Kategoriat
Ajankohtaista

Uusi Biomassa-atlas-verkkopalvelu tuo biomassat Suomen kartalle ja kaikkien saataville

 

Biomassa-atlas_logo-140x86Suomen metsä-, pelto-, lanta- ja jätebiomassoja koskevat tiedot löytyvät nyt yhdestä osoitteesta, Biomassa-atlas-verkkopalvelusta. Palvelu julkistettiin Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella.

 

Biomassa-atlaksesta voidaan hakea tietoa maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Paikkatiedot löytyvät atlaksesta neliökilometrin tarkkuudella.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 14.6.2017: Uusi Biomassa-atlas-verkkopalvelu tuo biomassat Suomen kartalle ja kaikkien saataville

Biomassa-atlas -verkkopalvelu.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kuivuutta, metsäpaloja, hyönteistuhoja – metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

 

Metsää Punkaharjulla. Kuva: Pirjo Kivijärvi.
Metsää Punkaharjulla. Kuva: Pirjo Kivijärvi.

Ilmastonmuutos vaikuttaa laajasti metsätuhoihin. Todennäköisesti kuivuustuhot, metsäpalot, myrskyt, hyönteiset ja sienitaudit yleistyvät ja voimistuvat tulevaisuudessa. Nature Climate Change -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos lisää eri metsätuhojen aiheuttamia vaikutuksia erityisesti pohjoisen havupuumetsissä.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 9.6.2017: Kuivuutta, metsäpaloja, hyönteistuhoja – metsätuhoriskit lisääntyvät maapallolla ilmaston muuttuessa

Kategoriat
Ajankohtaista

VILMA-hanke mukana Farmari-maatalousnäyttelyssä biotalousosastolla Seinäjoki Areenalla 14.-17.6.

 

Tervetuloa keskustelemaan kanssamme maatilojen ilmastoratkaisuista Farmari-maatalousnäyttelyn biotalousosastolle Seinäjoki Areenalle! Esillä on muun muassa näytekasveja kuvaamassa sitä, miten kasvivalinnoilla voi hoitaa maan kasvukuntoa eri tavoin. Jaossa on myös hankkeen tuottamaa materiaalia.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) asiantuntijat ovat kertomassa tuoreita tutkimuskuulumisia Farmari-maatalousnäyttelyn biotalousosastolla 14.–17.6. Osastolla voi tutustua muun muassa ravinteiden kierrätyksen käytäntöihin, valkuaiskasveihin, Biomassa-atlas karttapalveluun, Luken tilastopalveluihin ja Taloustohtori-palveluun. Osaston numero on A57. Luken geenivara-asioihin voi tutustua rantalaitumen tuntumassa osastolla KE6.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta 8.6.2017: Luke Farmarissa 2017: Biomassat kartalle – lehmät liikkeelle – ravinteet kiertoon – valkuaisomavaraisuus nousuun

farmari2017_olemmemukana_logo

Kategoriat
Ajankohtaista

Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista

Koivuja Punkaharjulla. kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.
Koivuja Punkaharjulla. kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.

Päättäjät, media ja suuri yleisö ovat kokeneet, että tutkimuksen viestit metsien käytön ilmastovaikutuksista ovat ristiriitaisia. Suomen ilmastopaneelin tuore selvitys osoittaa, että keskeiset metsäalaan perehtyneet suomalaiset tutkijat ovat varsin yksimielisiä olennaisista biotalouden kestävyyteen liittyvistä väittämistä. Tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja yritysten välinen keskustelu ja siihen liittyvät syventävät analyysit ovat edelleen tarpeen kestävän biotalouden rakentamiseksi.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 23.5.2017 Keskeiset tutkijat yksimielisiä metsien käytön ilmastovaikutuksista

Kategoriat
Ajankohtaista

Miten havainnoidaan peltomaan tiiviyttä?

 

Videolla Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Juha-Antti Kotimäki ProAgria Etelä-Savosta havainnollistavat maan tiiviyden havainnointia. Video on kuvattu Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan tutkimuspelloilla Karilassa Peltohavaintopäivässä 17.8.2016. Kuvaajana Erkki Oksanen/Luonnonvarakeskus.

Kategoriat
Ajankohtaista

Suomen kasvihuonekaasupäästötilastot vuodelle 2015 julkaistu

 

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 vastasivat 55,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2- ekv.).
 
Vuonna 2015 metsien nettonielu oli 49,3 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Metsien osalta viime vuosien suuret runkopuun hakkuumäärät ovat pienentäneet puuston hiilivarastoa, mutta samanaikaisesti vähentynyt hakkuutähteiden ja kantojen korjuu energiaksi on lisännyt orgaanisen aineen syötettä maaperän hiilivarastoon.
 
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2015, eli maatalouden päästöjen osuus kokonaispäästöistä on 12 prosenttia. Merkittävimmät päästöt aiheutuivat maaperään lannoitteena lisätystä typestä. Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet nykyisellä tasolla jo yli kymmenen vuoden ajan. Sen sijaan verrattuna vuoteen 1990 päästöt vuonna 2015 ovat 14 prosenttia pienemmät. Pääosin tämä johtuu väkilannoitteiden käytön vähenemisestä. Toisaalta eloperäisten peltomaiden ala on jonkin verran kasvanut, mikä puolestaan on lisännyt maaperän dityppioksidipäästöjä.

 

 

Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2015.
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt vuosina 1990-2015.
Kategoriat
Toiminta

Työpaja Liedossa ke 19.4.2017: Kasvintuhoojat, pölyttäjät ja maaperäeliöt – mihin haittoihin ja hyötyihin varautua maataloudessa lähitulevaisuudessa?

 

Tervetuloa työpajaan kuulemaan kasvitaudeista, tuhohyönteisistä, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista niihin!

Keskiviikko  19.4.2017 klo 8.30 – 16 Liedossa Ilmaristen Matkailutilalla (Väänteläntie 45, 21350 Ilmarinen)

8.30-9.00 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen

9.00 Tervetuloa, Tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

9.15 Ilmasto muuttuu Varsinais-Suomessa – taitava viljelijä sopeutuu, Erikoistutkija Kaija Hakala, Luonnonvarakeskus alustuksen video

9.45 Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa – mitä odotettavissa?, Erikoistutkija Marja Jalli, Luonnonvarakeskus alustuksen video

10.30 kahvitauko

10.45 Peltokasvien tuhoeläimet nyt ja tulevaisuudessa, Erikoistutkija Erja Huusela-Veistola, Luonnonvarakeskus

11.15 Kaalikoi – esimerkki runsastuvasta tuhohyönteisestä ja sen luontaisista vihollisista, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

11.30 lounas (tarjotaan)

12.30 Hyönteispölytyksen tila Suomessa, Professori Heikki Hokkanen, Helsingin yliopisto (artikkeli kasvien satotrendeistä ja niiden yhteyksistä pölyttäjätilanteeseen Suomessa) alustuksen video

13.00 Maaperäeliöt viljelijän tukena – millaista elämää mullassa on?, Lehtori Jari Haimi, Jyväskylän yliopisto alustuksen video

13.30 Mikä ihmeen IPM-viljely?, Erikoistutkija Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus

14.00 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijä ekosysteemipalveluiden mahdollistajana, Aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi alustuksen video

14.10 kahvi

14.30 Luomu ja pellon ulkopuolisten alueiden hoito avuksi pellon monimuotoisuuden ylläpidossa, Luomu- ja kasvinviljelyn asiantuntija Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi alustuksen video

14.45 Keskustelua ja kysymyksiä kasvintuhoojista, pölyttäjistä ja maaperäeliöistä (porinan koostekalvot)

15.30 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

15.45 Tilaisuus päättyy

Työpajan ohjelma (pdf)

 

Tapahtuma on tarkoitettu viljelijöiden, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun ja se on kaikille avoin ja maksuton. Kahvi- ja lounastarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista viimeistään 13.4. tästä ilmoittautumislinkistä tai riitta.savikko@luke.fi, puh. 050 571 4548. Myös ilmoittautumatta voi tulla mukaan.

Tapahtumaa on mahdollista seurata myös omalta tietokoneelta nettiyhteydellä webinaarina osoitteessa https://webinaari.adobeconnect.com/luke (valitse Enter as Guest, kirjoita Name-kohdan laatikkoon nimesi ja paina Enter Room-painiketta). Nettilinkki lähetetään webinaari-ilmoittautujille myös sähköpostilla. Osa alustuksista tulee myöhemmin videoina saataville www.ilmastoviisas.fi–sivustolle.

Tilaisuuden järjestää Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle  -hanke, www.ilmastoviisas.fi .

Lämpimästi tervetuloa!

Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Kategoriat
Ajankohtaista

Lisää tehoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – Sopeutumisen tila 2017 -raportti ohjaa luonnonvara-alaa

 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) 16.3.2017 julkistama raportti listaa ensimmäisen kattavan keinovalikoiman, jolla luonnonvara-ala voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Raportti painottaa, että osa muutoksista on väistämättömiä, ja niihin on taloudellisesti kannattavinta sopeutua ennakkoon. Jos toimet ajoitetaan oikein, Suomi voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta.

 

Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto
Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Maa- ja metsätalousministeriön tilaamaan Sopeutumisen tila 2017 -raporttiin on kartoitettu ja listattu sopeutumiskeinot maa-, metsä-, kala-, riista- ja porotalouden toimialoille.

Raportin kirjoittamista johtaneen Luken tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumista tutkitaan maailmalla aktiivisesti, mutta Suomi ei voi jäädä odottamaan malleja muualta. Pohjoinen ilmasto muuttuu nopeimmin ja vaikutukset näkyvät jo ruoantuotannossa ja metsien kasvussa.

– Meidän täytyy olla edelläkävijöitä. Hillintä on tärkeää, mutta pohjoisilla tuotantoalueilla mitkään toimet eivät enää täysin estä muutoksia. Meillä sopeutuminen on jäänyt hillinnän jalkoihin, vaikka poikkeuksellisia ja ääreviä sääilmiöitä on jo nähty kiihtyvässä tahdissa.

– Euroissa mitattuna metsätalouden sopeutuminen on tärkeintä. Raportti nostaa kuitenkin esiin hyvin erilaisia asioita eri aloilta. Esimerkiksi porotaloudessa muutokset ovat vahvasti myös sosiaalisia ja kulttuurisia, Peltonen-Sainio huomauttaa.

Tulevaisuuden maanviljelijä tarvitsee kovaa ammattitaitoa, taloudellisia puskureita ja keinoja tuotantokyvyn ylläpitoon ja kasvattamiseen. Kasvinjalostuksessa muutokset on otettu jo huomioon. Sopeutumistoimiin tarvitaan kuitenkin laaja kirjo tuotantoketjun toimijoita.

– Jalostusohjelmiin tarvitaan tuttujen lajien rinnalle uusia viljelykasvivaihtoehtoja. Valtion satovahinkokorvaukset jäivät historiaan viime vuoden alussa, joten nyt tarvitaan vakuutusyhtiöiltä kattavaa tarjontaa, jotta sään ääri-ilmiöihin voidaan varautua niin maalla, metsässä kuin vesillä, toteaa Peltonen-Sainio.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta Lisää tehoa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen – Sopeutumisen tila 2017 -raportti ohjaa luonnonvara-alaa

Artikkeli: Ilmastonmuutokseen sopeudutaan nyt – tutkijat listasivat tärkeimmät toimet

Raportti Sopeutumisen tila 2017

Kategoriat
Ajankohtaista

Aurinkoenergia-illat Naantalissa ja Kaarinassa

 

Tekniikka kehittyy, kannattaisiko hyödyntää ilmaista aurinkoenergiaa?

To 16.3. klo 18.00–20.10 Käsityöläiskatu 2, kaupungin valtuustosali, Naantali
Ti 21.3. klo 18.00–20.10 Hovirinnan koulun auditorio, Päiväläisenkatu 1, Kaarina

 

kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto

Tilaisuudet ovat suunnattu kaikille aurinkoenergian hyödyntämisestä kiinnostuneille tahoille. Tilaisuudet järjestää ProAgria Länsi-Suomen hallinnoima Vähähiilinen maaseutu – maaseudun uusiutuvat energiat – hanke yhteistyössä Valonian ja AF Innovan kanssa. Lisätietoja täällä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Yleisötilaisuuksia maatilatason pienbiokaasulaitoksen rakentamisesta Oulun seudulla

 

Energiaa ja elinvoimaa pienbiokaasulaitoksista

Tule kuulemaan kokeneen asiantuntijan käytännön neuvot:
• Miten oma biokaasulaitos rakennetaan, mitä se maksaa ja paljonko siitä voi saada energiaa?
• Lähtökohtana olemassa oleviin lantasiiloihin rakennettavat pienlaitokset
• Yhteistyön mahdollisuudet maatilojen, pienyritysten ja kylän kesken

  • to 23.2. Pudasjärvi, Pohjantähti
  • ke 22.3. Ii, Micropolis
  • to 30.3. Utajärvi, Merilän kartano
  • to 6.4. Muhos, OSEKK, Koivikko
  • ke 12.4. Kempele, OSEKK, Pirilä
  • to 4.5. Oulu, OAMK (Kotkantie)

Yleisöluento klo 11.30-14.30
– Kahvitarjoilu
– Järjestäjän puheenvuorot: Biotalouden suuntaviivoja ja alueellinen yhteistyö
– DI Timo Heusala, Elbio Ky: Maatilan biokaasulaitokset; kokemuksia biokaasun
tuottamisesta käytännössä, toteutusvaihtoehtoja, hintavertailuja, käytännön
esimerkkejä rakentamisesta; yhteistyömahdollisuuksia pienyritysten, maatilojen
ja kylien kesken (energia, syötteet, muu liiketoiminta).

Varaa aika myös tila- ja yrityskohtaiseen neuvontaan (noin neljä maksutonta konsultointia/tilaisuus ilmoittautumisjärjestyksessä). Ota maatilan asemapiirustukset mukaan. Neuvojana DI Timo Heusala, joka on suunnitellut useita biokaasulaitoksia, jotka maatilat ovat toteuttaneet omana työnään. Mukana YritysAgro-hankkeen yritysasiantuntija.

Ennakkoilmoittautumiset ja aikavaraukset viikkoa ennen tilaisuutta. Ilmoittautumaan pääset tästä tai satu.nissinaho@proagria.fi/p. 043-8255252. (ellei linkki toimi-> www.proagria.fi -> koulutukset ja tapahtumat -> Kaikki koulutukset ja tapahtumat)

Järjestäjät: Oulun Seudun BiotalousLeader, Maavälke, Myssy ja YritysAgro -hankkeet.
Lisätietoja: Taimi Mahosenaho p. 040 551 7807, Irja Ruokamo p. 050 354 8200, Sanna Moilanen p. 050 572 2404

Ohjelma (pdf)

Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.
Luonnonvarakeskuksen Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen / Luken arkisto.