ohjelma: 9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf) 9.05 Mikä kasvustoa vaivaa – Miksi ja miten erottaa pellolla, onko kyseessä kasvitauti, ravinnepuutos, tuholainen vai fysiologinen oire? Marja Jalli, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, kalvot, pdf 9.35 keskustelua ja kysymyksiä 10.00 Rikkakasvien vaihtelu eri vuosina samalla lohkolla ja tilanteen huomiointi viljelysuunnittelussa, Pentti Ruuttunen, tutkija, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf) 10.30 keskustelua 10.55 Loppuyhteenveto, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 11.00 tapahtuma päättyy
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi, keskusteluja ei nauhoiteta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Webinaarin järjestävät Luonnonvarakeskuksen hankkeet MURU-Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle ja JUOTVAI-Juolavehnän ja öljykasvien tuhoeläinten vaihtoehtoiset hallintamenetelmät.
Aika: Perjantai 5.4.2024 klo 9.30–14.30 Paikka: Savonia AMK, Iisalmen kampus, luokka D2085, Haukisaarentie 2, 74130 Iisalmi Etäyhteys: Osallistuminen mahdollista myös etäyhteydellä. Online-linkki tulee ilmoittautumisvahvistuksessa.
Oletko kiinnostunut kestävän ja kannattavan vihannestuotannon mahdollisuuksista? Haluatko oppia, miten voimme hyödyntää paikallisia luonnonvaroja ja vahvuuksia avomaan vihannestuotannossa entistä paremmin? Tule mukaan keskustelemaan ja luomaan visioita siitä, miten voimme edistää vihannestuotantoa Itä-Suomessa.
Karoliina Rimhasen kirjoittama blogi 5.4.2024 työpajan annista täällä.
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Savonia AMK, Agri-food network, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY)-hanke, Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke ja Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (Hortihubi)-hanke.
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Ilmoittauduthan viimeistään 24.3.2024 tällä lomakkeella.
Lisätietoja: Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan tulevaisuuden kestävästä avomaanvihannesten tuotannosta Lounais-Suomessa. Mitkä ovat tuotannon vahvuudet ja haasteet alueella? Tarjoaako kasvisten kasvava kysyntä uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa? Miten viljelymenetelmät muuttuvat? Mahdollistaako ilmastonmuutos uusien kasvilajien viljelyn? Tule mukaan keskustelemaan ja luomaan visioita siitä, miten vihannestuotantoa tulisi alueella kehittää.
Ohjelma:
9.30 Aamukahvi 10.00 Päivän avaus, Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus 10.05 Tulevaisuuden kestävä vihannestuotanto, Terhi Suojala-Ahlfors, Luonnonvarakeskus 10.10 Peltorobottien mahdollisuudet vihannesviljelyssä – Peltorobo-hankkeen kokemukset kesältä 2023, asiantuntija Eerikki Kaila, Työtehoseura, kalvot (pdf) 10.40 Vihannestuotannon vahvuudet ja haasteet Lounais-Suomessa (keskustelua) 11.40 Lounas 12.40 Viljelijäpuheenvuoro: Lean vihannesviljelijän toimintastrategiana, Lauri Niittynen, Kallelan tila, Perniö 13.00 Kohti tulevaisuutta – vihannestuotannon näkymät Lounais-Suomessa 14.00 Kahvi 14.15 Kommenttipuheenvuoro, viljelyasiantuntija Riikka Nykänen, Apetit Ruoka Oy 14.30 Tilaisuus päättyy
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja Vesistä Virtaa -hankkeet.
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.
Tapahtumassa voi kommentoida ja keskustella myös ruotsin kielellä. Du kan även kommentera och diskutera på svenska.
Tulo-ohjeet ja kartta: Saavu 110-tieltä Tuorlan liittymästä (keltainen nuoli) ja käänny oikealle. Parkkipaikat ovat koulurakennuksen jälkeen Tuorlantien oikealla ja vasemmalla puolella (P-merkit). Sisäänkäynti koulurakennukseen punaisten nuolten osoittamista ovista. Auditorio on koulurakennuksen toisessa kerroksessa (sininen rasti). Kartta
Lampaita ja karitsoja Putkisalon kartanon lampolassa tammikuussa 2024.
Reilut 20 osallistujaa kokoontui kauniina talvisena tammikuun päivänä Putkisalon kartanoon Rantasalmelle. Paikalla järjestetyssä Yhteinen ruokapöytä -tilaisuudessa keskusteltiin muun muassa paikallisesta ruoantuotannosta, kestävyysnäkökulmista, riskienhallinnasta ja elintarvikealan trendeistä.
Emäntä Susanna Nuutinen otti vieraat lämpimästi vastaan ja kertoi tilasta, jonka historia ulottuu 1500-luvulle saakka. Nykyään Putkisalossa harjoitetaan kasvinviljelyn lisäksi lammastaloutta. Perinteikkäällä tilalla perinneympäristön vaaliminen ulottuu rakennuksista peltomaisemaan. Tila toimii jalostuslampolana. Lampaita on vuosittain kaiken kaikkiaan n. 600-700. Kevät on aikaa, jolloin lampolassa kirmaa sadoittain suloisia karitsoja!
Tilaisuus pidettiin kartanon salissa, jonne Etelä-Savon ammattiopisto Esedun ruokapalvelupäällikkö Terttu Pulkkinen oli loihtinut mukaan näyttävät eväskorit. Koreissa oli paikallisia herkkuja: hernehummusta, uuniperunaa, Puruveden savumuikkutahnaa, Muhosen ruislastuja, Rapion myllyn kaurarieskaa ja Putkisalon lammasrillettea.
Kestäviä ruokaelämyksiä Etelä-Savossa -tilaisuuden osallistujia Putkisalon kartanon ruokasalissa.
Näiden herkkujen äärelle kokoonnuimme keskustelemaan päivän aiheista. Rantasalmen kunnasta Sirpa Leväinen ja Antero Peiponen kertoivat, että alueella maataloutta harjoitetaan melko kivisillä pelloilla ja pienillä pinta-aloilla. Maatiloja on noin 140, karjatiloja on keskimääräistä enemmän. Täällä, kuten muuallakin Suomessa, on tyypillistä, että maatilojen keskikoko suurenee ja lukumäärä vähenee. Viljelijät ovat iäkkäitä, useimmat yli 50-vuotiaita.
Lähiseudulla on melko paljon vihannestuotantoa. Järvikylän yrtit ovat varmasti monille tuttuja ja Aholaisten luomutila Joroisilta tuottaa avomaavihanneksia. Noin viidesosa työvoimasta työskentelee edelleen alkutuotannon parissa, mutta jatkojalostusta on hyvin niukasti. Sen sijaan Rantasalmi saa merkittävää tuloa matkailusta, muun muassa Järvisydämen matkailukeskuksen ansiosta. Alueella toimivan ravintola Solitaryn omistaja ja keittiömestari Remi Tremouille kertoi hyödyntävänsä monipuolisesti paikallisia sesonginmukaisia raaka-aineita: järvikalaa, riistaa, luonnosta kerättyjä villiyrttejä, sieniä ja marjoja. Laadukkaat ruokaelämykset pohjaavat paikallisten raaka-aineiden arvostukseen ja huippuosaamiseen. Kestävyys on toiminnan kulmakiviä.
Jukka-Pekka Inkinen Fennopromosta puhui suomalaisen ruuan vahvuuksista ja elintarviketeollisuuden trendeistä. Tärkeimpiä trendejä viime vuosina ovat olleet mm. kasviproteiinituotteet, vastuullisuus, luonnonmukaisuus, terveellisyys, ”välipalaistaminen” (liittyy kaupungistumiseen) sekä pienet ja paikalliset valmistajat. Inkinen totesi, että nykyään verkkokauppa ja private label -tuotteet syövät markkinaa brändeiltä. Toisaalta esimerkiksi premium private label -tuotteita ei meillä tunneta kovin hyvin. Niillä olisi paljon myös kansainvälisiä mahdollisuuksia. Kansallisen ruoka-alan viennin edistämisessä mm. Irlanti on ollut edelläkävijä, josta voisimme ottaa mallia.
Entäpä riskienhallinta elintarvikealalla? Jarkko Leppälä Lukesta kertoi, että aiheesta on hiljattain ilmestynyt julkaisu Pk-yrityksen riskienhallinta elintarvikealalla. Koronapandemia herätti huomaamaan riskienhallinnan merkityksen, mutta valitettavasti riskit ja niiden seuraukset ymmärretään usein vasta silloin, kun ne osuvat omalle kohdalle. On kuitenkin hyvä ajatella, että asialle voi tehdä jotain ennakkoon. Riskienhallinta on siis työkalu varautumiseen ja ennakointiin. Nykytilanteen arvioinnissa tehdään käytännön varautumistoimenpiteitä ja laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen. Viestinnän merkitys on hyvä pitää mielessä, sillä se jää usein hieman varjoon. Leppälä mainitsi myös, että nykyään henkilöstöjohtamisen tarve on lisääntynyt. Käytännön avuksi voi ottaa myös ET-RH -hankkeessa tehdyt työkortit.
Sanna Lento-Kemppi Etelä-Savon Maa- ja Kotitalousnaisista kertoi lopuksi Etelä-Savon ruokaklusterista. Järjestetty tilaisuus oli osa ruokaklusterin Yhteinen ruokapöytä -keskustelufoorumitoimintaa. Klusteri on vastuullisen ruoka-alan verkottaja ja Sanna kannustikin alueen ruoka-alan yrityksiä liittymään mukaan verkostoon. Ruokaklusterin tavoitteena on lisätä ruoka-alan toimijoiden osaamista, verkostoitumista ja kansainvälistymistä.
Tilaisuuden järjestivät Etelä-Savon ruokaklusterin toiminnallistaminen (RUOTO) ja Ilmastoviisas ja muutoskestävä ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) -hankkeet.
Ahmon koulun maatalousteemainen monialainen oppimiskokonaisuus (MOK) oli suunnattu 7-luokkalaisille. MOK koostui vierailuista maatiloille ja vierailusta Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipaikkaan. Koska vuosiluokalla on 180 oppilasta, toteutettiin maatilavierailut monena eri päivänä ja monelle eri tilakohteelle, niin että kukin rinnakkaisluokka vieraili omassa maatilakohteessa 23.1., 26.1., 30.1. ja 2.2.2024. Kunakin maatilavierailupäivänä samalla bussilla kuljetettiin kaksi luokkaa samalla suunnalla sijainneille vierailukohteille. Maatilavierailuiden kohteina olivat Ylölän maitotila, Hakalan maitotila, Roskinin maitotila, Murtomäen maitotila, maitotila MTY Lappalainen, Vanhapaikan maitotila, Rötikön maitotila, Timo Ruotsalaisen maitotila ja Vehviläisen sipulitila.
Siilinjärven Ahmon koululaiset saapuivat 9.2.2024 vierailulle Maaningan Luonnonvarakeskukselle Halolaan. Teemapäivään osallistuivat seitsemäsluokkalaiset, yhteensä noin 180 oppilasta. Puolet oppilaista saapui aamulla ja toinen ryhmä tuli iltapäivällä. Ohjelma oli molemmille ryhmille samanlainen.
Halolaan saapuneesta ryhmästä puolet lähtivät kiertämään Halolan pisteitä; navetta, koepuimala ja lysimetrikenttä. Samaan aikaan toinen ryhmä saapui juhlasaliin, jossa toivotimme heidät lämpimästi tervetulleiksi. Halolan johtava tutkija Perttu Virkajärvi kertoi opiskelijoille Halolan toiminnasta, siellä tehtävistä tutkimuksista ja merkityksestä Suomen maataloudelle. Tämän jälkeen Eläinten ravitsemuksen tutkijat Sari Kajava ja Mira Haapalainen kertoivat oppilaille lehmän merkityksestä. Oppilaille laitettiin kiertämään näytepusseja, joissa oli lehmän elämään liittyviä aineksia, kuten viljaa, rehua, turvetta ja heinää. Sari ja Mira arvuuttelivat oppilaiden kanssa yhdessä niiden merkitystä lehmän elämässä. Lisäksi oppilaiden ennakkoon lähetettyihin kysymyksiin kerrottiin vastaukset. Kysymyksiä oli kerätty ennakkoon kännykällä vastattavalla kyselyllä maatilavierailuiden paluubussimatkoilla. Lopuksi oppilaat saivat osallistua Kahoot!-tietovisan, jossa oli kysymyksiä lehmään liittyen, kuten ’’Mitä ape on?” ”Mikä on umpilehmä?”. Vastaamiseen oli aikaa 10 sekuntia ja oppilaat vastasivat kysymyksiin omilla puhelimillaan. Lopuksi tietovisa paljastaa parhaiten pärjänneen ja häntä onniteltiin. Tiiviin 45 minuutin paketin jälkeen ryhmä vaihtui.
Maatalousteemapäivät järjestettiin yhteistyössä Maaseutuammattiin ry:n, Luonnonvarakeskuksen ARMI- ja MURU-hankkeiden ja Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipaikan kanssa.
Kuvia Ahmon koululaisten maatilavierailukohteilta. Kuvat: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry.
teksti: Riitta Savikko, Luke ja Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry
Aika: 6.2.2024 klo 10.00-12.00 Suomen aikaa Paikka: etänä Teamsilla, linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostiin heti
Lämpimästi tervetuloa osallistumaan EJP SOIL -tutkimusohjelman webinaariin 6.2. Tilaisuudessa kuullaan tarkemmin suomalaisesta ja ruotsalaisesta peltomaiden seurannasta sekä koko EU:n alueen maaperäseurannasta (LUCAS). Viime kesänä esiteltiin EU:n maaperälaki, jonka tavoitteena on turvata maan hyvä kasvukunto vuoteen 2050 mennessä. Miten se vaikuttaa peltomaiden seurantaan Suomessa ja Ruotsissa? Entä millainen on neuvottelujen tämänhetkinen tilanne? Näitä teemoja käsitellään helmikuun webinaarissa, tarkemmat tiedot alla.
Lue SLU:n tiedottajan Amanda Öbergin kirjoittama yhteenveto maaperäwebinaarista (englanninkielinen).
The EU Soil Directive and the Nordics – Challenges, expectations, and the negotiations
The European Commission presented a Soil Directive in July 2023 with the aim to have healthy soils in the EU by 2050. What does this mean for Nordic soils? In particular, what does it mean for the agricultural soil monitoring programmes in Sweden and Finland? And what is the state of the EU negotiations to agree on the directive’s scope and implementation. Welcome to a webinar where these issues will be in focus!
Comparison of LUCAS and national soil monitoring programmes in Finland Jaakko Heikkinen, Researcher, Luke Conversation: The Soil Monitoring Law Negotiations from Swedish and Finnish perspectives Jorid Hammersland, Environmental Counselor, Swedish representation to the EU Paula Perälä, Ministerial Adviser, Finnish Ministry of the Environment Moderator: Jennie Barron, Professor in Agricultural Water Management, SLU 12.00 Closure Amanda Öberg, Science Communicator, SLU
The webinar is hosted by EJP SOIL in Sweden and Finland, represented by Swedish University of Agricultural Sciences (SLU) and Natural Resources Institute Finland (Luke).
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan riskeihin varautumisesta, työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista maatiloilla. Miten varautumista riskeihin voi edistää, onko olemassa käytännön työkaluja toimijoille, miten parannetaan työturvallisuutta ja työhyvinvointia maatiloilla?
Ilmoittautuminen: viimeistään 5.2.2024 täällä. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Webinaarin järjestää Luonnonvarakeskuksen MURU-Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle-hanke.
Miten yritykset ja ruokapalvelut voivat huomioida ja tuoda esiin toimintansa kestävyysnäkökulmia? Millaisia työkaluja on yritysten riskinhallintaan? Millaisia asioita kansainväliset matkailijat arvostavat?
Yhteinen ruokapöytä -tilaisuus kutsuu yhteen maaseudun yrittäjät ja muut toimijat. Tarinoita paikallisista vahvuuksista ja avaimia kestäviin ruokaelämyksiin.
Putkisalon kartanon tilaesittely: kestävää tuotantoa
Riskienhallinnan työkalu: käytännön työkirja elintarvikealan yrityksille, Jarkko Leppälä, Luke
Kansainvälisten matkailijoiden arvostamat tekijät, Jukka-Pekka Inkinen, Fennopromo
Paikallisuus ruokaelämysten valttikorttina
Kestävää matkailutoimintaa
Yhteinen ruokapöytä: tarjolla kestäviä makuelämyksiä paikallisista raaka-aineista. Kuvat ja tarinat kestävyysnäkökulmien ja paikallisten vahvuuksien esiintuomisessa
Ilmajoen peltopäivässä 7.9.2023 MURU-hanke järjesti työpajan orgaanisten lannoitteiden hyödyistä ja haasteista. Työpajassa Jukka Kivelä, Helsingin yliopistosta/Suomen Ekosovellus Oy:sta piti alustuksen Orgaaniset lannoitteet ja maanparannusaineet. Sen jälkeen kuultiin katsaus maanparannusaineiden ja kierrätyslannoitteiden tutkimukseen, teemasta kertoi Riikka Keskinen Luonnonvarakeskuksesta. Entä mitä rastipisteillä kiertäneille opiskelijoille jäi mieleen kierrätysravinteista? Alustusten antia ja opiskelijoiden ajatuksia löytyy Elina Nurmen kirjoittamasta blogista alta.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan maidontuotannon avoimuuden, läpinäkyvyyden ja hyväksyttävyyden parantamisen keinoista sekä muista maidontuotannon resilienssin kehittämiskeinoista!
Ohjelma 10:00 Tervetuloa ja järjestäjähankkeiden lyhyet esittelyt, Riitta Savikko, Kaisa Kuoppala, Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus, kalvot 10:10 Asiantuntija-alustus ja keskustelua: Avoin ja vastuullinen kotieläintuotanto – maidontuottajien hyvinvoinnin ja arvostuksen lisääminen viestinnän keinoin, Annika Eklöf, Satafood Kehittämisyhdistys ry, kalvot ja someviestinnän vinkkivideo 10:40 Maidontuotannon resilienssin parantamisen tiedontarpeet, haasteet ja ratkaisut – aiempien Resilience for Dairy -työpajojen tuloksia, Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus, kalvot 11:15 Keinoja maidontuotannon resilienssin parantamiseksi -ennakkokyselyn tulokset ja niiden hyödyntäminen tietokorteissa, Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus 11:45 Ryhmäkeskustelu, Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus Keskustelua keinoista, joilla voidaan edistää tietoisuutta maidontuotannosta. Mitkä asiat olisi sinun mielestä tärkeitä nostaa esiin? Mitkä olisivat tehokkaimmat keinot maidontuotannon näkyvyyden lisäämiseksi? 12:00 Tilaisuus päättyy
Työpaja on suunnattu maidontuotantoketjun toimijoille, tuottajille ja sidosryhmille. Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.
Kutsussa on linkki kyselyyn, jossa kartoitetaan ratkaisuja maidontuotannon resilienssin parantamiseksi Suomessa. Vastausten perusteella tärkeimmistä ratkaisuista keskustellaan työpajassa. Kyselyyn voi vastata, vaikka ei osallistuisi työpajaan. Työpajaan voi osallistua vastaamatta kyselyyn. Työpajassa myös valitaan Resilience for Dairy -hankkeessa tehdyistä tietokorteista ne, jotka käännetään suomeksi.
Ilmoittaudu mukaan tapahtumaan tästä linkistä viimeistään 14.1.2024. Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki sähköpostiin.
Työpajan järjestää Resilience for Dairy -hanke yhdessä MURU-hankkeen kanssa.
R4D eli Resilience for Dairy on EU Horizon2020 rahoittama tiedonsiirto- ja verkostoitumishanke. Hankkeessa on mukana yhteensä 15 maata ja 120 pilottitilaa, joista Suomessa on seitsemän. Hankkeessa lisätään tiedonvaihtoa lypsykarjatilojen, tutkijoiden sekä muiden maitoalan toimijoiden välillä. Tavoitteena on maitotilojen elinvoimaisuuden ja riskienhallinnan parantaminen. Suomessa hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus.
Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke edistää tiedonvälityksen ja toimijoiden verkottamisen kautta maatalouden ja ruokajärjestelmien sopeutumiskykyä, muutosjoustavuutta ja ilmastoviisautta. Hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus ja rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma.
