Kategoria: Ajankohtaista

Kategoriat
Ajankohtaista

Hiili maahan -hankkeessa kokeillaan tapoja tehdä maatiloista hiilinieluja

 

Pellonpientareella keskustellen voi kehittää osaamistaan. Kuva: Hanna Koikkalainen
Pellonpientareella keskustellen voi kehittää osaamistaan. Kuva: Hanna Koikkalainen

Hiili maahan -hankkeen tavoitteena on tehdä tilojen peltolohkoista hiilinieluja ja samalla parantaa satotasoja. Hiilen sitomisessa käytetään useita eri menetelmiä, joita sovelletaan kullekin tilalle sopivaksi. Hankkeen tavoitteena on saada mobiilisovelluksen kautta kuluttajat osallistumaan vaivattomasti konkreettisiin ilmastotoimiin.

Suomalaisista maatiloista mukana ovat esimerkiksi Kuituan kartano, Knehtilän tila, Tyynelän tila ja Kosken kartano. Testausta varten menetelmiä halutaan soveltaa erityisesti ongelmallisille peltolohkoille.

CarbonToSoil – Hiili maahan on suomalaisen Cohu Entertainment Oy:n ja yhdysvaltalaisen TheCarbonUndergroundin voittoa tavoittelematon projekti.  Projektin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Elävä Itämeri säätiö, Helsingin yliopisto, Soil Scout, Humuspehtoori sekä SLC.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden nettiartikkelista.

Hankkeen sivut CarbonToSoil – Hiili maahan.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maanviljelijä ja tutkija: maanviljelystä ilmastonmuutoksen hidastaja

Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tuomas Mattila viljelee sukutilaa Pusulassa ja tekee osa-aikaisesti Suomen ympäristökeskuksella elinkaariarviointeja sekä mallintaa tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.

”Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja siitä, miten luonto toimii. Haluan myös yrittää ratkaista itse ongelmia. Ympäristökatastrofi olisi hyvä pysäyttää.”

Maataloutta on julkisessa keskustelussa syyllistetty ilmastonmuutoksesta. Syytökset pitävät osin paikkansa, mutta eivät ole kovin rakentavia.

”Osa viljelijöistä menee kieltomoodiin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. He eivät koe, että voisivat tehdä asialle mitään”, Mattila pohtii.

”Kun keskustelen muiden viljelijöiden kanssa, en puhu ensin ilmastonmuutoksesta. Avaan keskustelun ensin maan parantamisesta ja sitten vasta hiilensidonnasta.”

Yksityiskohtien sijaan tulee keskittyä tilanhoitoon kokonaisuutena, joka sisältää ekosysteemin, talouden ja viljelijän hyvinvoinnin.

”Pelkästä nurmesta ja luonnosta puhuminen ei riitä. Parempi ohje on vaikka ’näin lisäät hiilensidontaa ja vältät itse burnoutin'”, hän huomauttaa.

Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeen 2/2015 jutusta.

Alla Tuomas Mattilan Ilmase-hankkeen työpajassa 2014 pitämän alustuksen kalvot ja videointi:

Hiiltä peltoon ja pelto kasvukuntoon – Kuinka nopeasti pellon hiilimääriä voi lisätä? Kokemuksia omalta tilalta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Ruokaa, kiertotaloutta ja ilmastoa

 

Rodeo_337944w

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Hanna Mattila kirjoittaa Bonnin ilmastoneuvotteluista Ympäristöministeriön blogissa:

Bonnin ilmastoneuvotteluissa maataloutta käsitellyt työpaja alkoi hiljaisella hetkellä Nepalin pienviljelijöiden menetysten muistoksi. Hiljainen hetki oli tärkeä muistutus kahdesta asiasta: maatalous on riippuvainen luonnonolosuhteista ja viljelyjärjestelmät ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Kaikkien järjestelmien tarkoituksena on kuitenkin tuottaa ruokaa. Olemme aika perusjuttujen äärellä.

EU on korostanut neuvotteluissa yhteyttä sopeutumisen ja hillinnän välillä. Maatalouden tulee sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, mutta sen tulee myös hillitä ilmastonmuutosta. Onneksi monet toimenpiteet edistävät näitä kumpaankin. Bonnin työpajat maataloudesta käsittelivät varhaisia hälytysjärjestelmiä ja varasuunnitelmia sekä maatalouden tuotantojärjestelmien riskinhallintaa ja haavoittuvuusarviointeja. Monissa maissa kehitetään näitä sopeutumistoimia jo nyt. Muun muassa Filippiinit, Gabon, Kanada, EU, Brasilia kertoivat kokemuksiaan. Yhteistä näille oli se, että tarvitaan sopeutumistoimia eri tasoilla ja yhteyttä näiden eri tasojen välillä (globaali, alueellinen, paikallinen). Viljelijä tekee päätökset, mutta miten saadaan kaikki tieto viljelijän päätöksenteon tueksi?

Lue koko blogiteksti Uutta ilmastosopimusta rakentamassa -blogista.

Kategoriat
Ajankohtaista

Onko maatalous pulassa päästövähennystavoitteiden kanssa?

kuva: Tapio Tuomela/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Tapio Tuomela/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

Maatalouden kokonaispäästöille on asetettu 13 prosentin vähennystavoite kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa, sillä nykyisillä hillintäkeinoilla päästöt eivät vähene riittävästi, selviää 26.5.2015 julkaistusta tutkimuksesta.

– Tällä hetkellä käytössä olevalla teknologialla ja kustannuksilla päästövähennystavoitteesta voitaisiin saavuttaa alle puolet. Jotta lisävähennyksiä saataisiin aikaan, vaaditaan lisäinvestointeja uuteen, päästöjä vähentävään teknologiaan, kuten biokaasulaitoksiin, lannan käsittelyn teknologiaan ja viljan kuivauksen vaihtoehtoihin, kertoo erikoistutkija Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskuksesta.

– Uusiutuvan energian pientuotannolla pitäisi olla helppo liittymä energiaverkkoihin. Samalla maatalous-, aluekehitys- ja energiapolitiikan tulisi yhdessä luoda edellytyksiä kokeiluille ja innovaatioille, jotta voidaan löytää tehokkaita ja kannattavia ratkaisuja maatilojen energialiiketoiminnan lisäämiselle tulevaisuudessa. Toimintaa ei tule rakentaa lisätukien varaan vaan suuntaamalla ympäristöystävällisemmin nykyisiä tukia, professori Petri Tapio Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta summaa tutkimuksen satoa.

Lue lisää ILVAMAP-tutkimuksesta Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 26.5.2015 ja loppuraportista.

Kategoriat
Ajankohtaista

Tervetuloa seminaariin 26.5.: Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouteen

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouteen -seminaari pidetään tiistaina 26.5.2015 klo 12.30-15.45 Säätytalolla Helsingissä. Tilaisuudessa esitellään juuri päättyneen kolmivuotisen hankkeen keskeisimpiä tuloksia. Esityksissä kuullaan mm.

– tarkasteltujen tilatason hillintäkeinojen vaikutuksista sekä potentiaalisista päästövähennyksistä tilatasolla,
– biokaasuratkaisuista maatilan kannattavuuden parantajana ja päästövähennysten tuottajina,
– 20 hillintäkeinon käyttöönoton hyväksyttävyydestä tilatasolla ja yhteiskunnassa sekä
– skenaarioita maatalouden energiatalouden muutoksesta vuoteen 2030 saakka.

Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan ilmasto- ja energiapolitiikan ohjauksesta ja sen vaikutuksista maatalouteen!

Ohjelma ja ilmoittautuminen.

Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 12.30 alkaen.

Kategoriat
Ajankohtaista

Valkuaisfoorumi edistää kotimaista valkuaisomavaraisuutta

Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Valkuaisfoorumi -nettisivusto on avautunut ja hanke alkanut! Valkuaisfoorumia rakennetaan virtuaalisia työkaluja hyödyntäen, mutta myös konkreettisesti valkuaiskasvien tuotantoon ja käyttöön paneutuen. Alan toimijoiden muodostamassa verkostossa etsitään ratkaisuja valkuaisomavaraisuuden edistämiseksi ja soveltavalla tutkimuksella haetaan uutta tietoa ja sovelluksia tuotannon tueksi. Mottona on ”Havainnoi, kohtaa, tutki, kehitä”.

Valkuaisfoorumin verkkosivut tekevät toiminnan näkyväksi. Sivut ovat myös tiedonvälityspaikka, jonne kootaan kaikkien toimenpiteiden tuotokset, kuten tietopankkeja, laskureita, valkuaisrehupörssi sekä opetus- ja tutkimusmaatilan reaaliaikainen havainnointi. Lisäksi se toimii kaikille avoimena ja interaktiivisena kohtaamispaikkana, jossa voi mm. treffata asiantuntijoita. Ensimmäiset asiantuntija-nettitreffit järjestetään ma 18.5.

Kategoriat
Ajankohtaista

Tervetuloa Herne Rokkaa! -työpajaan Seinäjoelle ke 20.5.

kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

Tervetuloa Herne Rokkaa! -työpajaan Seinäjoelle ke 20.5. keskustelemaan valkuaiskasvien tuotannosta, sadon hyödyntämisestä ja valkuaiskasvimarkkinoista! Kuulet, näet ja ehkä maistatkin, mitä valkuaiskasvituotannon hedelmät voivat Suomessa olla.

Työpajan koollekutsujat – Luonnonvarakeskus, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Into Seinäjoki Oy – pyrkivät hanketoiminnalla rakentamaan polkua kohti valkuaisomavaraisempaa Pohjanmaata. Onnistuaksemme tarvitsemme koko ruokaketjun osaamista ja mielipiteitä. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!

Työpajan ohjelma ja ilmoittautuminen.

Kategoriat
Ajankohtaista

Lähienergiasta kasvun ala?

 

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

Miten lähienergiasta saadaan kasvun ala? Miltä näyttää uusiutuvan, hajautetun energiantuotannon tulevaisuuden kasvu Suomessa ja mitkä ovat kasvun esteitä? Tutkimustuloksistaan kirjoittavat Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijat Pasi Rikkonen, Saija Rasi ja Vilja Varho Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 4.5.2015.

Vihreä kasvu on toistunut viime vuosina monissa kansallisissa strategiapapereissa. Perinteisen teollisuuden eläessä murrosta haetaan uusia tuotteita ja kasvua vihreän teknologian alalta. Uusiutuvan energian kapasiteetin lisäys on ollut yksi osa tätä kehitystä. Kestävyyden lisäksi uusiutuviin energiamuotoihin kohdistetaan omavaraisuuden lisäämisen toiveita, koska Euroopan nykyinen energiantuotanto on liian riippuvaista ulkoisista lähteistä. Voisiko Suomeen syntyä seuraavien 10 vuoden aikana tilanne, jossa hyödynnetään huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvaa, paikallisista lähteistä tuotettua lähienergiaa ja samalla viedään ulkomaille hajautetun energian tuotantoteknologiaa ja järjestelmäratkaisuja?

Lue kolumniteksti kokonaisuudessaan.

Kategoriat
Ajankohtaista

Hake lämmittää yhä useampaa kasvihuonetta

kuva: Jos Helmich/Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Jos Helmich/Luonnonvara-keskuksen arkisto

Kasvihuoneyritysten energiankulutus väheni vuonna 2014. Samalla kasvihuonevihannesten tuotanto kasvoi. Kotimaisen ja uusiutuvan energian merkitys lisääntyi, ja lähes kolmannes lämmöstä tuotettiin hakkeella.

Kasvihuoneyritykset kuluttivat energiaa viime vuonna 1 587 gigawattituntia (GWh). Kulutus väheni edelliseen tilastointivuoteen 2011 verrattuna 128 GWh:lla eli seitsemällä prosentilla. Sähkön kulutus sen sijaan kasvoi 547 gigawattituntiin (+14 prosenttia).

Kasvihuonetuotannossa on lämmityksessä tapahtunut voimakas siirtymä pois öljyn käytöstä. Eniten väheni raskaan polttoöljyn käyttö. Sitä korvaamaan tulivat kiinteät turve-, puu- ja peltopohjaiset polttoaineet. Energialajeittain tarkasteltuna eniten kasvoi hakkeen käyttö. Lähes kolmannes lämmöstä tuotettiinkin hakkeella.

Kasvihuoneyritysten energiankulutusta on pyritty vähentämään sekä talous- että ympäristösyistä. Siinä onkin onnistuttu, sillä vaikka energiankulutus on vähentynyt, on kasvihuonevihannesten tuotanto lisääntynyt.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta: Kasvihuoneiden energiankulutus väheni – lämpöenergiasta uusiutuvaa 40 prosenttia.

Kategoriat
Ajankohtaista

Tieteenkesyttäjä 2015 tunnustus ILMASE-hankkeen työryhmälle Mikkelin Tiedepäivässä

tieteenkesyttaja2015

Tätä sivustoa ylläpitävä ILMASE-hankkeen työryhmä, eli Sari Himanen, Riitta Savikko, Karoliina Rimhanen ja Hanna Mäkinen, on saanut Tieteenkesyttäjä 2015 tunnustuksen. Palkinto jaettiin Mikkeliin Tiedepäivässä torstaina 23.4.2015.

Palkinnon perusteissa kerrotaan, että Mikkelin Tiedepäivässä luovutettava Tieteenkesyttäjäpalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti tuoneet tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa. Palkinnon saajan nimeää Mikkelin Tiedepäivän ohjausryhmä ja tunnustuksen allekirjoittaa Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola.

Tieteenkesyttäjäryhmä 2015  on välittänyt tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumiskeinoista Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hankkeessa. Ajantasaisin tutkimustieto ilmastonmuutoksesta on viestitty käytännönläheisesti, vastaten maaseutuyrittäjien tämän hetken tietotarpeita. Kesällä 2014 ILMASE-hanke valittiin Euroopan laajuiseen maaseutuohjelman hankkeiden valiojoukkoon.

ILMASE-hanke toteutettiin Luonnonvarakeskus Mikkelin toimipaikassa vuosina 2011–2014 ja se osarahoitettiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Lue lisää Mikkelin Tiedepäivästä ja Tieteenkesyttäjä-palkinnosta ja Luonnonvarakeskuksen uutisjutusta.