Kategoriat
Ajankohtaista

Uusiutuvan energian hanketreffit 18.1.2021

Aika: Maanantai 18.1.2021 klo 9:00 – 12:00
Paikka: Teams-ohjelma, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä


Aihealue: Alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten hankkeiden verkostoitumis- ja tiedonjakotapahtuma verkossa
Kohderyhmä: Energia- ja ilmastohankkeiden parissa työskentelevät, energiatoimijat sekä maaseudun kehittäjät
Hinta: Tilaisuus on maksuton
Ilmoittautuminen: Ilmoittautumislomake tai osoitteesta: https://tapahtumat.metsakeskus.fi

Ohjelma
08:45 Tilaisuus aukeaa
09:00 Tilaisuuden avaus, Jari Toivoniemi, asiakasneuvoja, Suomen metsäkeskus
09:10 Siirtymäkauden ja tulevan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuudet, Timo Kukkonen, kehittämispäällikkö, Hämeen ELY-keskus
09:30 Keskustelu
09:40 Hanke-esittelyt
Biokaasulaitosten ravinnekierron optimointi ja tehokas logistiikka Satakunnassa
Peltoheitot ja suonpohjat metsittämällä hiilinieluiksi
Hämeen ilmastoviisas maaseutu- ja energiayrittäjyys (HIME)
Biokaasun tuotanto, oleellinen osa Lapin maaseudun vähähiilisyyttä ja kiertotaloutta
10:20 Tauko 10 min
10:30 Hanke-esittelyt jatkuvat
Kehittyvä bioenergialiiketoiminta Bioliito
BIO4ECO, kestävän alueellisen bioenergiapolitiikan pelinrakentaja
Energiantuotannon ja –käytön tulevaisuus maatiloilla
11:10 Pienryhmäkeskustelut hanketoiminnasta
Teemoina: Biokaasu ja kiertotalous, metsien hiilinielut, bioenergialiiketoiminta, kansainvälinen bioenergia- ja ilmastohanketoiminta
11:40 Loppukeskustelu
12:00 Tilaisuus päättyy

Webinaarin tallenne.

Hanketreffien Slido-kysymysten vastauskooste.


Tervetuloa verkostoitumaan, kertomaan toiminnastasi, kuulemaan hyvistä käytännöistä ja saavutuksista sekä jakamaan kokemuksia!

Lisätiedot: Jari Toivoniemi, Suomen metsäkeskus, 050 314 0453, jari.toivoniemi@metsakeskus.fi

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Hämeen ilmastoviisas maaseutu- ja energiayrittäjyys (HIME) –hanke, Maaseudun energiayrittäjyys –koordinaatiohanke ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE) –koordinaatiohanke.

Ohjelma (pdf)

Kategoriat
Ajankohtaista

Lehtijuttuja turvepeltojen kestävästä viljelystä

Käytännön Maamies -lehdessä 10/2020 julkaistiin Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kirjoittama juttukokonaisuus turvepeltojen kestävästä viljelystä.

Jutut on kirjoitettu osana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU)-hanketta. Tässä linkit lehtijuttuihin:

Maanavilja, Liisa (2020). Turvepelloissa mahdollisuus merkittäviin päästövähennyksiin. Käytännön Maamies 10/2020, s. 26-28. linkki juttuun

Kekkonen, Hanna (2020). Kasvipeite ja vedenpinnan nosto vähentävät päästöjä. Käytännön Maamies 10/2020, s. 30-31. linkki juttuun

Virkkunen, Elina (2020). Turvepellot pohjoisen maatalouden elinehto. Käytännön Maamies 10/2020, s. 35. linkki juttuun

Miettinen, Antti, Koikkalainen, Kauko, Silvan, Niko ja Lehtonen, Heikki (2020). Kosteikkoviljelyn päätuote turvepellolla on päästövähennys. Käytännön Maamies 10/2020, s. 36-38. linkki juttuun

Patana, Juha (2020). Tilusjärjestely on satsaus tulevaisuuteen. Käytännön Maamies 10/2020, s. 43. linkki juttuun (Juha Patana työskentelee Maanmittauslaitoksella.)

kauraa turvepellolla ja peltopäiväosallistujia
Turvepeltoaiheinen pellonpiennarpäivä 2019. Kuva: Elina Nurmi/Luke
Kategoriat
Ajankohtaista

Turvepeltojen ilmastovaikutukset ja turvepeltojen viljelyn ilmastoratkaisut -webinaari neuvojille 5.11.2020

Webinaarin teemana olivat turvepeltojen ilmastovaikutukset ja turvepeltojen viljelyn ilmastoratkaisut. Teemasta kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Kristiina Regina. Alustuksen kalvot ja alustuksen nauhoitus.

Turvepellot ovat hyvin monisyinen kokonaisuus: tuottoisia ja tärkeitä peltoja, kuivina vuosina satovarmoja, osa märkinä vuosina vaikeita viljeltäviä ja varsinkin uudet raiviot ilmastopäästöiltään kimurantteja. Turvepeltojen viljelyssä ilmastoratkaisuja on löydettävissä pohjaveden pinnan säätelyllä, muokkaamisen vähentämisellä, kasvipeitteisyydellä ja monivuotisilla kasveilla (nurmella) yksivuotisiin kasveihin verrattuna. Webinaarissa päästiin kuulemaan, mitä tutkimustietoa on ja keskustelemaan monenlaisista mielessä olevista kysymyksistä.

Webinaarin järjestivät Luonnonvarakeskuksen hankkeet Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE).

Turvepeltoa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva: Elina Nurmi.
Turvepeltoa Pohjois-Pohjanmaalla. Kuva: Elina Nurmi.
Kategoriat
Ajankohtaista

Ohutturpeisten peltojen viljelyn ympäristökuormitus –webinaari ke 9.12.2020 klo 13-15

Webinaarissa kerrottiin tuloksia Luonnonvarakeskuksen Ruukin tutkimuskentältä. Aiheina muun muassa turvekerroksen paksuuden ja viljelytekniikan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin, sekä turvepeltojen vesitalous ja ravinnepäästöt. Tapahtuman järjesti Turvepäästö-hanke. Webinaarin nauhoitus

Ohjelma

13–13.10   Tilaisuuden avaus, erityisasiantuntija Erkki Joki-Tokola, Luonnonvarakeskus

13.10–13.30  Ohutturpeisten viljelymaiden vesitalous, apulaisprofessori Hannu Marttila, Oulun yliopisto

13.30–13.50  Turpeen paksuus vaikuttaa viljelyn typpi- ja fosforipäästöihin, professori emeritus Markku Yli-Halla

13.50–14.10  Kasvihuonekaasupäästöjen mittaus vuosina 2019-2020, vanhempi tutkija Liisa Kulmala, Ilmatieteenlaitos

14.10–14.30  Turvekerroksen paksuuden ja viljelytekniikan vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin, tutkija Maarit Liimatainen, Luonnonvarakeskus

14.30–15.00  Loppukeskustelu

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Luomuviljojen lajike- ja rikkakasvikokeiden tuloswebinaari ti 8.12. klo 12.30-14

Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilalla toteutetaan luomuviljojen lajikevertailuja sekä rikkakasvikoetta. Syksyllä 2019 perustettiin syysviljojen koekenttä, jossa oli kymmenen eri syysvehnälajiketta kahdessa kerranteessa. Kuluvan vuoden lajikevertailussa kasvoi kevätvehnää, kauraa ja ohraa. Kustakin viljasta oli kymmenen eri lajiketta neljässä kerranteessa. Koealoilla oli sekä sekä lannoittamaton että lannoitettu koejäsen. Rikkakasvikoe on pitkäkestoinen koe, jossa tutkitaan eri käsittelymenetelmien vaikutuksia kestorikkakasvien esiintymiseen. Tapahtuman järjestää Luomussa vara parempi-hanke. Lisätietoja ja osallistumislinkki

Kategoriat
Ajankohtaista

Tuoretta nurmitietoa EGF:n virtuaalikonferenssissa 19.-21.10.2020

Lokakuun puolivälin tienoilla järjestettiin European Grassland Federationin (EGF) konferenssi. Alun perin kesäkuiseen Helsinkiin suunniteltu tapahtuma muuttui koronan seurauksena ensimmäistä kertaa virtuaaliseksi versioksi. Vuosittainen tapaaminen kokoaa yhteen tuoreimman nurmitutkimuksen, tämän vuoden teemana oli ”Meeting the future demands for grassland production”. Runsaasta osallistujajoukosta, noin 350 tutkijaa eri puolilta maailmaa, huolimatta käytännön järjestelyt sujuivat mallikkaasti. Tutkimusten aiheet jakaantuivat tarkemmin viiteen osa-alueeseen:

  1. Crop physiology, plant breeding and nutrient utilisation
  2. Grasses in animal nutrition
  3. Grasslands and environment
  4. Novel technologies in farm management
  5. Knowledge exchange

Kaikki tutkimukset löytyvät laajasta Proceedings-kirjasta: https://blogs.helsinki.fi/egf2020-posters/files/2020/10/EGF2020-e-Final.pdf

Lisäksi posterit ovat katsottavissa tämän vuoden loppuun: https://blogs.helsinki.fi/egf2020-posters/posters/

Blogi konferenssin annista: Euroopan nurmitutkimushuipun virtuaalikokous Suomessa antoi eväitä tulevaan

Alla on listattuna suomalaistutkimukset. Jokaisen perässä on mainittu sivu, josta löydät kyseisen tutkimuksen Proceedings-kirjasta.

Crop physiology, plant breeding and nutrient utilization

Response of grass yield to soil acid-extractable potassium

Kurki P., Kykkänen S., Termonen M., Mustonen A., Korhonen P. and Virkajärvi P.

s. 19

Nitrogen concentrate from slurry digestate reaches mineral nitrogen efficiency as fertiliser for grass

Järvenranta K., Virkajärvi P., Partonen A.-P. and Nousiainen J.

s. 88

Differences in root morphological features and shoot P accumulation at different soil P levels

Knuutila K., Junklewitz P., Liespuu J., Mäkelä P.S.A., Owusu-Sekuyre A., Tasanko E., Alakukku L. and Seppänen M.

s. 97

Effects of increasing plant diversity on yield of grass and grass-legume leys in Finland

Kykkänen S., Korhonen P., Mustonen A. and Virkajärvi P.

s. 103

Spring triticale as a raw material of whole-crop silage

Manni K., Lötjönen T. and Huuskonen A.

s. 115

Fertilisation effect of recycled nutrients on organic feed barley and grass-clover mixture

Nurmi E., Kurki P. and Kivelä J.

s. 121

Nutritional values of leaf and stem fractions in the second growth of timothy and meadow fescue

Termonen M., Korhonen P. and Virkajärvi P.

s. 147

Grasses in animal nutrition

Type of protein supplementation on dairy cow performance on grass silage-based diet

Halmemies-Beauchet-Filleau A., Jaakkola S., Kokkonen T. and Vanhatalo A.

s. 264

The effects of close-up concentrate feeding in grass silage-based diet of dairy cows

Kokkonen T., Halmemies-Beauchet-Filleau A., Jaakkola S. and Vanhatalo A.

s. 297

The effect of forage to concentrate ratio and forage type on fat globule size of cow milk

Leskinen H., Jaakamo M., Luukkonen T., Kairenius P., Bayat A.R., Ahvenjärvi S., Tupasela T., Vilkki J. and Shingfield K.

s. 303

Method development for mycotoxin analysis in grass silages

Rämö S., Huuskonen A., Franco M., Manni K. and Rinne M

s. 336

Maize silage as a dairy cow feed in Northern latitudes

Sairanen A. and Kajava S.

s. 345

Grasslands and environment

The CO2 exchange dynamics and carbon sequestration on two contrasting grasslands in Finland

Kulmala L., Lohila A., Heimsch L., Vekuri H., Nevalainen O., Fer I., Viskari T., Vira J., Joki-Tokola E., Liimatainen M., Aalto T., Laurila T. and Liski J.

s. 397

Using GWP* (an alternative application of the Global Warming Potential) to report temporal trade-offs in greenhouse gas footprints of alternative Finnish cattle diets

Lynch J., Järvenranta K. and Pierrehumbert R.

s. 406

Incorporating plant diversity into biogeochemical models to better infer ecosystem services

Korhonen P., Van Oijen M., Barcza Z., Confalonieri R., Klumpp K., Kröel-Dulay G., Lellei-Kovács E., Louarn G., Louault F., Martin R., Moulin T., Movedi E., Picon-Cochard C., Rolinski S., Wirth S., Seddaiu G., Viovy N. and Bellocchi G.

s. 409

CO2 and N2O balance of a legume-based grassland in eastern Finland

Shurpali N.J., Li Y., Korhonen P. and Virkajärvi P.

s. 430

The effect of spring melt conditions on phosphorus losses in surface runoff from grassland fertilised with mineral P or slurry

Järvenranta K. and Virkajärvi P.

s. 433

The trade-off between enteric and manure methane emissions from lactating dairy cows

Bayat A.R., Rasi S., Seppänen A.M., Ahvenjärvi S. and Tapio I.

s. 442

Nitrogen and phosphorus gate balances on Finnish pilot dairy farms

Kajava S. and Sairanen A.

s. 496

Grass-feeding dairy cows increases the land use efficiency and the supply of ecosystem services

Koppelmäki K., Lamminen M., Helenius J. and Schulte R.P.O.

s. 514

Contribution of High Nature Value farming areas to sustainable livestock production: A pilot case in Finland

Torres-Miralles M., Särkelä K., Koppelmäki K., Tuomisto H.L. and Herzon I.

s. 574

Novel technologies in farm management

Precision agriculture in practice – utilisation of novel remote sensing technologies in grass silage production

Honkavaara E., Näsi R., Oliveira R.A., Niemeläinen O., Viljanen N., Hakala T. and Kaivosoja J.

s. 583

Biogas from grass – sustainable or not?

Rasi S., Timonen K., Joensuu K., Regina K., Virkajärvi P., Pulkkinen H., Tampio E., Pyykkönen P. and Luostarinen S.

s. 611

Grass silage for biorefinery – silage juice as a dietary component for growing pigs

Keto L., Perttilä S., Särkijärvi S., Kamppari K., Immonen I., Kytölä K., Ertbjerg P. and Rinne M.

s. 614

Grass silage for biorefinery – in vitro digestion of processed grass silage fibre

Piou L., Stefański T., Franco M., Kuoppala K. and Rinne M.

s. 662

Feasibility of cattle slurry acidified with sulphuric acid and pyrolysis liquid in grass production

Räty M., Hagner M., Rasa K., Nikama J., Peltonen S. and Keskinen R.

s. 668

Grass silage for biorefinery – aerobic stability affected by additive treatment and liquid removal

Rinne M., Stefanski T., Kuoppala K., Seppälä A. and Jalava T.

s. 674

Grass as a raw-material for biogas production – a case study with a farm-scale leaching bed digester

Winquist E., Virkkunen E., Koppelmäki K., Vainio M., Tampio E. and Seppänen A.M.

s. 692

Knowledge exchange

Organic dairy cow grazing – demonstration study at Mustiala Farm

Kuoppala K., Perttala R., Kukkula L. and Heikkonen J.

s. 734

GrasslandCam enables the monitoring of grass growth online

Tahvola E.

s. 746

Grazing management tool for Finnish cattle farms based on grass growth model

Tahvola E., Ryhänen J. and Mustonen A.

s. 749

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Turvepeltojen kestävät viljelytavat -webinaari 3.11.2020

turvepeltoa kuva Maarit Partanen

Miten turvepelto määritellään? Miten turvepeltoja pitäisi viljellä?  Webinaarissa päästiin kuulemaan ja keskustelemaan näistä aiheista.

Webinaarissa kuultiin tuoreimmat maatalouspolitiikan terveiset, ja ne toi maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila. Valio Oy:n Hiilineutraali maitoketju -tiimi esitteli Valion tietä kohti hiilineutraalia maitoa vuoteen 2035 mennessä. Lisäksi kuultiin Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoiden viimeisimpiä tutkimuskuulumisia sekä viljelijä Jaana Auerin omakohtaisia kokemuksia turvepeltojen viljelystä Keski-Suomessa.

Tapahtuma järjestettiin etäseminaarina, ja sitä saattoi seurata omalta tietokoneeltaan.  

Webinaarin nauhoitus.

Blogi webinaarin annista.

Esitysten kalvot näkyvät kunkin esityksen kohdalla. Kaikki kalvot Luken SlideSharessa.

Ohjelma ti 3.11. klo 13–15.30

13.00                Tervetuloa, tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot
13.05                Kohti hiilineutraalia maitoa: miten erilaiset peltotyypit huomioidaan Valion ilmastotavoitteissa, johtaja Juha  Nousiainen, Hiilineutraali maitoketju, Valio kalvot
13.20                Saako turvepeltoja viljellä tulevaisuudessa: maatalous- ja ilmastopolitiikka sekä tukinäkymät, neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila, maa- ja metsätalousministeriö kalvot
13.35                Turvepeltojen ilmastovaikutuksia ja kestäviä viljelytapoja, tutkija Hanna Kekkonen, Luke kalvot
13.50                OMAIHKA-hanke ja turvepeltojen kasvihuonekaasupäästöjen mittaustuloksia, tutkija Sanna Saarnio, Luke kalvot

14.00                Kahvitauko

14.15                Kokemuksia turvepeltojen viljelystä Keski-Suomessa, viljelijä Jaana Auer kalvot
14.30                Maatilojen talous ilmastonmuutoksessa – haasteita ja mahdollisuuksia, tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke kalvot
14.45                Viljelijöiden näkemyksiä turvepelloista: viljelijähaastatteluiden alustavia tuloksia, tutkija Elina Virkkunen, Luke kalvot
15.00                Keskustelua ja chatin kysymysten purku
15.30                Tapahtuma päättyy

Tapahtuma järjestettiin Luonnonvarakeskuksen vetämien hankkeiden Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), Orgaanisten maiden ilmastopäästöjen hillintä nautakarjatiloilla (OMAIHKA) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa (VILLE), sekä Valion CARBO hiilineutraali maitoketju -hankeverkoston yhteistyönä.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Marika Laurila, puh 029 532 6388, marika.laurila@luke.fi
Riitta Savikko, puh 050 571 4548, riitta.savikko@luke.fi

Yläreunan kuva: Maarit Partanen.

organisaatioiden logoja
Kategoriat
Ajankohtaista

Webinaareja maan kasvukunnon hoidon hankkeiden annista 12.11. ja 13.11.

Webinaareissa päästiin kuulemaan ja keskustelemaan maan kasvukunnon hoidon hankkeiden annista. Virtuaalisilla hanketreffeillä päästiin tutustumaan hankkeisiin ja kuulemaan, mitä on tehty tai tulossa, mitä materiaaleja hankkeilla on tarjolla ja mitä hankkeissa on opittu. Webinaarien yhdistetty nauhoitus.

To 12.11. klo 9-10

Maan kasvukunto –hankkeiden hankewebinaari 1.

Esittelyssä:

  • Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA): Sami Talola, MTK-Varsinais-Suomi kalvot
  • Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä (OSMO): Jukka Rajala, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti kalvot
  • Carbon Action –alusta: Sanna Söderlund, Baltic Sea Action Group kalvot

Pe 13.11. klo 9-10

Maan kasvukunto –hankkeiden hankewebinaari 2.

Esittelyssä:

  • Maan hiiltä viljelytoimilla, satovarmuutta maan hiilestä (Maahinen)  ja Peltomaiden kemiallisen tilan valtakunnallinen seurantatutkimus (Valse V): Jaakko Heikkinen, Luonnonvarakeskus kalvot
  • Elinvoimainen maatila (ELINAII): Terhi Mäkilä, ProAgria Etelä-Suomi kalvot
  • Laatumarja: Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi: Minna Pohjola, ProAgria Länsi-Suomi kalvot
kuva, jossa kuoppa pellossa ja lapio ja ämpäri
Kategoriat
Ajankohtaista

Arvoa palkokasveilla -webinaari ja työpaja 2.11.2020

kuva, jossa papuja ja haarukka lautasella

Kuvaus

Palkokasveilla on iso potentiaali olla osana monenlaisten ympäristö- ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisua. Toistaiseksi tätä potentiaalia ei kuitenkaan ole pystytty täysimääräisesti hyödyntämään, koska moderni ruokajärjestelmä on rakennettu pitkälti teollisten lannoitteiden, halvan viljan ja soijan varaan. Tarvitsemme uudenlaista systeemitason ajattelua kestävämmän palkokasviperustaisen ruokajärjestelmän visioimiseksi.

Webinaarissa asiantuntijat Saksasta, Tanskasta, Itävallasta ja Suomesta kertoivat mm. palkokasvien tämänhetkisestä tilanteesta Euroopassa viljelyyn, arvoketjun rakentamiseen ja kulutukseen liittyen. Iltapäivällä työpajaosuudessa etsimme luovia ratkaisuja palkokasvien arvoketjun kehittämiseen yhteistyössä ruoka-alan toimijoiden kanssa.

Webinaarin järjestivät yhteistyössä Ground for Growth -palkokasviverkosto, osana Translating knowledge for legume-based farming for feed and food systems (Legumes Translated) -hanketta, Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä -hanke (Leg4Life), Eating and energy use reconfigured -hanke (EE-TRANS) ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa -koordinaatiohanke (VILLE).

Ohjelma pdf-muodossa

Webinaarin nauhoitus

Webinaarista kirjoitettu blogi: Kääritään hihat! Palkokasviketjujen kehittämiseksi löytyy ratkaisuja

Program 
09:30 Frederick Stoddard University of Helsinki, FinlandOpening speech presentation
09:40 Ulrich Quendt Landesbetrieb Landwirtschaft Hessen, GermanyDemonstration and knowledge transfer network for expanding and improving cultivation and utilisation of field peas and beans in Germany
presentation
10:10 Leopold Rittler  Donau Soja, AustriaSoya from Europe: A climate-friendly opportunity for our agri-food system
presentation 
10.40 Break 
10:45 Karen Hamann Institute for Food Studies & Agroindustrial Development, DenmarkThe diversity of business cases and opportunities for grain legumes in food
presentation
11:15 Anne-Maria Pajari University of Helsinki, FinlandThe role of legumes in the planetary health diet
presentation
11.45 Sari Iivonen (Chair of webinar) Finnish Organic Research Institute, Natural Resources Institute Finland  Closing remarks
presentation
12:00 – 12:30Lunch break
12:30 – 14:30Työpaja  Workshop (in Finnish)  

Ratkaisumalleja toimivaan palkokasviketjuun Etsimme pienryhmissä ratkaisumalleja palkokasviketjun vahvistamiseksi Suomessa. Tarkastelemme ratkaisuja alkutuotannon, jalostuksen ja kulutuksen näkökulmista. Tavoitteena on edistää yhteistyötä ketjun eri toimijoiden välillä.
14:30Tilaisuus päättyy

Yhteystiedot:

Casimir Schauman, casimir.schauman (at) helsinki.fi +358 50 311 9291

Marjukka Lamminen, marjukka.lamminen (at) helsinki.fi +358 29 415 8563

Annika Lonkila, annika.lonkila (at) ymparisto.fi +358 29 525 2032

Riitta Savikko, riitta.savikko (at) luke.fi, +35850 571 4548

logoja
logoja
Kategoriat
Ajankohtaista

Kotimaiselle valkuaistuotannolle vauhtia!

kuva sinilupiinista

Webinaari tiistaina 17.11.2020   klo 13.00-15.00

Ohjelma:

13.00 Avaussanat
Johtava tutkija Ari Rajala, Luonnonvarakeskus (Luke)
13.20  Herneen ja härkäpavun viljelykokemuksia
Viljelijä, siemenpakkaaja Kalle Pertola, Tilasiemen Oy
13.40 Kaksivaiheinen palkokasvien korjuu
Viljelijä, siemenpakkaaja Jukka Peltomäki, Pelto-Paturi Oy / Tilasiemen Oy
14.00  Luomuvalkuaisen tuotanto
Viljelijä Esa Heinonen, Koivunalhon luomutila
14.20 Lohkotietopankin kertomaa palkokasvien viljelyn kannattavuudesta
Johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
14.40  Kotimaisen kasvivalkuaisen käyttö rehuteollisuudessa
Hankintapäällikkö Taneli Marttila, A-Rehu Oy
14.55 Loppupuheenvuorot
15.00Tapahtuma päättyy
 Puheenjohtajana toimii tutkija Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus (Luke)

Webinaarin nauhoitus

Webinaarin järjesti Hukka-hanke – Herneen, härkäpavun ja makealupiinin tuotanto ja uudet korjuumenetelmät.

organisaatioiden logoja