Hallitus hyväksyi vuoteen 2022 ulottuvan kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman 20.11.2014.
Suomessa keskilämpötilan arvioidaan nousevan tämän vuosisadan aikana 2-6 astetta. Talvilämpötilojen arvioidaan kohoavan, hyvin ankarien pakkasten harvinaistuvan, roudattomien talvikausien pitenevän, hellejaksojen yleistyvän sekä ylimpien lämpötilojen kohoavan.
Jo nyt sään ja vesiolojen muutokset ja ääri-ilmiöt kuten rankkasateet ja ankarat tuulet lisäävät häiriöitä Suomessakin. Pohjolassa sekä luonnonvaraiset että kasvatetut kasvi- ja eläinlajit joutuvat luonnottoman nopean muutoksen kohteeksi. Luonnonvaroista riippuville elinkeinoille muutos voi olla raju.
– Arjen sopeutuminen koostuu teoista, jotka ovat niin julkisen sektorin, yritysten kuin kansalaistenkin asia. Varautumalla harkiten ja ajoissa vähennämme haittoja, pienennämme kustannuksia ja muutamme uhkia mahdollisuuksiksi, totesi Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo julkistustilaisuudessa. Onneksi Yhdysvallat ja Kiina ovat nyt ilmoittaneet uusista päästövähennyssitoumuksistaan. Vaikka päästöjen hillinnässä onnistuttaisiinkin maailmanlaajuisesti, ilmasto muuttuu ja meidän on siihen sopeuduttava.
– Uhkien keskellä on hyvä muistaa, että ilmaston lämpeneminen tuo myös mahdollisuuksia, joita voidaan hyödyntää ja aikaansaada uutta liiketoimintaa. Muutoksesta voidaan hyötyä esimerkiksi kehittämällä uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön perustuvia teknologioita, tuotteita ja biotalouden osaamista sekä liiketoimintaa, joiden avulla korvataan fossiilisia energialähteitä ja raaka-aineita. Maataloudessa on tarpeen jalostaa ja ottaa käyttöön uusia viljelylajikkeita tai nykyistä tuottavampia lajikkeita, ministeri jatkoi.
