajan. Sen torjuminen on järkiteko, ja nyt torjunnan kustannukset on arvioitu aikaisempaa alhaisemmiksi”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ja Suomen IPCC-työryhmän puheenjohtaja Petteri Taalas sanoo.

Ilmatieteen laitoksella maanantaina 3. marraskuuta järjestetyssä paneelissa keskusteltiin siitä, miten IPCC:n tuottama tutkimustieto on otettu vastaan yhteiskunnan eri sektoreilla ja miten se tulisi viedä käytäntöön. Tilaisuudessa todettiin, että ilmastoraportin viesti on vakava ja vaatii tehokkaita toimia sekä valtioilta että muilta toimijoilta.

Kansainvälisten ja kansallisten sitoumusten lisäksi tarvitaan myös paikallistason toimia ja edelläkävijäyrityksiä. Kunnat tekevät jatkuvasti päätöksiä, joilla konkreettisesti vähennetään tai lisätään päästöjä, muistutti HSY:n seutu- ja ympäristötiedon tulosalueen tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen.

Maanviljelijä ja Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Tuomas Mattila toi esiin myös hyvin konkreettisia keinoja maatalouden hiilipäästöjen vähentämiseksi.

”Maataloutta on syytä tarkastella ratkaisukeinona ilmastonmuutoksen hillintään, ei pelkkänä päästölähteenä. Niin sanottu carbon farming -liike on jo käynnissä maailmalla. Käytännössä se tarkoittaa, että maksimoidaan hiilen sidonta kasvien yhteytyksen avulla. Tulosperustainen ympäristötuki olisi askel oikeaan suuntaan: mitä enemmän sidot hiiltä maahan, sitä enemmän saat tukea”, sanoi Mattila.

Lue lisää ympäristöministeriön tiedotteesta .

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Energiakylä – kylien kehittäminen kohti energiaomavaraisuutta Pohjanmaan maakunnissa -hanke yksi parhaista ja palkituista maaseututeoista

 

Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/fi/kaytannon-oivalluksia/ymparisto/Sivut/energiakyla.aspx .
Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/fi/kaytannon-oivalluksia/ymparisto/Sivut/energiakyla.aspx .

 

Vuoden 2014 parhaat maaseututeot palkittiin 29.10.järjestetyssä Maaseutugaalassa Lahdessa.  Yksi palkituista hankkeista on Vaasan yliopiston Levón-instituutin toteuttama Energiakylä – kylien kehittäminen kohti energiaomavaraisuutta Pohjanmaan maakunnissa -hanke. Hanke kehitti uusia bioenergiaratkaisuja energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Tuomariston perusteluissa hanketta kiitellään: Energiahuollon perustaminen tulevaisuudessa alueen omiin uusiutuviin energialähteisiin on monia kauaskantoisia hyötyjä rakentava periaate. Aluetalouden tukemiseksi kiinnitettiin huomiota energian käyttöön ja mahdollisten säästökohteiden löytämiseen. Samalla kohennettiin ympäristön tilaa ja levitettiin tietoa kestävän energiahuollon mahdollisuuksista. Uudenlaisella ajattelulla mallinnettiin erinomaisesti energiakylää, ja mallin siirrettävyys on ensiluokkainen.

Hankkeita palkittiin kaikkiaan viisi ja ne ovat edistäneet yrittäjyyttä, kulttuuria, asumisviihtyvyyttä ja energiaomavaraisuutta maaseudulla. Parhaista maaseudun kehittämishankkeista palkittiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Ilomantsin kunta, Vaasan yliopiston Levón-instituutti, HaiArt ry ja osuuskunta Yrttiaika. Palkitut oivallukset ovat parhaita käytäntöjä, jotka levitessään ovat hyödyksi myös muualla. Kunniamaininnan maaseudun kehittäjänä sai professori Hilkka Vihinen. Yleisöäänestyksen suosikiksi nousi Saarijärven kaupungin hanke Amazing Lande, jonka myötä nuoret saatiin mukaan maaseudun kehittämiseen. Maaseutuverkosto valitsi palkitut Parhaat käytännöt 2014 -kilpailuun saaduista sadoista ehdotuksista.

Kaiken kaikkiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on vuosina 2007–2014 rahoitettu noin 6 000 kehittämishanketta ja noin 11 000 yritystukea. Se on myös merkittävä maatalouden uudistaja. Maaseutuohjelman rahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta sekä kansallisista ja yksityisistä varoista. Ohjelman tukia yrittäjyyteen ja erilaisiin hankkeisiin myöntävät ELY-keskukset ja Leader-ryhmät.

Lue lisää palkituista hankkeista.

Lue lisää Energiakylästä.