Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa
Ilmastonmuutos aiheuttaa selviä vaikeuksia metsäkanalinnuille. Ilmastonmuutoksen takia keväät ovat lauhtuneet ja aikaistuneet, mikä saa riistakanalinnut pesimään ja munimaan aiemmin. Alkukesät eivät kuitenkaan ole lämmenneet vastaavasti, joten poikaset kuoriutuvat väärään aikaan: luonnossa ei ole niille evästä. Näin kertoo metsäkanalintuja 1980-luvulta alkaen tutkinut erikoistutkija Pekka Helle Luonnonvarakeskuksen Oulun toimipaikasta.
Lue lisää Etelä-Suomen Sanomien jutusta 20.7.2015.
Hyvinkäällä sijaitseva Knehtilän maatila on valittu vuoden ympäristö-ystävällisimmäksi maatilaksi. WWF:n, MTK:n ja SLC:n kuudetta kertaa jakaman viljelijöiden ympäristöpalkinnon ovat tänä vuonna voittaneet Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola.
Viljelijäpalkinnon voittajat ovat muun muassa tehostaneet lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parantaneet maaperän rakennetta. Tilalla ei ole tyydytty vain luomuviljelyyn. Eerola on tehnyt tilallaan lukuisia erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa viljelyn tuloksia sekä saavuttaa uusia ympäristöystävällisiä viljelykeinoja. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa tuubikompostointi-menetelmän kehittäminen hevosen lannalle sekä erilaiset biohiiltä ja orgaanisia lannoitteita koskevat kokeilut.
”Kyllä me toivomme, että maanviljely kannattaa. Olemme lähteneet perinteisestä viljelystä liikkeelle, kehittäneet ja laajentaneet tilan toimintaa. Kehitämme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja jaamme tietoutta kuluttajille sekä muille viljelijöille. Uskomme, että yhteiskunta arvostaa tätä työtä. On katsottava vain eteenpäin”, Markus Eerola miettii.
Lue lisää Helsingin Sanomien artikkelista.
Markus Eerola kertoi Ilmastonmuutos ja maaseutu-hankkeen loppuseminaarissa 2014 siitä, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen? Katso video!
Maaseudun kehittäjillä on tällä hetkellä hankehakemusten ideointi ja kirjoitus meneillään. Sama tilanne on myös Ilmastonmuutos ja maaseutu –teeman edistämisessä.
Hankeideamme Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle pääsi valtakunnallisten maaseutuhankkeiden haussa toiselle kierrokselle. Tämä tarkoittaa, että vielä ei siis ole rahoitusta, eikä lupaustakaan rahoituksesta, vaan menossa on vasta semifinaalikarsinta rahoituksen saajista. Mutta nyt on oiva tilaisuus ideoida ja esittää toiveita!
Mitä sinä toivoisit Suomessa hanketyönä tehtävän maatalouden ja maaseudun ilmastotoimissa? Mitä tarvittaisiin, jotta ilmastonmuutoksen vaikuttaessa niin luonnonoloihin, markkinoihin kuin politiikkaankin suomalainen viljelijä, maatalous ja maaseutu voisivat hyvin? Ideoita voi esittää kyselyssä https://www.webropolsurveys.com/S/312960D67362CA3C.par . Vastaamiseen arvioidaan menevän aikaa noin 10 min.
Kaikki ke 12.8. mennessä tulleet vastaukset ovat mukana 50 e lahjakortin arvonnassa, lahjakortti on ruokakauppaan tai rautakauppaan voittajan toiveiden mukaan. Kyselyyn 25.6. mennessä vastanneiden kesken arvoimme 2 kpl lippuja Farmari-maatalousnäyttelyyn. Arpaonni suosi Päivi Jokista Joensuusta.
Halutessasi voit kertoa ideoita myös sähköpostilla (riitta.savikko@luke.fi), puhelimitse (050 571 4548) tai vaikka nenäkkäinkin!
Hiili maahan -hankkeen tavoitteena on tehdä tilojen peltolohkoista hiilinieluja ja samalla parantaa satotasoja. Hiilen sitomisessa käytetään useita eri menetelmiä, joita sovelletaan kullekin tilalle sopivaksi. Hankkeen tavoitteena on saada mobiilisovelluksen kautta kuluttajat osallistumaan vaivattomasti konkreettisiin ilmastotoimiin.
Suomalaisista maatiloista mukana ovat esimerkiksi Kuituan kartano, Knehtilän tila, Tyynelän tila ja Kosken kartano. Testausta varten menetelmiä halutaan soveltaa erityisesti ongelmallisille peltolohkoille.
CarbonToSoil – Hiili maahan on suomalaisen Cohu Entertainment Oy:n ja yhdysvaltalaisen TheCarbonUndergroundin voittoa tavoittelematon projekti. Projektin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Elävä Itämeri säätiö, Helsingin yliopisto, Soil Scout, Humuspehtoori sekä SLC.
Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden nettiartikkelista.
Hankkeen sivut CarbonToSoil – Hiili maahan.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tuomas Mattila viljelee sukutilaa Pusulassa ja tekee osa-aikaisesti Suomen ympäristökeskuksella elinkaariarviointeja sekä mallintaa tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.
”Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja siitä, miten luonto toimii. Haluan myös yrittää ratkaista itse ongelmia. Ympäristökatastrofi olisi hyvä pysäyttää.”
Maataloutta on julkisessa keskustelussa syyllistetty ilmastonmuutoksesta. Syytökset pitävät osin paikkansa, mutta eivät ole kovin rakentavia.
”Osa viljelijöistä menee kieltomoodiin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. He eivät koe, että voisivat tehdä asialle mitään”, Mattila pohtii.
”Kun keskustelen muiden viljelijöiden kanssa, en puhu ensin ilmastonmuutoksesta. Avaan keskustelun ensin maan parantamisesta ja sitten vasta hiilensidonnasta.”
Yksityiskohtien sijaan tulee keskittyä tilanhoitoon kokonaisuutena, joka sisältää ekosysteemin, talouden ja viljelijän hyvinvoinnin.
”Pelkästä nurmesta ja luonnosta puhuminen ei riitä. Parempi ohje on vaikka ’näin lisäät hiilensidontaa ja vältät itse burnoutin'”, hän huomauttaa.
Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeen 2/2015 jutusta.
Alla Tuomas Mattilan Ilmase-hankkeen työpajassa 2014 pitämän alustuksen kalvot ja videointi:
Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Hanna Mattila kirjoittaa Bonnin ilmastoneuvotteluista Ympäristöministeriön blogissa:
Bonnin ilmastoneuvotteluissa maataloutta käsitellyt työpaja alkoi hiljaisella hetkellä Nepalin pienviljelijöiden menetysten muistoksi. Hiljainen hetki oli tärkeä muistutus kahdesta asiasta: maatalous on riippuvainen luonnonolosuhteista ja viljelyjärjestelmät ovat erilaisia eri puolilla maailmaa. Kaikkien järjestelmien tarkoituksena on kuitenkin tuottaa ruokaa. Olemme aika perusjuttujen äärellä.
EU on korostanut neuvotteluissa yhteyttä sopeutumisen ja hillinnän välillä. Maatalouden tulee sopeutua muuttuviin olosuhteisiin, mutta sen tulee myös hillitä ilmastonmuutosta. Onneksi monet toimenpiteet edistävät näitä kumpaankin. Bonnin työpajat maataloudesta käsittelivät varhaisia hälytysjärjestelmiä ja varasuunnitelmia sekä maatalouden tuotantojärjestelmien riskinhallintaa ja haavoittuvuusarviointeja. Monissa maissa kehitetään näitä sopeutumistoimia jo nyt. Muun muassa Filippiinit, Gabon, Kanada, EU, Brasilia kertoivat kokemuksiaan. Yhteistä näille oli se, että tarvitaan sopeutumistoimia eri tasoilla ja yhteyttä näiden eri tasojen välillä (globaali, alueellinen, paikallinen). Viljelijä tekee päätökset, mutta miten saadaan kaikki tieto viljelijän päätöksenteon tueksi?
Lue koko blogiteksti Uutta ilmastosopimusta rakentamassa -blogista.
Maatalouden kokonaispäästöille on asetettu 13 prosentin vähennystavoite kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa, sillä nykyisillä hillintäkeinoilla päästöt eivät vähene riittävästi, selviää 26.5.2015 julkaistusta tutkimuksesta.
– Tällä hetkellä käytössä olevalla teknologialla ja kustannuksilla päästövähennystavoitteesta voitaisiin saavuttaa alle puolet. Jotta lisävähennyksiä saataisiin aikaan, vaaditaan lisäinvestointeja uuteen, päästöjä vähentävään teknologiaan, kuten biokaasulaitoksiin, lannan käsittelyn teknologiaan ja viljan kuivauksen vaihtoehtoihin, kertoo erikoistutkija Pasi Rikkonen Luonnonvarakeskuksesta.
– Uusiutuvan energian pientuotannolla pitäisi olla helppo liittymä energiaverkkoihin. Samalla maatalous-, aluekehitys- ja energiapolitiikan tulisi yhdessä luoda edellytyksiä kokeiluille ja innovaatioille, jotta voidaan löytää tehokkaita ja kannattavia ratkaisuja maatilojen energialiiketoiminnan lisäämiselle tulevaisuudessa. Toimintaa ei tule rakentaa lisätukien varaan vaan suuntaamalla ympäristöystävällisemmin nykyisiä tukia, professori Petri Tapio Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta summaa tutkimuksen satoa.
Lue lisää ILVAMAP-tutkimuksesta Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 26.5.2015 ja loppuraportista.
Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouteen -seminaari pidetään tiistaina 26.5.2015 klo 12.30-15.45 Säätytalolla Helsingissä. Tilaisuudessa esitellään juuri päättyneen kolmivuotisen hankkeen keskeisimpiä tuloksia. Esityksissä kuullaan mm.
– tarkasteltujen tilatason hillintäkeinojen vaikutuksista sekä potentiaalisista päästövähennyksistä tilatasolla,
– biokaasuratkaisuista maatilan kannattavuuden parantajana ja päästövähennysten tuottajina,
– 20 hillintäkeinon käyttöönoton hyväksyttävyydestä tilatasolla ja yhteiskunnassa sekä
– skenaarioita maatalouden energiatalouden muutoksesta vuoteen 2030 saakka.
Tervetuloa mukaan kuulemaan ja keskustelemaan ilmasto- ja energiapolitiikan ohjauksesta ja sen vaikutuksista maatalouteen!
Tilaisuuden järjestäjinä toimivat Luonnonvarakeskus (Luke) ja Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus. Tilaisuus alkaa kahvitarjoilulla klo 12.30 alkaen.
Valkuaisfoorumi -nettisivusto on avautunut ja hanke alkanut! Valkuaisfoorumia rakennetaan virtuaalisia työkaluja hyödyntäen, mutta myös konkreettisesti valkuaiskasvien tuotantoon ja käyttöön paneutuen. Alan toimijoiden muodostamassa verkostossa etsitään ratkaisuja valkuaisomavaraisuuden edistämiseksi ja soveltavalla tutkimuksella haetaan uutta tietoa ja sovelluksia tuotannon tueksi. Mottona on ”Havainnoi, kohtaa, tutki, kehitä”.
Valkuaisfoorumin verkkosivut tekevät toiminnan näkyväksi. Sivut ovat myös tiedonvälityspaikka, jonne kootaan kaikkien toimenpiteiden tuotokset, kuten tietopankkeja, laskureita, valkuaisrehupörssi sekä opetus- ja tutkimusmaatilan reaaliaikainen havainnointi. Lisäksi se toimii kaikille avoimena ja interaktiivisena kohtaamispaikkana, jossa voi mm. treffata asiantuntijoita. Ensimmäiset asiantuntija-nettitreffit järjestetään ma 18.5.
Tervetuloa Herne Rokkaa! -työpajaan Seinäjoelle ke 20.5. keskustelemaan valkuaiskasvien tuotannosta, sadon hyödyntämisestä ja valkuaiskasvimarkkinoista! Kuulet, näet ja ehkä maistatkin, mitä valkuaiskasvituotannon hedelmät voivat Suomessa olla.
Työpajan koollekutsujat – Luonnonvarakeskus, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Into Seinäjoki Oy – pyrkivät hanketoiminnalla rakentamaan polkua kohti valkuaisomavaraisempaa Pohjanmaata. Onnistuaksemme tarvitsemme koko ruokaketjun osaamista ja mielipiteitä. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!
Työpajan ohjelma ja ilmoittautuminen.