Kategoriat
Ajankohtaista

OSMO-hanke: Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista?

 

Maatalousrengaskurssi ilman paineita!

30.11.2017 klo 18.00 – 18.1.2018 klo 21.00

Maakosketusta ja vetokykyä – mitä kaikkea tulisi tietää renkaista -kurssi järjestetään kolmen illan kurssina 30.11.2017-18.1.2018  Salossa ja Paimiossa.
Maatalousrengaskurssi ilman paineita!

-Koneet kasvaa – maa tiivistyy – onko peli menetetty?
-Mitkä ovat rengaskuormat, miten pienentää rengaskuormaa ja miten alas rengaspaine pitäisi saada tiivistymisen välttämiseksi?
-Millaisilla renkailla päästään riittävän alhaisiin rengaspaineisiin ja suuriin kosketusaloihin?
-Mitkä ovat sopivimmat renkaat tilan koneisiin tiivistymisen vähentämiseksi?

Aika: Torstai 30.11.2017, klo 18.00-21.00
Paikka: AMK, iso auditorio, Ylhäistentie 2, 24130 Salo
Aika: Keskiviikko 13.12.2017, klo 18.00-21.00
Paikka: Paimiosali, kaupungintalo, Vistantie 18, 21530 Paimio
Aika: Torstai 18.1.2018, klo 18.00-21.00
Paikka: Salo, paikka ilmoitetaan myöhemmin

Kohderyhmä: Viljelijät ja muut kiinnostuneet, jotka ovat kiinnostuneita tiivistymisen välttämisestä parempien rengasvalintojen avulla.

Tavoite: Antaa valmiuksia tiivistymisriskien määrittämiseen, tarvittavien pyöräkuormien ja rengaspaineiden määrittämiseen sekä perehtyä eri rengasvaihtoehtojen valintaan.

Kurssin ohjelma koostuu alustuksista, keskusteluista ja esimerkeistä ja harjoituksista.

  • Eri rengaskuormien määritys
  • Eri rengaskuormitusten vaikutus tiivistymisriskiin
  • Keinot rengaskuormien pienentämiseen
  • Tarvittavien rengaspaineiden määritys
  • Rengastyypit ja niiden merkitys
  • Rengasvalinnat tilan koneisiin ja vaihtoehtojen vertailu

Opettajat:

  • Tapio Riipinen, maanviljelijä, agronomi, Afcon Oy
  • Åge Boller, markkinointipäällikkö, Michelin/maatalousrenkaat, Tanska ja Euromaster Oy, Suomi
  • Jari Aspelund, markkinointipäällikkö, Vianor Oy
  • Tuomas Mattila, tutkija-viljelijä, tekniikan tohtori, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Hinta: Kurssi on maksuton.

Lisätietoja: Olli-Pekka Ruponen, opruponen@gmail.com, puh. 050 582 4645, Järki Pelto -hanke
Jukka Rajala, jukka.rajala@helsinki.fi, puh. 044 303 2210, OSMO -hanke
Ei ennakkoilmoittautumista

Esite ja ohjelma tulossa

https://proagria.fi/tapahtumat/maakosketusta-ja-vetokykya-mita-kaikkea-tulisi-tietaa-renkaista-9159

Järjestäjät: Järki Pelto -hanke (BSAG) ja OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä –hanke (Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja ProAgria Länsi-Suomi). Mukana myös rengasalan yrityksiä.

Tervetuloa kurssille!

osmo-logo

 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Ti 21.11.2017 Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa – tule kuulemaan ja keskustelemaan –työpaja ja webinaari (Ilmajoki, Ruukki & tietokone)

 

kuvabanneri_turvemaa

 

Aika: ti 21.11. klo 10-16.30
Paikka:  Kestikartano, Ilmajoki (Kartanontie 5, 60800 Ilmajoki) tai
Etäyhteyspaikka: Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipaikka, toimistorakennuksen kokoushuone (Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki)  tai omalta tietokoneelta webinaarina

Ohjelma 

9.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

10.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.15 Turvemaiden viljelytilanne Suomessa, tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

10.30 Turvemaiden ojitustilanteen katsaus Pohjanmaalla, asiantuntija Juha Laakso, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, alustuksen video

10.45 Turvemaiden ympäristöhaasteet, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus alustuksen video

11.00 Keskustelua

11.40 Lounas (tarjotaan Ilmajoella ja Ruukissa)

12.30 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case entinen turvetuotantoalue, viljelijä Vesa Tikka, Kurikka alustuksen video

12.45 Viljelijän kokemuksia turvemaiden viljelystä – case rapamaa, viljelijä Jussi Talvitie, Lapua alustuksen video

13.00 Turvemaiden viljely – haaste hallinnolle, neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström, MMM alustuksen video

13.15 Turvemaiden vaihtoehtoiset ja vähäpäästöisemmät käyttömuodot, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

13.30 Keskustelua

14.00 Kahvitauko

14.30 Turvemaiden innovatiiviset käyttömuodot

Kasvattaisinko turvepelloilla koivua? erikoistutkija Jyrki Hytönen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

Kosteikkokasveista uusia mahdollisuuksia, tutkija Marika Laurila, Luonnonvarakeskus alustuksen video

Kokemuksia karpalon viljelystä, viljelijä Kimmo Piippo, Pulkkila, alustuksen video

Mitä jatkojalostaja ostaisi – case luonnontuoteala?Chief Operating Officer, Petri Lackman, Eevia Health Oy alustuksen video

Mitä jatkojalostaja ostaisi – case biohiili? CEO Markku Suutari, Pajupojat Oy alustuksen video

15.45 Keskustelua

16.15 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus, alustuksen video

 

Työpaja on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton.

Työpajan järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) ja Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia (SUOKAS).

Työpajaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille ja se  on www.videolakeus.fi/live. Alustukset tullaan videoimaan ja ne tulevat myöhemmin saataville www.ilmastoviisas.fi –sivustolle alustuksittain. Koko tapahtuman video.

Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista mieluiten 19.11. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai ilmoittautumislomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja

Riitta Savikko
Luonnonvarakeskus
riitta.savikko@luke.fi
050 571 4548

Kategoriat
Ajankohtaista

Verkkoluento: Seosviljely tehostaa luomupeltoalan tuottavuutta: miten ja miksi? ti 7.11.2017 klo 9.00-10.00

 

Piirros: Ville Heimala.
Piirros: Ville Heimala.
Alustajana erikoistutkija Sari Himanen Luonnonvarakeskuksesta.
Luento on osa Tutkittua tietoa luomusta –luentosarjaa.
Ohjeet verkkoluentoon osallistumiseen täällä.
Paikanpäällä tilaisuutta voi seurata Mikkelin yliopistokeskuksella, Lönnrotinkatu 7 (Cultiva), katutason neuvotteluhuone nh 1003.
Lämpimästi tervetuloa!
Kategoriat
Ajankohtaista

Olisiko hyönteisistä ilmastoviisaaksi ruuaksi?

 

Hyönteiset ovat viime vuosina nousseet entistä vahvemmin esille tulevaisuuden ravintona. Maailmassa yli kaksi miljardia ihmistä käyttää niitä ravintonaan jo tänä päivänä, etenkin Aasiassa ja Afrikassa. Hyönteisten kasvatukseen ja käyttöön pureuduttiin tarkemmin lokakuun alussa Pieksämäellä järjestetyssä ”Hyönteiset – tulevaisuuden ravintoa Suomessakin” -tapahtumassa.

Kotisirkat sellaisenaan ilman lisukkeita. Kuva: Elina Nurmi.
Kotisirkat sellaisenaan ilman lisukkeita. Kuva: Elina Nurmi.

Susanne Heiska Luonnonvarakeskuksesta kertoi hyönteisruoasta kattavan yleiskatsauksen. FAO:n (YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön) raportti ”Edible insects – Future prospects for food and feed security” (2013) toi esiin hyönteisten potentiaalin ratkaisuna maailman ruokakriisiin ja herätti samalla runsaasti kiinnostusta asiaa kohtaan.

Euroopassa kasvatetaan ihmisten ravinnoksi tällä hetkellä noin kymmentä ja eläinrehuksi 16 eri hyönteislajia. Tavallisimpia ovat kovakuoriaisen toukat sekä erilaiset kärpäset ja sirkat. Suomessa tutkimus kohdistuu erityisesti siipikarjan ja sian rehuihin. Euroopassa tällä hetkellä 13 maata on hyväksynyt hyönteiset elintarvikkeiksi, uusimpina Tanska ja Suomi. Hyönteisissä on paljon hyviä rasvoja ja ne ovat ravintoarvoltaan myös erittäin hyvä proteiinin lähde. Hyönteisten tilan, rehun ja veden tarve ovat pienempiä kuin muiden kotieläinten, joten ne ovat suhteellisen ekotehokkaita eläinproteiinin lähteitä.

Kotisirkkoja kevyesti maustettuna sipulin ja ruislastujen kera. Kuva: Elina Nurmi.
Kotisirkkoja kevyesti maustettuna sipulin ja ruislastujen kera. Kuva: Elina Nurmi.

Viljelijä Hermanni Nieminen Niittykummun maatilalta kertoi omia kokemuksiaan sirkkojen kasvatuksesta. Tila on kasvattanut hyönteisiä muutaman vuoden ajan lemmikkieläinten rehuksi. Kotisirkat kasvavat trooppisissa olosuhteissa erillisissä muninta- ja kasvatusastioissa.

 

 

 

 

 

 

Tapahtumassa Lauri Jyllilä Finsect Oy:stä valmisti miedosti maustettuja sirkkoja, jotka sekoitettiin kuullotetun sipulin kanssa ja tarjoiltiin ruissipsien kera. Maistelemaan päästiin myös sirkkajauheella höystettyä näkkäriä ja suklaa-kookospaloja.

Teksti ja kuvat: Minna Kosonen ja Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus

Tuotantovastaava Lauri Jyllilä Finsect Oy:sta valmisti sirkkoja Etelä-Savon ammattiopiston koekeittiössä. Kuva: Minna Kosonen.
Tuotantovastaava Lauri Jyllilä Finsect Oy:sta valmisti sirkkoja Etelä-Savon ammattiopiston koekeittiössä. Kuva: Minna Kosonen.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatalousyrittäjän ammatin tulevaisuus – surffailua epävarmuuden aalloilla? -tulevaisuusverstas 16.11. Mustialassa

 

kuva_Mustialan_verstas

 

 

Osallistu keskustelevaan tulevaisuusverstaaseen!

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa maatalousyrittäjyyteen ja mitä muita ammatin luonnetta muokkaavia tekijöitä voidaan tulevaisuudesta tunnistaa? Millaisista taidoista ja tiedoista maatalousyrittäjä tulevaisuudessa hyötyy? Tule mukaan tulevaisuusverstaaseen etsimään ja luomaan maatalousyrittäjän ammatin tulevaisuuskuvia.

Aika:    Torstai 16.11.2017 klo 9-16
Paikka: Mustialan kartanon oluttupa Iso Piippu (Renkituvantie 10, 31310 Tammela)

Ohjelma

9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.30 Tulevaisuusverstaan avaus ja omien tulevaisuuskuvien tunnistaminen

10.15 Välähdyksiä maatalousyrittäjän toimintaympäristön tulevaisuudesta
Tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen (Tulevaisuuden tutkimuskeskus), alustuksen video

11.00 Lounas (tarjotaan)

12.00 Millaisen tilan jätän seuraaville sukupolville
Maanviljelijä, erikoistutkija Tuomas Mattila (Kilpiän tila, Suomen ympäristökeskus), alustuksen video

12.45 Yhteisten tulevaisuuskuvien rakentaminen

14.15 Iltapäiväkahvi

14.45 Ideoita tulevaisuuskuvien edistämiseksi

16.00 Kiitokset ja loppusanat

 

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 8.11. mennessä osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/8C815BF054AD654E.par

tai Riikka Armanto (riikka.armanto(at)luke.fi / puh: 029 532 2135).

Tulevaisuusverstaat järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke.

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Globaalit ongelmat, paikalliset ratkaisut – maatalous maailmaa pelastamassa -tulevaisuusverstas 23.11. Tuorlassa

 

kuva_Tuorlan_verstas

 

 

 

 

Osallistu keskustelevaan tulevaisuusverstaaseen!

Voisiko suomalainen maatalous olla ilmastoviisaan tuotannon edelläkävijä? Mitä hyötyjä ilmastoviisaista ratkaisuista on maatalousyrittäjälle? Tule mukaan tulevaisuusverstaaseen etsimään ja luomaan ilmastoviisaan tuotannon tulevaisuuskuvia!

Aika: Torstai 23.11.2017 klo 9-16
Paikka: Tuorlan majatalon kokoustila Tähkä (Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina)

Ohjelma

9.00      Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.30      Tulevaisuusverstaan avaus ja omien tulevaisuuskuvien tunnistaminen

10.15    Maaseudun tulevaisuuksia
Tulevaisuudentutkija Vilja Varho (Luonnonvarakeskus), alustuksen video

11.00    Lounas (tarjotaan)

12.00    Viljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona (Tyynelän tila), alustuksen video

12.45    Yhteisten tulevaisuuskuvien rakentaminen

14.15    Iltapäiväkahvi

14.45    Ideoita tulevaisuuskuvien edistämiseksi

16.00    Kiitokset ja loppusanat

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 15.11. mennessä osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/S/6FA271DFF2C39800.par

tai Riikka Armanto (riikka.armanto(at)luke.fi / puh: 029 532 2135).

Tulevaisuusverstaat järjestää Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke.

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Kasvinsuojelu ja maan kasvukunto – mistä vastauksia nykyisiin ja tuleviin haasteisiin? -työpaja Vihdissä 2.11.2017

 

Aika: to 2.11. klo 9-16

Paikka: Hennolan kotieläinpiha, Vihti (Lepluhdantie 73, 03250 Ojakkala)

 

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Kasvinsuojelun haasteet Uudellamaalla kasvukaudella 2017, asiantuntija Vilma Kuosmanen, ProAgria alustuksen video

9.45 Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa – mitä odotettavissa?, erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus alustuksen video

10.30 Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon?, tutkija-viljelijä Tuomas Mattila alustuksen video

11.15 Lounas (tarjotaan)

12.15 Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla, tutkija Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

12.45 Peltokasvien tuhoeläimet – mitkä erityisiä haasteita muuttuvassa ilmastossa, erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus alustuksen video

13.15 Rikkakasvit – suorakylvöä vai ei, tutkija Heikki Jalli, Luonnonvarakeskus alustuksen video

13.45 Kahvitauko

14.15 Torjunta-aineiden vaikutuksista vesistöihin – ja millä toimilla viljelijä voi välttää vesistöhaittoja tutkija Katri Siimes, Suomen ympäristökeskus alustuksen video

14.45 Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset, ylitarkastaja Pauliina Laitinen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto alustuksen video

15.15 Keskustelua ja kysymyksiä

15.45 Vesistökunnostusten ajankohtaiskuulumisia ja tilaisuuden päätös, hankekoordinaattori Ekaterina Ikonen, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry alustuksen video

16.00 Tilaisuus päättyy

 

Ohjelma (pdf)

Tapahtumaa järjestävät Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle –hanke ja Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n Hiidenveden kunnostus 2016–2021 –hanke.

Kahvi- ja ruokatarjoiluiden mitoittamiseksi toivotaan ilmoittautumista viimeistään 30.10. ilmoittautumislomakkeella tai puh Ekaterina Ikonen 044 528 5026.

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin.

Etäyhteyslinkki: https://ucc.vy-verkko.fi/luke/meet/riitta.savikko/8N8P4BML

Lämpimästi tervetuloa!

leppäkerttu härkäpavun lehdellä_010716_Riitta Savikko (2)

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen -päivitä tietosi uudesta nettiartikkelista

 

Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Kasvintuotannossa keskeisiä sopeutumiskeinoja ovat oikeat viljelykasvi- ja lajikevalinnat, monimuotoinen viljely, vesitalouden hallinta, maaperän kunnossapito sekä tautien ja tuholaisten varoitusjärjestelmät. Kotieläintuotannossa on entistä tärkeämpää huolehtia eläinten hyvinvoinnista ja tuotannon hygieniasta.

Kaija Hakalan kirjoittama nettiartikkeli Suomen maatalous voi sopeutua ilmastonmuutokseen on juuri julkaistu ilmasto-opas.fi -sivustolla. Käyhän lukemassa ja päivitä ilmastotietosi uudesta artikkelista!
Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.
Veden vaivaama ohrapelto. Kuva: Erikki Oksanen / Luken arkisto.
Kategoriat
Ajankohtaista

Keinoja ravinnetehokkuuden parantamiseen -työpaja ja webinaari

 

Aika: pe 27.10.2017 klo 9.00-16

Paikka: Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala, Vanha opisto, Juhlasali (Mustialantie 104, 31310 Mustiala)

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina. Etäosallistuminen: https://hamk.webex.com (valitse tapahtuman nimi ja paina Join).

Ohjelma ja esitykset

09.00-09.30 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

09.30 Tervetuloa

09.45 Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hankkeen esittely, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

10.00 Ravinne- ja energiatehokas maatila -hankkeen esittely, Annika Michelson, HAMK

10.15 Mitä ravinnetehokkuus tarkoittaa? Pentti Seuri, Luonnonvarakeskus

10.45 Soilfoodin toimintatapa viljelijän, maan ja ympäristön eduksi, Sampo Järnefelt, Soilfood Oy

11.15 Yhteinen keskustelu

11.45 Lounas (tarjotaan)

13.00 Peltolohkojen ravinneanalyysit – drone menetelmä, Teemu Rekola, HAMK (ulkona)

14.00 Kahvi, Huttulassa

14.30 Valkuaisomavaraisuus – Case: Mustialan opetusmaatila, Katariina Manni, HAMK

15.00 Omalannoitteet, Timo Teinilä, Livia

15.30 Yhteinen keskustelu

16.00 Tilaisuus päättyy

 

Tapahtuma on maksuton ja kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa!

Kahvi- ja ruokatarjoiluiden mitoittamiseksi toivotaan ilmoittautumista viimeistään 23.10. ilmoittautumislomakkeella tai Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548. Työpajan järjestävät Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle -hanke ja Ravinne- ja energiatehokas maatila -hanke.

 

Lisätietoa:

Riitta Savikko 050 571 4548, riitta.savikko@luke.fi (Luonnonvarakeskus)

Annika Michelson annika.michelson@hamk.fi (Hämeen ammattikorkeakoulu, Mustiala)

Etäosallistujille palautelomake ja haasteet, mahdollisuudet ja ratkaisut -lomake.

 

vilma-logorimpsu

re-logorimpsu

Kategoriat
Ajankohtaista

Salaojien toimivuutta voi parantaa jo huolehtimalla salaojakaivojen poistoputkien toimivuudesta

 

Salaojapäivässä Luonnonvarakeskuksen Karilan tutkimuspelloilla Mikkelissä päästiin to 21.9. tutustumaan salaojitukseen monipuolisesti, niin tietoiskujen kuin työnäytöksen avulla. Taustatietoa oli tarjolla muun muassa toimivasta pellon kuivatuksesta ja sen periaatteista, salaojasuunnittelusta, ojitusyhtymistä, investointiavustuksista ja pellon tiivistämisen välttämisestä. Tiivis tietopaketti löytyy myös Salaojayhdistyksen tuottamasta Peltosalaojitus-oppaasta.

Kokoojakaivon äärellä. kuva: Riitta Savikko.
Kokoojakaivon äärellä. kuva: Riitta Savikko.

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokoojaojan huuhtelu alkamassa. kuva: Riitta Savikko
Kokoojaojan huuhtelu alkamassa. kuva: Riitta Savikko

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työnäytöksessä päästiin tutustumaan salaojien huuhteluun. Huuhtelu aloitetaan kokoojakaivosta ja kokoojaojista ja sen tarkoitus on poistaa salaojaputkien sisältä ruostesaostumaa ja maa-ainesta. Karilassa kokoojakaivon vedenpinta oli aivan liian ylhäällä – mikä ei kuulemma ole kovin harvinaista muillakaan pelloilla. Alkuun peltojen kuivatuksen parantamisessa siis pääsee jo huolehtimalla salaojakaivojen poistoputkien toimivuudesta ja sopivasta syvyydestä. Salaojapäivän järjestivät ProAgria Etelä-Savo ja Luonnonvarakeskus Mikkeli yhteistyössä osana Ravinnepiika-hanketta, paikalla oli myös Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopiste.

kirjoittaja: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

Salaojien huuhtelulaitteisto. Karilassa salaojahuuhtelua teki JST Urakointi Oy Juho Kurkaa Taipalsaarelta. Kuva: Riitta Savikko.
Salaojien huuhtelulaitteisto. Karilassa salaojahuuhtelua teki JST Urakointi Oy Juho Kurkaa Taipalsaarelta. Kuva: Riitta Savikko.
Ruostesakkaa irtosi salaojaputkista. Kuva: Riitta Savikko.
Ruostesakkaa irtosi salaojaputkista. Kuva: Riitta Savikko.
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopöytä Salaojapäivässä. Kuva: Pirjo Kivijärvi.
Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle-hankkeen infopöytä Salaojapäivässä. Kuva: Pirjo Kivijärvi.