Avainsana: luonnon monimuotoisuus

Kategoriat
Ajankohtaista

Monimuotoisuutta pellolle ja pientareelle – mitä se maksaa ja mitä siitä maksetaan? – Pellonpiennartapahtuma Eurassa 22.7.2025

Aika: ti 22.7.2025 klo 14-17

Paikka: Pellonpiennar Mäkitalon Farmilla Eurassa

Kokoontuminen: Sieravuoren parkkipaikalla (Sieravuorentie 117, 27650 Honkilahti) klo 13.45-14.00, josta kimppakyydeillä pellolle noin 1 km matka ja peltokävelyn jälkeen kahvitarjoilu ja keskustelua Sieravuoressa

Millaisia keinoja nykyisessä peltoviljelyssä on edistää luonnon monimuotoisuutta? Mihin toimiin voi saada tukea? Entä millaisia rajoitteita tuet sanelevat? Mitä monimuotoisuuden edistämiskeinoja on vihannesviljelyssä, nurmiviljelyssä ja karjataloudessa? Vihannestuotannossa sertifikaatit edellyttävät monimuotoisuusteemojen huomiointia – mitä se tarkoittaa käytännössä vihannestiloilla? Millainen on monimuotoisuustoimien kustannusten, hyötyjen ja työmäärän suhde? Onko luomutiloilla lisänäkökulmia monimuotoisuusteemaan?

Luonnon monimuotoisuus ja maatalous kietoutuvat yhteen monin tavoin. Pelloilla ja pientareilla voi elää monipuolista lajistoa, joka tarvitsee maatalousympäristöjä. Maatalous myös hyötyy luonnon monimuotoisuudesta, esimerkiksi pölyttäjistä ja tuhohyönteisten luontaisista vihollisista.

Tapahtumassa Anne Piirainen, MTK:n asiantuntija Alkulaatu-hankkeesta, kertoo vihannestuotannon sertifioinnin edellyttämästä biodiversiteettiteeman huomioinnista. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Anne Nissinen tunnistaa lajistoa ja on mukana keskustelemassa menetelmistä lisätä monimuotoisuutta vihannesviljelyssä. ProAgria Länsi-Suomen kasvintuotannon asiantuntijat Arja Nykänen ja Antti Raininko tuovat tietoa tukien mahdollisuuksista ja rajoitteista ja käytäntöön soveltuvia vinkkejä. Pellolla päästään tutustumaan keväällä 2025 kylvettyyn kaksivuotiseen monimuotoisuuskasviseokseen ja havainnoimaan sen vaikutusta eliölajistoon sekä maan kasvukuntoon. Peltokierroksen jälkeen on kahvitarjoilu Sieravuoressa, tietoiskuja ja mahdollisuus jatkaa keskustelua asiantuntijoiden kanssa.

Tapahtuma on suunnattu vihannesviljelijöille, viljan ja erikoiskasvien viljelijöille ja kotieläintiloille. Tapahtuma on maksuton.

Eri tuotantosuunnissa (vihannesviljely, peltokasvituotanto, karjatalous) löytyy omanlaisia monimuotoisuuden edistämisen keinoja ja haasteita.

Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta asiantuntijoiden kanssa Euraan!

Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan vaikka heti, mutta viimeistään 14.7.2025 tämän linkin kautta. 

Lisätietoja:

Anne Nissinen, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, anne.nissinen@luke.fi, puh. 050 316 5068

Riitta Savikko, tutkija, Luonnonvarakeskus, riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548

Tapahtuman järjestää Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY)-hanke.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Luonnon monimuotoisuus Suomen maatalousympäristössä -keskustelutilaisuus 13.3.2025

Aika: to 13.3.2025 klo 9.00-11.00

Paikka: Helsingin yliopiston Tiedekulma (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki) ja livestriimi

Globaalisti maataloutta pidetään yhtenä suurimmista luontokadon aiheuttajista, mutta Suomessa tilanne on toisin. Maatalousympäristöä on Suomen pinta-alasta vähän, vain seitsemän prosenttia. Maataloutta, viljeltyjä peltoja, avoimia peltoaukeita ja kotieläintuotantoa laiduntamiseen, tarvitaan turvaamaan biodiversiteettiä, luonnon monimuotoisuutta. Vastaavasti monimuotoinen luonto hyödyttää maataloutta.
 
Tervetuloa kuulemaan, millainen on Suomen maatalousympäristössä luonnon monimuotoisuuden nykytilanne ja tulevaisuus. Mitkä tekijät ylläpitävät ja vaalivat, mitkä heikentävät monimuotoisuutta? Entä millainen rooli kotieläintuotannolla on luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa? Tilaisuudessa kuulemme myös, miten luonnon monimuotoisuus näkyy maatalousyrittäjien jokapäiväisessä työssä ja toisaalta mitä se tarkoittaa elintarvikeyritysten vastuullisuustoimissa.

Tapahtuman tallenne
 
Ohjelmassa

  • Mistä maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuudessa on kyse? Alustajana Sari Peltonen, kasvintuotannon kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto
  • Miten maatalousympäristön lajisto on muuttunut? Keskustelemassa Janne Heliölä, tutkija, Suomen ympäristökeskus & Eliisa Malin, viljelijä, Vierelän tila
  • Miten kotieläintuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen?Keskustelemassa Marketta Rinne, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus & Aino Wathen, maidontuottaja, Toukolan tila
  • Paneelikeskustelu: Miten biodiversiteetti näkyy yritysten vastuullisuustoimissa? Paneelin vetäjänä yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Anttila, ProAgria Keskusten Liitto. Panelisteina: viljanhankintajohtaja Tero Hirvi, Fazer Mylly, pääsihteeri Jari Luukkonen, WWF, vanhempi neuvonantaja Liisa Pietola, Sitra, asiantuntija Jukka Rantala, MTK

ProAgrian uutinen tapahtumasta: Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristössä parantunut lajistojen osalta viimeisen 20 vuoden aikana

Tapahtuman järjestivät ProAgria Keskusten Liitto ja Luonnonvarakeskuksen koordinoima ARMAS-hanke (Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään – valtakunnallinen maaseutuhanke).

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Kiitos tapahtumasta!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Luonnon monimuotoisuus karjatilalla -webinaari ke 17.4.2024 klo 10-12

Lehmät laitumella. Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Millainen on luonnon monimuotoisuuden tilanne suomalaisilla karjatiloilla? Entä millaisia keinoja maatiloilla olisi vaalia luonnon monimuotoisuutta? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta webinaariin ke 17.4.2024!

Aika: ke 17.4.2024 klo 10-12
Paikka: etäyhteydellä Teamsilla, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Tapahtuman tallenne

Ohjelma
10.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke kalvot (pdf) ja Inka Nykänen, Savonia, kalvot (pdf)
10.05 Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristössä ja miten sitä voi vaalia, Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus, kalvot (pdf)
10.40 Miten viljelykasvivalinnat ja viljelemättömät alueet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen, Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus, kalvot (pdf)
11.00 Miten voi vaikuttaa linnuston monimuotoisuuteen maatilalla, Tuomas Seimola, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
11.20 Miten maatiloilla voidaan edistää pölyttäjien olosuhteita, Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
11.40 Resilience for Dairy -hankkeen tietokortit viljelijöiden avuksi, Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
11.45 Mitä neuvonta tarjoaa monimuotoisuustyön avuksi, Auli Hirvonen, Lumotaito-hanke, ProAgria Etelä-Suomi, kalvot (pdf)
12.00 Webinaari päättyy

Lisätiedon lähteitä:

Hankkeissa tuotettuja materiaaleja:

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Ilmoittautuminen viimeistään 16.4.2024 tästä linkistä.

Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi.

Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.

Lisätietoja:
Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Tapahtumaa ovat järjestämässä Luonnonvarakeskuksen MURU-hanke (Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle), Resilience for Dairy -hanke ja Savonian Hiiltä peltoon -hanke.

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Viljelyn monipuolistamisen hyödyt viljelijälle ja ympäristölle -webinaari ti 8.12.2020 klo 14-15.30


Viljelyn monipuolistamisesta voi olla hyötyä sekä viljelijälle että
ympäristölle niin sadontuoton kuin maaperän mikrobiston ja viljely-
ympäristön monimuotoisuuden kannalta. Luonnonvarakeskuksen
webinaarissa tarkasteltiin viljelyn monipuolistamisen
mahdollisuuksia ja haasteita. Webinaarissa kuultiin tuoretta tietoa
vaihtoehdoista monipuolistaa viljelyä sekä peltomaan mikrobiomin
tutkimuksesta. 

Webinaaritallenne

Ohjelma:
Marjo Keskitalo: Kasvintuotannon monipuolistamisen monet keinot ja hyödyt
Kaija Hakala: Mitä, miten ja miksi kannattaa monipuolistaa
Janne Kaseva: Vastemonimuotoisuus on asian ytimessä
Sannakajsa Velmala: Peltomaan mikrobiomin ja hiilen pysyvyyden
tutkimusta koko maan kattavasti
Sari Himanen: Tukea ekosysteemipalveluille monipuolisella viljelyllä 

Webinaarin järjestävät Luonnonvarakeskuksen 
Diversifying production systems for resilience (Diveraction) -hanke
ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke.

Lisätietoja:
Sari Himanen, sari.himanen(at)luke.fi, puh. 029 532 6132
logoja
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kutsu Peltopäivään Kilpiän tilalla 19.6.2019

Mainoskuva3_Kilpia

Peltopäivä 19.6.2019
Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa

Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus
-miten viljelijä voi vaalia luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus hyödyttää viljelijää?

Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on viljelijälle?
Miten lajikirjoa voi havainnoida?
Miten monimuotoisuutta voi lisätä?

Tietoiskuja pölyttäjistä, tuhohyönteisten luontaisista vihollisista, linnuista, maaperäeliöistä ja kerääjäkasveista.

Päivä alkaa klo 11 lounaalla Pusulan keskustassa (tarjotaan ilmoittautuneille).
Klo 12.15 alkaen ohjelmaa Tuomas ja Iiris Mattilan Kilpiän tilalla, paaliauditoriossa ja pellolla
Klo 15 kahvitarjoilu
Klo 16 tilaisuus päättyy

Ilmoittaudu mukaan pian täällä https://link.webropolsurveys.com/S/2D10C1A75BFCEEC6. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä ilmoittautujaa. Tarkempi ohjelma ja tulo-ohjeet lähetetään ilmoittautuneille.

Tervetuloa!
Lapset tervetuloa mukaan myös!

Lisäinfoa: Iiris Mattila (iiris.mattila (a) gmail.com) ja Riitta Savikko (riitta.savikko (a) luke.fi).

Tapahtuman järjestävät Kilpiän tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet OPALLife ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa.

Kategoriat
Ajankohtaista

IPBES: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti

Hallitustenvälisen luontopaneelin raportti maailman luonnon monimuotoisuuden tilasta julkaistiin ma 6.5.2019. Raportin mukaan maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo toteaa toisaalla ”Tuontielintarvikkeiden myötä myös biodiversiteettikato on ulkoistettu. Meillä monipuolinen ruuan tuotanto on hyvinkin mahdollista, kasveja ja menetelmiä löytyy.” Mitäs tehtäisiin, että elonkirjo niin pellolla kuin pientareilla voisi paremmin?

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 6.5.2019: IPBES: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti

Esimerkiksi maaperän heikkeneminen vähentää lajien elinmahdollisuuksia. Kuva: iStock / IPBES.
Esimerkiksi maaperän heikkeneminen vähentää lajien elinmahdollisuuksia. Kuva: iStock / IPBES.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kilpiän tila Pusulasta sai vuoden 2018 ympäristöystävällisin maatila -palkinnon

 

Kilpiän tila Pusulassa on palkittu vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. 75 hehtaarin luomutilaa hoitavat Tuomas ja Iiris Mattila, jotka muiden viljelijöiden tavoin taistelevat parhaillaan alkukesän poikkeuksellista kuivuutta vastaan. Tuomas Mattila kertoo, että kuivuushaittojen ehkäisyyn tepsivät etenkin kolme konstia: monipuolinen viljelykierto, jatkuva kasvipeitteisyys sekä maaperän minimimuokkaus.Tilalla tehdään monenlaisia kokeiluja ja tutkimuksia, tuulieroosiota ehkäistään esimerkiksi rinteeseen perustetulla omenatarhalla. Kokemuksia ja tietoja jaetaan muiden kanssa, virheistä opitaan ja rohkeita kokeiluja jatketaan. 

Lue lisää Kilpiän tilan toimista maan kasvukunnon parantamiseksi, vesien ja ilmaston suojelemiseksi: Ympäristöystävällisimmäksi maatilaksi Tuomas ja Iiris Mattilan tila

Lue lisää: WWF palkitsi vuoden ympäristöystävällisimmän maatilan – kuivuus on kurittanut myös voittajatilaa, mutta kolme konstia pitävät tuhot pieninä

Kilpiän tila Pusulassa palkittiin vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. Tuomas ja Iiris Mattila ovat kehittäneet, tutkineet ja kokeilleet mm. maan kasvukunnon hoitoa, eroosion estokeinoja, monimuotoisuuden lisäämisen tapoja ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Kuva: Riitta Savikko.
Kilpiän tila Pusulassa palkittiin vuoden 2018 ympäristöystävällisimpänä maatilana. Tuomas ja Iiris Mattila ovat kehittäneet, tutkineet ja kokeilleet mm. maan kasvukunnon hoitoa, eroosion estokeinoja, monimuotoisuuden lisäämisen tapoja ja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Kuva: Riitta Savikko.

 

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Luonnonhoitoa yhdessä -seminaari Turussa 29.-30.11.2016

Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke
Suojakaista. Kuva: Ville Heimala/TEHOPlus-hanke

”Luonnonhoitoa yhdessä” -seminaari järjestetään Turun Virastotalon auditoriossa marraskuun lopulla. Seminaarin tavoitteena on tarjota luonnonhoidon  tekijöille ja asiantuntijoille  kiinnostavia ratkaisuja työn tehostamiseksi ja inspiraatioksi.

 

 

 

 

 

Ensimmäinen päivä on englanninkielinen, ja silloin keskitytään ulkomaisten esimerkkien esittelyyn. Toinen päivä on suomenkielinen, ja silloin haetaan yhdessä uusia ideoita ja ratkaisuja luonnonhoitotyön lisäämiseksi Suomessa. Seminaarin videointia voi seurata myös verkon kautta etänä samanaikaisesti tai palata videoihin myöhemmin. Tapahtuma on maksuton.

Ohjelma, lisäinfoa ja ilmoittautuminen täällä.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä-tietokortti saatavilla

Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä, 5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville Heimala.
Kuva 1. Sekaviljelyn muotoja (vasemmalta): 1) maissin ja pavun
rivisekaviljelyä, 2) herneen ja viljan seosviljelyä, 3) valkoapilaa
kaistaviljeltynä parsakaalin peitekasvina, 4) viljan lajikeseosviljelyä,
5) monimuotoisuuskaista on myös sekaviljelyä. Kuva: Ville
Heimala.

Sekaviljely, eli kahden tai useamman viljelykasvilajin tai -lajikkeen viljely yhdessä, on peltotason monimuotoisuutta lisäävä viljelymenetelmä, josta voi hyötyä niin sadontuotto kuin ympäristö. Sekaviljelyssä hyödynnetään peltoala sekä kasvutekijät, kuten valo, ravinteet ja vesi tehokkaasti, mikä lisää tuotantoa peltoalaa kohti. Kasvilajien erilaiset ominaisuudet vähentävät keskinäistä kilpailua ja mahdollistavat hyödyllisiä ekologisia vuorovaikutuksia, kuten biologista typensidontaa ja tuhoeläinten luontaista biologista torjuntaa.

Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokortti kertoo seka- ja seosviljelyn hyödyistä. Tietokortista löytyy myös tietoa käytännön kokeiluista ja tilaesimerkkinä on Marko Väljän tila Kauhajoelta. Tietokortin tekstin on kirjoittanut Sari Himanen. Tietolaatikoita ovat kirjoittaneet myös Hannu Känkänen ja Hanna Mäkinen. Kirjoittajat tutkivat seka- ja seosviljelyä Luonnonvarakeskuksessa. Sekaviljelyllä satovarmuutta ja ympäristöhyötyjä -tietokorttiin kannattaa perehtyä!

Kategoriat
Ajankohtaista

Maaperäseminaarin maanmainiot materiaalit

maaperasta_kuuluu_seminaarin_kuva
Maaseutuverkoston Ympäristö- ja ilmastoryhmän 24.11.2015 järjestämä Maaperästä kuuluu! -seminaari oli monipuolisella ohjelmallaan poikkitieteellinen kaivautuminen maaperän eri ominaisuuksiin. Maaperä on avaintekijä ruuantuotannossa. Pitämällä huolta maaperästä vältämme monia ongelmia ja konflikteja. FAO:n kansainvälisen maaperän teemavuoden kunniaksi asia nostettiin parrasvaloihin myös Suomessa.

Maanmainion seminaarin alustusten kalvot ja videoinnit löytyvät täältä.Alustuksien avulla pääsee perehtymään niin maaperän biologiseen monimuotoisuuteen kuin maanviljelijän keinoihin ratkaista maailman ongelmat.