Miten lähienergiasta saadaan kasvun ala? Miltä näyttää uusiutuvan, hajautetun energiantuotannon tulevaisuuden kasvu Suomessa ja mitkä ovat kasvun esteitä? Tutkimustuloksistaan kirjoittavat Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijat Pasi Rikkonen, Saija Rasi ja Vilja Varho Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 4.5.2015.
Vihreä kasvu on toistunut viime vuosina monissa kansallisissa strategiapapereissa. Perinteisen teollisuuden eläessä murrosta haetaan uusia tuotteita ja kasvua vihreän teknologian alalta. Uusiutuvan energian kapasiteetin lisäys on ollut yksi osa tätä kehitystä. Kestävyyden lisäksi uusiutuviin energiamuotoihin kohdistetaan omavaraisuuden lisäämisen toiveita, koska Euroopan nykyinen energiantuotanto on liian riippuvaista ulkoisista lähteistä. Voisiko Suomeen syntyä seuraavien 10 vuoden aikana tilanne, jossa hyödynnetään huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvaa, paikallisista lähteistä tuotettua lähienergiaa ja samalla viedään ulkomaille hajautetun energian tuotantoteknologiaa ja järjestelmäratkaisuja?
Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/ fi/kaytannon-oivalluksia/ ymparisto/Sivut/ energiakyla.aspx .
Suomessa halutaan lisätä hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa osana kestävää energiapolitiikkaa ja vihreän talouden kasvua. Tiellä on kuitenkin merkittäviä haasteita maaseudun energiantuotannon toimintaedellytyksien, kannattavuuden ja kilpailukyvyn osalta. Miten pääsemme sanoista tekoihin? Mitä politiikkakeinoja, innovaatioita ja resursseja tarvitaan? Kenen tulisi toimia, jotta haitallinen sääntely puretaan, investoinnit kohdennetaan oikein ja hajautettu uusiutuvan energiantuotanto valjastetaan palvelemaan maaseudun ja koko kansantalouden kestävää kehitystä?
Tule kertomaan ajatuksiasi ja näkemyksiäsi Vaasaan 19.1.2015.
Hajautettu energiantuotanto kestävän kasvun moottorina -työpaja esittelee uusinta asiantuntijatietoa ja toimijoiden konkreettisia kokemuksia alan haasteista ja pullonkauloista, sekä tarvittavista toimenpiteistä ja innovatiivisista liiketoimintamalleista. Työpajassa päättäjät, energian pientuottajat ja asiantuntijat jakavat näkemyksiään ja keskustelevat kovien faktojen äärellä. He haluavat kuulla myös sinulta, miten energiapuhe muunnetaan energiateoiksi.
Vaasan yliopisto, Auditorio Nissi, Wolffintie 34. 19.1.2015 klo 10:30-16.
11:10 Puheenvuorot: hajautettu energiantuotanto maaseudulla ja kansantaloudessa
Maaseudun uusiutuva energia ekosysteemipalveluna ja uudet liiketoimintamallit – Ville Tuomi, Vaasan yliopisto
Missä vika ja mitä voitaisiin tehdä hajautetun uusiutuvan energiantuotannon kannattavuuden parantamiseksi? – Tapio Tuomi, Lähienergialiitto
Valtiohallinnon näkökulma: Pienimuotoisen energiatuotannon edistämistyöryhmän tulokset – Aimo Aalto, Työ- ja elinkeinoministeriö, Energiaosasto
12:15 Lounas (omakustanteinen)
13:00 Puheenvuorot: tuottajien ja pilottien kokemuksia
Jeppo Kraft – Kurt Stenvall
Pohjanmaan Energiakylät – Ari Haapanen
Maaseudun uusiutuvan energian kehittämissuunnitelma – Irja Ruokamo, USVA-hanke
14:00 Paneelikeskustelu: hajautettu uusiutuvan energiantuotanto – sanoista tekoihin
Mats Nylund, Aimo Aalto, Kurt Stenvall, Ari Haapanen, Irja Ruokamo sekä Jukka Kajan (Joukon Voima) ja Tapio Ala-Reinikka (Lähienergialiitto) – moderaattori Pekka Peura, Vaasan yliopisto
14:45 Yleisön kysymykset paneelille
15:30 Työpajan yhteenveto ja tilaisuuden päätös
16:00 Kahvitarjoilu ja vapaata keskustelua
Järjestäjät: Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Ekosysteemipalvelut-verkosto yhdessä Identitetsbaserat nätverkin, Suomen Lähienergialiiton, Vaasan yliopiston Levon-instituutin ja Maaseudun maankäyttö ja infrastruktuuri-verkoston kanssa.
Lisätietoja
Salla Rantala, Suomen ympäristökeskus SYKE, salla.rantala@ymparisto.fi
“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.
Työ ja elinkeinoministeriön asettama pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmä julkaisi loppuraporttinsa 16.12.2014.
Pientuotannon osuus sähkön kokonaistuotannosta Suomessa on nykyisin vielä vähäinen. Piensähköntuotannon kokonaispotentiaalin arvioidaan olevan vuoteen 2020 mennessä noin 600 MW asennettua kapasiteettia, mikä tarkoittaa noin 1 TWh sähköntuotantoa. Merkittävää kasvua voidaan odottaa etenkin aurinkosähköjärjestelmien osalta. Potentiaalin toteutuminen riippuu mm. pientuotannon taloudellisesta kannattavuudesta, teknisestä ja hallinnollisesta sujuvuudesta sekä tiedon saatavuudesta, jotka ovat pientuotannon kehityksen kannalta keskeisimmät haasteet.
Pientuottaja hyötyy investoinnistaan eniten käyttäessään kaiken mahdollisen tuottamansa sähkön itse ostosähkön tarpeen samalla vähentyessä. Työryhmä kannustaa piensähköntuottajia optimoimaan omaa tuotantoaan ja kulutustaan vastaamaan toisiaan aina, kun se on mahdollista.
Työryhmä esittää, että kunnat edistäisivät pienimuotoisen energiantuotannon käyttöönottoa kaavoituksessa sekä määrittelisivät rakennusjärjestyksissään toimenpidelupaa edellyttävien hankkeiden, erityisesti aurinkopaneelien, kokorajoja ja edellytyksiä.
Energian pientuotantoon kytkeytyy vahvasti energiakansalaisuus-käsite. Siinä uudenlainen kuluttamisen ja tietoisuuden kulttuuri nivoutuu yhteen hajautettujen energiaratkaisujen kautta. Investoimalla omaan mikrovoimalaan ihmiset sitoutuvat uusiutuvaan energiaan sekä taloudellisesti että psykologisesti. Tällaisia ihmisiä leimaa kiinnostus uuteen tekniikkaan ja halu tuottaa ympäristöystävällistä sähköä, olla energiaomavarainen ja edelläkävijä.
kuva: ILMASOPU-hanke, Tuomas Marttila/MTT:n arkisto
Päivän aikana tutustutaan iisalmelaisen Itikan tilan biodieselin tuotantoon, pientuulivoimalaan ja kesällä 2014 investoituun aurinkosähköjärjestelmään. Iisalmesta siirrytään Suomussalmelle tutustumaan Huutolan tilan biokaasulaitokseen. Laitos on tilalla itse rakennettu.
Reissu alkaa Kiuruvedeltä, mutta mukaan voi hypätä myös matkalta. Matkaa taitetaan linja-autolla ja mukana on energiasta kiinnostunutta porukkaa ja myös energia-asiantuntijoita on mukana koko päivän.
Retken järjestävät Envitecpolis, ProAgria Pohjois-Savo, ProAgria Etelä-Savo ja Viljo Tavaratalo. Matkan hinta 20 euroa/henkilö. Päivän tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen.
Uusiutuvan energiantuotannon mahdollisuudet maaseudulla ovat kasvamassa ja hajautettu energiantuotanto on tullut jäädäkseen. Yhä useampi maaseutuyritys miettii miten tuottaa ainakin osan tarvitsemastaan energiasta. Oulun ammattikorkeakoulun BioE-logia–hankkeen aikana ratkaisuja näihin kysymyksiin on haettu kolmen vuoden ajan. Energiaa maaseudulta –seminaarissa on esillä toteutettuja ja suunnitelmissa olevia ratkaisuja.
Ilmoittautuminen ja lisätietoja
Seminaari on maksuton, mutta siihen pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon. Ilmoittauduthan 20.11. mennessä netissä www.oamk.fi/bioelogia, sähköpostilla ritva.imppola[at]oamk.fi tai puhelimitse 050-5722404.
Energiatalous meillä ja muualla on isojen muutosten edessä. Energiajärjestelmästä on rakennettava nopeasti vähäpäästöinen, mutta miten? Mikä rooli lähienergialla voi olla haasteisiin vastaamisessa? Miten Suomen clean tech -osaajat voivat hyötyä energiamurroksesta? Tulevaisuuden energiat ja Suomi -tilaisuus tarkastelee Suomen mahdollisia energiatulevaisuuksia kansainvälisten trendien ja kotimaisten vaihtoehtojen valossa. Tilaisuuden toisessa osassa cleantech -yritykset kertovat, millainen energiapolitiikka palvelee parhaiten alan kehitystä.
Aika: Tiistaina 25.11.2014 klo 9.30 – 11.45
Paikka: Kansalaisinfo, Eduskunnan lisärakennus, Arkadiankatu 3, Helsinki
Järjestäjät: Lähienergialiitto ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta
Jepuan biokaasulaitos. Kuvan lähde https://www.maaseutu.fi/fi/kaytannon-oivalluksia/ymparisto/Sivut/energiakyla.aspx .
Vuoden 2014 parhaat maaseututeot palkittiin 29.10.järjestetyssä Maaseutugaalassa Lahdessa. Yksi palkituista hankkeista on Vaasan yliopiston Levón-instituutin toteuttama Energiakylä – kylien kehittäminen kohti energiaomavaraisuutta Pohjanmaan maakunnissa -hanke. Hanke kehitti uusia bioenergiaratkaisuja energiaomavaraisuuden parantamiseksi. Tuomariston perusteluissa hanketta kiitellään: Energiahuollon perustaminen tulevaisuudessa alueen omiin uusiutuviin energialähteisiin on monia kauaskantoisia hyötyjä rakentava periaate. Aluetalouden tukemiseksi kiinnitettiin huomiota energian käyttöön ja mahdollisten säästökohteiden löytämiseen. Samalla kohennettiin ympäristön tilaa ja levitettiin tietoa kestävän energiahuollon mahdollisuuksista. Uudenlaisella ajattelulla mallinnettiin erinomaisesti energiakylää, ja mallin siirrettävyys on ensiluokkainen.
Hankkeita palkittiin kaikkiaan viisi ja ne ovat edistäneet yrittäjyyttä, kulttuuria, asumisviihtyvyyttä ja energiaomavaraisuutta maaseudulla. Parhaista maaseudun kehittämishankkeista palkittiin Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Ilomantsin kunta, Vaasan yliopiston Levón-instituutti, HaiArt ry ja osuuskunta Yrttiaika. Palkitut oivallukset ovat parhaita käytäntöjä, jotka levitessään ovat hyödyksi myös muualla. Kunniamaininnan maaseudun kehittäjänä sai professori Hilkka Vihinen. Yleisöäänestyksen suosikiksi nousi Saarijärven kaupungin hanke Amazing Lande, jonka myötä nuoret saatiin mukaan maaseudun kehittämiseen. Maaseutuverkosto valitsi palkitut Parhaat käytännöt 2014 -kilpailuun saaduista sadoista ehdotuksista.
Kaiken kaikkiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta on vuosina 2007–2014 rahoitettu noin 6 000 kehittämishanketta ja noin 11 000 yritystukea. Se on myös merkittävä maatalouden uudistaja. Maaseutuohjelman rahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta sekä kansallisista ja yksityisistä varoista. Ohjelman tukia yrittäjyyteen ja erilaisiin hankkeisiin myöntävät ELY-keskukset ja Leader-ryhmät.
“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.
HINKU-kunnat ovat verkkoon liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien edelläkävijöitä. Asukaslukuun suhteutettuna aurinkosähköjärjestelmiä on HINKU-kunnissa kolminkertainen määrä muuhun Suomeen verrattuna. Kärkisijoilla HINKU-sarjassa liihottavat Padasjoki, Lappeenranta ja Parikkala.
Aurinkosähkö oli pitkään järkevä energiaratkaisu vain sähköverkon ulkopuolella, lähinnä kesämökeillä ja veneissä. Vuonna 2013 sähkön pientuotannon pelisäännöt muuttuivat selvästi, kun aurinkosähkön pientuottajat saivat monin paikoin mahdollisuuden siirtää aurinkopaneeliensa tuotantoa ulkopuoliseen sähköverkkoon. Sähköyhtiöt alkoivat ostaa ylijäämäsähköä, joskin varsin vaihtelevin ehdoin. Yksi sähköyhtiö maksoi sähköstä markkinahinnan, toinen ei mitään. Portti jakeluverkkoon liitetyille pienimuotoisille aurinkosähköjärjestelmille oli joka tapauksessa auki. Alan toimijoilta saatujen arvioiden perusteella Suomessa olisi nykyisin yhteensä noin 400 verkkoon kytkettyä aurinkosähköjärjestelmää.Lue lisää HINKU-foorumilta.
Energia-alan kestävän kehityksen foorumi valitsi Vuoden ilmastoteoksi 2014 Oulun Sähkönmyynti Oy:n Farmivirran.
Farmivirta-sähkötuote tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla energianlähteillä, kuten puulla, vedellä, tuulella ja auringolla. Sähköyhtiö ostaa maatilalla tai kotitaloudessa tuotetun, omasta käytöstä ylijäävän sähkön ja myy sen eteenpäin Farmivirtana. Ensimmäiset tuottaja- ja ostajasopimukset on jo tehty.
Palkintoraati arvosti sitä, että konsepti on ainutlaatuinen ja vaihtoehtoinen tapa energiatoimialalla Suomessa. Sähköyhtiö Oulun Sähkönmyynti mahdollistaa palvelun, jossa pientuottaja itse hinnoittelee myyntiin tuottamansa sähkön. Kuluttaja voi ostaa ensimmäistä kertaa toisen kuluttajan tuottamaa sähköä, ja tukea hajautettua energiantuotantoa.
