Millaisia ovat maatalousympäristön linnut pelloilla, pientareilla, kosteikoilla ja vesistöjen varsilla? Miten voi vaikuttaa linnuston monimuotoisuuteen maatilalla? Mitä kuuluu pääskysille ja millaisilla keinoilla niitä voisi auttaa? Tervetuloa webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan maatalousympäristön linnuista!
Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki tulossa pian.
Aiheita ja puhujia:
Maatalousympäristön linnut ja miten voi vaikuttaa linnuston monimuotoisuuteen maatilalla, Tuomas Seimola, Luonnonvarakeskus
Kahlaajat ja vesilinnut maatalousalueilla, Ismo Laakso, Metsähallitus
Pääskyset ja keinot auttaa niitä, Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi ry
Viljelijäpuheenvuoro: Näkemyksiä linnuista ja miten niitä on huomioitu tilallamme, Martti Mäkelä, Nestorin Tila Oy, Pihtipudas
Miten maatalous edistää luonnon monimuotoisuutta -valokuvakampanjan lintukuvia, NN Luonnonvarakeskus
Webinaarin järjestää ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille-hanke.
Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria Keskusten Liiton uutinen 5.3.2026
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja ProAgrian yhteinen valokuvakampanja nosti esiin maatalousluonnon monimuotoisuutta ja sen merkitystä. Kampanjaan saatiin 50 upeaa kuvaa, eri puolilta Suomea. Valokuvakampanjan parhaimmistoa on esillä kuvagalleriassa (pic.fi).
”Nämä kuvat auttavat huomaamaan, miten maataloudessa jo tällä hetkellä vaalitaan luonnon monimuotoisuutta ja miten tärkeitä elinympäristöjä maatalousalueet monille eläimille ja kasveille tarjoavat. Ehkäpä kuvat tuovat myös iloa ja inspiraatiota monimuotoisuustekoihin omalla tilalla”, pohtii kehityspäällikkö Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.
Palkitut ja kunniamaininnan saaneet kuvat
Kolme parasta palkittua kuvaa
• Peltomaisemaa, Mari Parpala, Simo Kukkivat horsmat pellonpientareella kesäillan usvassa. Pellonpientareen kukkivat kasvit ovat pölyttäjille tärkeitä ja taustalla näkyvä vanha heinälato tarjoaa suojaa ja pesäpaikkoja mm. jäniksille ja linnuille.
• Olen vapaa, Tanja Yli-Tokola, Kannus Kuvassa on vuohenputken kukinnossa kiinni oleva ritariperhosen tyhjä kotelo, josta ritariperhonen on juuri kuoriutunut.
Kunniamaininnan saaneet kuvat
• Hiehojen ilakointia rantalaitumella, Mari Parpala, Simo Hiehojen riemu on käsin kosketeltavaa, kun ne pääsevät kesän alussa rantalaitumelle. Aitaa kierretään muutama kierros häntä pystyssä hypähdellen ja sen jälkeen asetutaan haistelemaan ja tutkimaan. Rantalaitumen monipuolinen ympäristö tarjoaa eläimille virikkeitä, ja eläimet ovat tyytyväisen ja virkeän oloisia. Osa lypsykarjatilamme kantavista hiehoista hoitaa kesäisin rannassamme sijaitsevaa perinnebiotooppia. Maatila sijaitsee Simossa Lapissa.
• Ruskohukankorento, Sirpa Suojoki-Saarinen, Sysmä Tilallamme peltolohkojen keskellä virtaa valtaoja kohti Päijännettä. Ojan ympäristössä ja sen yhteyteen kaivetun pienen kosteikkoalueen äärellä lentelee kesäisin mm. suden-, hukan- ja neidonkorentoja. Korentojen määrä vaihtelee vuosittain. Kesällä 2024 korentoja oli runsaasti. Kuvassa on ruskohukankorento, Libellula quadrimaculata.
• Ruusuruohomaamehiläinen, Henna Taivaanloimu, Kitee Tilamme tietyt alueet on säilytetty luonnontilaisina. Niillä kasvaa esim. erilaisia niittykukkia ja erityisen runsaasti ruusuruohoa ja sen myötä olen saanut havainnoida myös ruusuruohomaamehiläisiä. Kesällä 2024 niitä oli todella paljon, tänä kesänä 2025 hieman vähemmän. Vastaavasti muita maamehiläisiä ja hietamehiläisiä oli mielestäni aiempaan kesään verrattuna enemmän.
Lämmin kiitos kaikille kuvia lähettäneille!
Lue koko uutinen ja katso kuvien parhaimmisto täällä.
Luontainen biologinen torjunta on ekosysteemipalvelu, jota tuottavat maatalousympäristöissä monenlaiset eliöt mikrobeista hyönteisiin, hämähäkkieläimiin ja lintuihin. Kasvintuholaisten luontaisten vihollisten esiintymistä, runsautta ja merkitystä biologisessa torjunnassa voidaan lisätä parantamalla tietämystä niistä ja tukemalla niiden elinoloja. Kaupallisilla torjuntaeliöillä voidaan tehostaa luontaista torjuntaa. Luontaista torjuntaa vahvistamalla vähennetään kasvinsuojeluaineiden käyttötarvetta ja voidaan tukea samalla myös maatalousluonnon monimuotoisuutta.
Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan luontaisen torjunnan keinoista!
Webinaarin ohjelma
9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke 9.02 Miten tunnistat luontaiset viholliset ja rakennat ekoinfraa luontaisen torjunnan tueksi, Anne Nissinen, Luke 9.30 Miten ympäröivä kasvillisuus vaikuttaa saalistajiin, esimerkkinä omenanviljely, Anne Nissinen, Luke 9.50 keskustelua ja kysymyksiä kahdesta ensimmäisestä alustuksesta 10.00 Tiedolla kohti ennakoivaa kasvintuholaisten hallintaa, Sari Himanen, Luke 10.30 Kaupallisten torjuntaeliöiden sovellukset eri ympäristöissä, Heini Koskula, Biotus Oy 10.45 Vinkkejä lisätietolähteisiin, Sari Himanen, Luke 10.50 keskustelua ja kysymyksiä 11.00 tapahtuma päättyy
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Ilmoittauduthan viimeistään 24.3.2026 tämän linkinkautta.
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi. Keskusteluosiota ei tallenneta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Tilaisuuden järjestävät seuraavat Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet:
ARVO– Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille
RAPSE– Rapsipistiäisen (Athalia rosae L.) ekologia ja ennakoiva hallinta
Apple food web– Do food webs studies in apple orchards reveal buffering ability of key natural enemies against plant pests?
Millaisilla keinoilla vihannestuotannossa voidaan lisätä maatalousluonnon monimuotoisuutta? Millaisia mahdollisuuksia on pelloilla viljelykäytännöissä ja viljelykierroissa, millaisia mahdollisuuksia pientareilla? Mitä hyötyä monimuotoistamistoimista voi olla? Entä millaisia monimuotoistamistoimia vihannesviljelijät ovat tehneet?
Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan keinoista lisätä monimuotoisuutta vihannesviljelyssä!
Webinaarin ohjelma
9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke
9.02 Monimuotoistamistoimet kasvinsuojelun tukena vihannesviljelyssä, Anne Nissinen, Luke kalvot (pdf)
9.35 Vihannestuotannon viljelykiertojen monipuolistaminen: viherlannoituksesta monia hyötyjä viljelyyn,Terhi Suojala-Ahlfors, Luke kalvot (pdf)
10.00 Kokemuksia monimuotoistamistoimista: ruis välikasvina vihannesviljelyssä, Jaakko Pietilä, viljelijä, Merilän tila kalvot (pdf)
10.20 Millaisia monimuotoistamistoimia vihannesviljelijät ovat tehneet? Sofia Pyhälä, opinnäytetyön tekijä, Hämeen ammattikorkeakoulu kalvot (pdf)
10.40 Vinkkejä lisätietolähteisiin, Anne Nissinen ja Terhi Suojala-Ahlfors, Luke (kalvot pdf)
10.45 keskustelua ja kysymyksiä
11.00 tapahtuma päättyy
Tallenne on tulossa saataville myöhemmin.
Lisätietolähteitä:
Viljelykierrot, kasvilajien ominaisuudet ym.
Hannukkala, A. ym. 2014. Perunan, porkkanan ja sokerijuurikkaan viljelykiertojen vaikutukset kasvintuhoojiin ja ravinnetaseisiin. TEHO Plus -hankkeen julkaisu 7_2014.pdf
Känkänen, H. 2019. Viherlannoituksen tehoa lisäävät menetelmät : VIHERTEHO-hanke. Raportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 25/2019.
Suojala-Ahlfors, T. ym. 2024. Viljava vihannesmaa – kestävän tuotannon perusta. Raportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 84/2024. Luonnonvarakeskus. 44 s.
Malin, E. 2020. Kerääjäkasviopas. Käytännön ohjeita kerääjäkasvien hyödyntämiseen Suomessa. BSAG.
Ennakoiva torjunta ja muu kasvinsuojelu
Kivijärvi, P. ym. 2023. Kasvinsuojelu luomuvihannestuotannossa. Raportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 117/2023. Luonnonvarakeskus. 105 s.
Suojala-Ahlfors, T. ym. 2023. Kestävän kasvinsuojelun ja monimuotoisuuden edistäminen kasvistuotannossa. Raportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 78/2023. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 87 s.
Himanen, S., Ketola, J., Nissinen, A., Rikala, K. & Vigelius, L. 2025. Keinoja kasvintuholaisten ennakoivaan hallintaan : ENSKA-hankkeen loppuraportti. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 65/2025. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 118 s.
Ilmoittauduthan viimeistään 17.3.2026 tämän linkinkautta.
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi. Keskusteluosiota ei tallenneta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Tilaisuuden järjestävät seuraavat Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet:
ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille
Aika: ti 10.3.2026 klo 9–11.30 Paikka: teams-etäyhteydellä, linkki Liity kokoukseen tästä
Millaisilla keinoilla peltokasvituotannossa voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta? Millaisia mahdollisuuksia on pelloilla viljelykäytännöissä ja viljelykierroissa? Millainen merkitys on viljelemättömillä alueilla, kuten pientareilla ja kesannoilla? Mitä hyötyjä luonnon monimuotoisuudesta voi olla viljelijälle? Webinaarissa myös julkistetaan maatalousluonnon monimuotoisuus -valokuvakampanjan voittajakuvat.
Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan peltoviljelyn monimuotoisuudesta!
Webinaarin ohjelma 9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 9.05 Pientareet ja kesannot peltoluonnon monimuotoisuuden edistämisessä, Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus kalvot (pdf) 9.30 Monimuotoisuutta ja ekologista tehostamista sekaviljelyllä, Sari Himanen, Luonnonvarakeskus kalvot (pdf) 10.00 Mitä monimuotoistaminen tarkoittaa tilan taloudelle? Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto kalvot (pdf) 10.15 Välikasvit viljelykierrossa Levoniemen tilalla, viljelijä Eero Levoniemi, Punkalaidun kalvot (pdf) 10.30 Erikoiskasvit viljelykiertojen näkökulmasta, Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot (pdf) 11.00 Uudistuva kasvintuotanto – opas, Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus ja Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto linkki oppaaseen 11.05 Maatalousluonnon monimuotoisuus -valokuvakampanjan voittajakuvat, Sari Himanen ja Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus kalvot (pdf) 11.15 kysymyksiä ja keskustelua 11.30 tapahtuma päättyy
Ilmoittauduthan viimeistään 8.3.2026 tämän linkin kautta.
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi. Keskusteluosiota ei tallenneta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Luonnonvarakeskus ja ProAgria Keskusten Liitto. Luonnonvarakeskuksesta järjestäjinä ovat ARVO-hanke, Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille ja ARMAS-hanke, Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään.
Parhaillaan kerätään vastauksia kyselyyn lypsykarjataloudesta ja agroekologiasta ja karjatalouden toimijoiden toivomista muutoksista. Kyselyyn vastaaminen vie vain noin 15 min. Kyselyssä on vastaajien taustatietoihin liittyviä kysymyksiä ja 10 aihealueeseen liittyvää monivalintaa. Osallistu ja auta! Vastausaikaa on 16.3.2026 asti. Linkki kyselyyn.
Jos pohdit, että mitä se agroekologia oikein tarkoittaa, niin kyselyn alussa on myös käsitteiden kuvaukset. Agroekologia yhdistää ekologian, maanviljelijöiden käytännön tiedon sekä paikallisesti optimoidut ratkaisut. Sen tavoitteena on kestävä, resilientti ja oikeudenmukainen maatalous. Agroekologian fokuksessa ovat ulkoisten tuotantopanosten vähentäminen (esim. lannoitteet, antibiootit), tuottavuuden parantaminen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen, monimuotoisuuden ja ekosysteemien tukeminen sekä maanviljelijöiden autonomian vahvistaminen. Kyselyssä voit kertoa toivoisitko tuon kaltaista tulevaisuutta vai jotakin muuta.
Kysely on osa Agroecological transition of the European Dairy cattle sector-hanketta ja sen avulla kartoitetaan11 osallistujamaan keskeisten sidosryhmien näkemyksiä lypsykarjasektorin kestävyyteen ja agroekologiseen siirtymään liittyen. Linkki kyselyyn.
Etäyhteys: Teams-etäyhteys linkki lähetetään etäosallistujille sähköpostilla
Mikä on nautojen rooli ruokajärjestelmässä? Naudat ja nurmet ovat tärkeitä suomalaiselle ruoantuotannolle ja ruoantuotannon omavaraisuudelle sekä huoltovarmuudelle. Nautakarjataloudella on monia myönteisiä vaikutuksia myös mm. maaseudun elinvoimaan ja ekosysteemipalveluihin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja ravinteiden kiertoon. Suomen maataloustuotannon arvosta 40 prosenttia tuotetaan lypsykarjatiloilla ja muilla nautakarjatiloilla, joten nautasektorin kilpailukyvyn säilyttäminen ja alan kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Miten voisimme vahvistaa maitoalan muutosjoustavuutta, eli kykyä kestää häiriöitä, toipua kriiseistä ja uudistua muuttuvassa toimintaympäristössä? Tervetuloa Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämään tapahtumaan kuulemaan ja keskustelemaan!
Ohjelma 9.30 aamukahvia tarjolla 10.00 Tervetuloa, Riitta Lehtinen, HAMK ja Riitta Savikko, Luke 10.05 Naudat, nurmet ja maidontuotanto – elämisen ehto Suomessa, Kaisa Kuoppala, Luke 10.35 Apila nurmessa ja rehuna – viisaan typenkierron avaimia, Sanna Kykkänen ja Sari Kajava, Luke 11.05 Muutosjoustavuus maitoalalla, Karoliina Rimhanen, Luke 11.30 Lehmät, some – mikä motivoi? Maalaisjärki-Anna 12-13 lounas (tarjotaan läsnäosallistujille) 13.00 Maitoalan haavoittuvuuksien arviointi, SecureFood-hankkeen kyselyn tuloksia, Pasi Rikkonen, Luke 13.25 Johdatus ryhmäkeskusteluun, Kirsi Korhonen, Luke 13.30 Keskustelua maidontuotannon haavoittuvuuksista ja ongelmien ratkaisuista 14.15 ryhmäkeskustelun yhteenveto ja kiitokset 14.30 iltapäiväkahvi 14.45 vierailu HAMK Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan navetan parvella 15.15 tapahtuma päättyy
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Tapahtuma järjestetään läsnätapahtumana Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan kampuksella Tammelassa ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä teamsilla. Tapahtuman alkuosan alustukset tallennetaan.
ARMAS-hanke, Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti)
Make Häme -hanke, Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Hämeessa (ProAgria Etelä-Suomi ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK)
SecureFood-hanke, An integrated approach to enhance food systems resilience, advocating for food security and uninterrupted food supply (EU Horizon-tutkimusohjelma-hanke, Suomesta mukana Luonnonvarakeskus)
Aika: ti 27.1.2026 klo 9-11 Paikka: Teams-etäyhteydellä, webinaarin linkki
Ekosysteemipalvelut ovat luonnon ja ekosysteemien tuottamia aineellisia ja aineettomia hyötyjä ihmiselle. Ekosysteemipalveluihin kuuluu elinvoimaisen maaseudun ja viljelyn kannalta monia tärkeitä palveluita, jotka ulottuvat ruoantuotannosta maaperän, ilmaston ja veden säätelyyn ja maiseman ylläpitoon.
Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan maatalousympäristöjen tuottamista ekosysteemipalveluista.
Webinaarin ohjelma
9.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 9.02 Mitä ovat ekosysteemipalvelut? Sari Himanen, Luonnonvarakeskus kalvot (pdf) 9.35 Luontoviisas maatilayritys, Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto kalvot (pdf) 9.45 Ekosysteemipalvelut viljelijän työssä, Tero Tolvanen, viljelijä, Rääkkylä kalvot (pdf) 10.15 Maatalousluonnon monimuotoisuus -valokuvakampanjan kuva-antia, Sari Himanen ja Anne Nissinen, Luonnonvarakeskus kalvot (pdf) 10.30 Keskustelua ja kysymyksiä mentimeter-kyselyn kooste (pdf)
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi. Keskusteluosiota ei tallenneta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, ARMAS -Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään) ja MehiVarma -Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta.
Tapahtuma on osa ARVO-hankkkeen (Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille) maatalousluonnon monimuotoisuuteen liittyvää webinaarisarjaa, jonka kaikki osat löydät www.ilmastoviisas.fi -sivustolta.
Millainen on luonnon monimuotoisuuden tilanne suomalaisilla maatiloilla? Mitkä tekijät edistävät monimuotoisuutta ja mitkä tekijät heikentävät sitä? Entä millaisia keinoja maatiloilla olisi vaalia luonnon monimuotoisuutta?
Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan maatalousluonnon monimuotoisuudesta.
Ilmoittauduthan viimeistään 19.1.2026 tämän linkinkautta.
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi. Keskusteluosiota ei tallenneta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, ARMAS -Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään) ja MehiVarma -Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta.
Tapahtuma on osa ARVO-hankkkeen (Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille) maatalousluonnon monimuotoisuuteen liittyvää webinaarisarjaa, jonka kaikki osat löydät www.ilmastoviisas.fi-sivustolta.
