Mielenkiintoisissa ja särmikkäissä keskusteluteemoissa on mukana alan johtavia asiantuntijoita, tutkijoita ja maatilayrittäjiä. Tilaisuuden juontaa toimittaja Kirsi Alm-Siira.
Ohjelmassa
Painotammeko ja keskustelemmeko Suomessa oikeista ja vaikuttavista ilmastoteoista Kaisa Karttunen, tutkija, e2 Tutkimus Jari Liski, tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos Sirpa Kurppa, tutkimusprofessori emerita, biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Luonnonvarakeskus Markus Eerola, Knehtilän tila, Hyvinkää
Podemmeko ruokahäpeää? Hanna Tuomisto, apulaisprofessori, kestävät ruokajärjestelmät, Helsingin yliopisto Juha-Matti
Katajajuuri, erikoistutkija, kestävä ruoantuotanto ja kulutus,
ympäristöjalanjäljet, ruokajärjestelmän kiertotalous ja ruokahävikki, Luonnonvarakeskus Aarne Schildt, Bosgårdin kartano, Porvoo Maarit Kari, johtava asiantuntija ProAgria Keskusten Liitto
Märehtijä, loistava proteiinin jalostaja Perttu Virkajärvi, johtava tutkija, nurmenviljelyn ympäristövaikutukset, Luonnonvarakeskus Maijaliisa Erkkola, yliopistolehtori, ravitsemustiede, Helsingin yliopisto Kaisa Pihlaja, maidontuottaja, Korkiakosken tila, Jalasjärvi
Suhteellisuutta, kiitos Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Kristiina Regina, tutkimusprofessori, kasvihuonekaasupäästöt maataloudessa, Luonnonvarakeskus Juuso Joona, viljelijä, tutkija, Tyynelän tila Joutseno Sari Peltonen, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto
Tilaisuudessa julkistetaan samalla ProAgria Keskusten Liiton ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä TietoTuottamaan -julkaisusarjassa ilmestyvä Ilmastoviisas maatilayritys -kirja, johon on koottu maatilojen jo käytössä olevia keinoja ja uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Kirjan toteuttaneeseen kumppanuusverkostoon kuuluvat: Luonnonvarakeskus (Luke), Helsingin yliopisto, Valio Oy, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Baltic Sea Action Group, Faba osuuskunta, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Ilmatieteen laitos.
Vastuullisuus on yritystoiminnan nouseva trendi. Tiedostava kuluttaminen ja vastuulliset valinnat ovat jo nyt kuluttajien keskuudessa merkittävä ilmiö. Tilaisuudessa kuullaan ja keskustellaan siitä, miten ruokaketjun yritykset toteuttavat vastuullisuutta ja millaisia toimia tunnistetaan tarpeelliseksi tulevaisuudesta. Kuluttajien näkemyksiä vastuullisuudesta kuullaan juuri valmistuneesta tutkimuksesta. Esittelypisteillä yrityksiä sekä muita toimijoita. Tilaisuuden tarjoilut ja ruokamaistiaiset tarjoavat mahdollisuuden tarkastella ja pohtia niiden vastuullisuutta.
OHJELMA: 11.00 Ilmoittautuminen, tervetuliaissmoothie ja tutustumista esittelypisteisiin 11.30 Tervetuloa Ruokaketjun tulevaisuustärskyille, projektipäällikkö Taina Harmoinen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu 11.35 Vastuullisuus haastaa ruokaketjun toimijoita, professori emerita Sirpa Kurppa, Luonnonvarakeskus 12.05 Vastuullisuustulkintoja Jäppilästä, luomuviljelijä ja –karjankasvattaja, toimitusjohtaja Esko Rissanen Hyvätuuli Highland Oy 12.35 Mistä kaupan vastuullisuus on tehty?, K-kauppias Esa Kettunen, Savonlinna 13.05 Tutustumista esittelypisteisiin, kahvitarjoilu ja ruokamaistiaisia 14.00 Mikä kuluttajista on vastuullista?, markkinatutkimuspäällikkö Milla Alanärä, Foodwest oy (puheenvuoroa ei ole mahdollista seurata etäyhteydellä) 14.30 Ruokaketjun vastuullisuus 2.0 -paneeli: Mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Panelisteina Sirpa Kurppa, Esko Rissanen, Esa Kettunen, Milla Alanärä 15.20 Yhteenveto päivän keskustelusta, johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus 15.30 Tilaisuus päättyy
Ilmastoviisas maatilayritys -kirja kokoaa yhteen alan tuoreinta tutkimustietoa ja kuvaa käytännöllisiä tilatason ratkaisuja. Siinä käsitellään laajasti maatalouden ja ilmastonmuutoksen suhdetta sekä ilmastoviisasta peltoviljelyä ja kotieläintuotantoa unohtamatta energiankäyttöä, metsien merkitystä ja ruoan ilmastovaikutuksia.
Kirja julkaistaan osana ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen Tieto tuottamaan -kirjasarjaa. Kirjoittajina on kattava joukko Suomen johtavia tutkijoita ja alan asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Helsingin yliopistosta, ProAgriasta, MTK:sta, Valiolta, BSAG:sta, SYKE:stä, Ilmatieteen laitokselta ja Fabasta. Kirja on tilattavissa ProAgrian verkkokaupasta.
Ilmastonmuutos ja hyvinvointi -webinaari ti 8.10. klo 10-11. Alustajana apulaisprofessori Annukka Vainio, Kestävyystieteen instituutti (HELSUS), Helsingin yliopisto. Etäluennon kalvot ja videointi
Metsät ja ilmastonmuutos -webinaari ti 26.11. klo 10-11. Alustajana Raija Laiho, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus Etäluennon kalvot ja videointi
Tarvittaessa tarkemmat liittymisohjeet webinaariin täällä.
Luonnonvarakeskuksen ”Kestävä ruokajärjestelmä” -sivuston alle on koottu tuoretta tutkimustietoa ruokajärjestelmästä ja sen vaatimista muutoksista kohti ilmastoystävällisempää kulutusta ja tuotantoa.
Peltomaan kasvukunto on monimutkainen, vaikeasti mitattava kokonaisuus, johon kuuluu niin biologisia, kemiallisia kuin fysikaalisia osatekijöitä. Maan kasvukunto vaikuttaa ratkaisevasti satotasoihin, käytettävien tuotantopanosten hyötysuhteisiin, viljelyn kannattavuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Maan kasvukunnon kokonaisvaltainen hallinta edellyttää uudenlaista osaamista ja työkaluja. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin raporttiin Peltohavaintoja – Aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina on koottu erilaisia maan kasvukunnon havaintomenetelmiä sekä tuloksia niiden soveltamisesta. Raportti on tuotettu osana ”OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä” –hanketta.
Tuomas Mattilan, Jukka Rajalan ja Ritva Mynttisen kirjoittama raportti esittelee käytännönläheisesti useita menetelmiä, joiden avulla voidaan havainnoida peltolohkojen kasvukuntoa, ja tuottaa luotettavaa tietoa lohkojen välisistä eroista ja yksittäisten lohkojen muutoksista. ”Maan rakenteesta ja kasvukunnosta voidaan saada varsin paljon tietoa, kun havaintoja tehdään oikeista asioista. Havaintojen tekoon kannattaa jokaisen viljelijän ja neuvojan paneutua” sanoo erikoissuunnittelija Jukka Rajala, OSMO-hankkeen vetäjä. Raportissa on runsaasti havaintokuvia, joiden avulla on helppo päästä alkuun ja myös kehittää havainnointitaitojaan. Yliopistotutkija Tuomas Mattila korostaa maan rakenteen tärkeyttä kasvukunnolle: ”Maan rakenne vaikuttaa suuresti juuriston kasvuun, ravinteiden ja veden ottoon, kaasujen vaihtoon ja edelleen pieneliötoimintaan”.
Erilaisia peltomaan kasvukunnon havainnointimenetelmiä on ollut käytössä tutkimuksessa ja neuvonnassa jo 1900-luvun alkupuolelta, mutta menetelmiä on kehitetty nyt merkittävästi eteenpäin. Menetelmät soveltuvat monipuolisesti viljelijöiden käyttöön, neuvontaan ja tutkimukseen. Raportin ohjeiden avulla opit havainnoimaan maan kasvukuntoa omatoimisesti.
Ohjelma Forsmanin tilan pellolla (siirtyminen omalla kyydillä)
13.30 Maatilan esittely, maanviljelijä Kim Forsman
Maan rakenteen havainnointia, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto
Droneihin tutustuminen, tutkija Roope Näsi, MML
Ohjelma kosteikkoalueella (siirtyminen omalla kyydillä)
Noin 30 min kierros WWF:n Västankvarnin opetus-ja tutkimustilan
maille rakentamalla kosteikolla. Oppaana Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.
Tapahtuma päättyy viimeistään klo 16. Muistathan ottaa huomioon myös ulkoiluun sopivan vaatetuksen.
Lämpimästi tervetuloa!
Lisäinfoa: Elina Nurmi, elina.nurmi@luke.fi, 050 302 5789.
Tapahtuman järjestävät Forsmanin tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke OPAL Life yhteistyössä WWF:n Vesiensuojelu 4K – sekä Luken Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -hankkeiden kanssa.
IlmastoAreena-tapahtumassa Iissä 23.-24.8.2019 Luonnonvarakeskuksen teltalla oli esillä maatalouden ja metsätalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. IlmastoTorin teltalla saattoi osallistua myös härkäpapujen määrää purkissa arvuutelleeseen visaan. Purkissa oli yhteensä 451 siementä. Visaan saatiin 154 vastausta. Oikea vastaus oli yhdellä vastaajalla.
Härkäpapu ja tattari
löytyivät teltalta myös ruukussa kasvavina kasveina. Moni teltalla piipahtanut
ilahtuikin elävistä esimerkeistä – ahaa, tuonkos näköinen se härkäpapu on ja
nuo Kontu-lajikkeen siemenethän näyttävät samankaltaisilta kuin kahvipavut tai
suklaarusinat.
Härkäpapua ja tattaria IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.
Palkokasveista on moneksi!
Keskusteluissa esiteltiin härkäpavun mahdollisuuksista kotimaisena valkuaisrehukasvina ja kasviproteiinin tuottajana. Esillä keskusteluissa olivat myös härkäpavun, herneen ja muiden typensitojakasvien maanparannusvaikutukset ja kukkivina kasveina ne tarjoavat ruokaa myös pölyttäjille. Lisää palkokasvien hyödyistä kerrotaan täällä. Härkäpapu ei nykyisin tavallisina vuosina ehdi Iin korkeudella tuottaa tuleentunutta siementä ihmisille. Mutta muutaman kymmenen vuoden päästä tilanne saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi olla toinen (ILMASOPU-hankkeen karttakuva muutoksesta). Kokoviljasäilörehuksi naudoille härkäpavusta voisi olla jo nykyisin (Luke Ruukin tietopankin artikkeli Härkäpapua säilörehuksi?).
Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista. Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.
Keskusteluja käytiin mm. turvepeltojen viljelyn kehittämisestä, maan kasvukunnon hoidosta, ruokaturvan tärkeydestä ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa, maitoketjun hiilineutraaliustavoitteista, metsien hiilinieluista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja metsätalouteen.
Iin kunnanjohtajan kanssa juttelemaan päästessämme opimme, että Iin kunnan palkittu ilmastotyö on alkanut siitä, että kunnan rakennusten öljylämmitys haluttiin muuttaa uusiutuvilla energianlähteillä toimivaksi lämmitykseksi. Työ on alkanut 2012. Nykyisin kaikki kunnan omistamat rakennukset lämpiävät uusiutuvilla, mm. maalämmöllä ja ilmalämpöpumpuilla. Ilmastotyö on tuonut kunnalle kustannussäästöjä.
Luonnonvarakeskuksesta teltalla päivystivät Virpi Alenius, Marja-Leena Päätalo, Anssi Ahtikoski, Erkki Joki-Tokola ja Riitta Savikko. Kiitos kaikille teltalla piipahtaneille!
Teksti ja kuvat: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
