Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa
Ilmastonmuutos voi lisätä Euroopan metsissä kuivuutta, myrskyjä, hyönteistuhoja, tulvia ja tulipaloja. Tulevaisuudessa on löydettävä keinoja, joilla metsiä voidaan suojata uhkia vastaan.
– Metsien käytön suunnittelussa on otettava entistä paremmin huomioon, miten ilmastonmuutos vaikuttaa metsien kestävyyteen muun käytön ohella, toteaa aluejohtaja Jari Parviainen Luonnonvarakeskuksesta.
Lue lisää Euroopan metsien tilasta Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 19.11.2015
Maailmanlaajuinen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu näkyy myös Pallas-tunturilla. Hiilidioksidipitoisuus on kohonnut tasaisesti noin 2 ppm vuodessa. Pitoisuudet ovat suurimmat talvella ja alhaisimmat kesällä, jolloin soiden ja metsien yhteyttäminen sitoo ilmakehän hiiltä. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu aiheuttaa ilmaston lämpenemistä.
Pallaksella on selvitetty kokeellisten tutkimusten avulla, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaisi pohjoisiin aapasoihin. Ilmaston lämpenemisen vaikutukset soiden kasvihuonekaasupäästöihin ilmenevät etenkin silloin, kun lämpötilan nousuun liittyy soiden pohjavedenpinnan lasku. Kuivuminen vähentää suon luontaisia metaanipäästöjä ja hiilidioksidipäästöt hieman lisääntyvät. Suon hiilidioksidinielu kuitenkin säilyy pienestä lämpötilan noususta ja kuivahtamisesta huolimatta.
Tutkimuskohteena ollut pohjoinen aapasuo kesti ilmaston lämpenemistä ja kuivumista paremmin kuin Etelä-Suomessa sijaitseva vertailusuo. Samainen aapasuo osoittautui yllättäen myös tehokkaammaksi hiilen nieluksi kuin muutaman kilometrin päässä sijaitseva kuusimetsä.
Lue lisää Luonnonvarakeskuksen uutisesta Pallaksen ympäristötutkimuksen uusimmat tulokset julkaistu erikoisnumerossa
Paloja Maaseudun Tulevaisuuden jutusta 26.9.2015 Ilmastonmuutos ajaa kalastajat ahtaalle – jäätalvet harvenevat uhkaavasti
Puruvesi jäätyy nykyisin usein vasta tammikuussa. Kalastajien tuloista on kadonnut kolmannes, mutta periksi ei anneta.
”Talvi 1986–1987 oli viimeinen normaali talvi. Sen jälkeen outoja talvia oli silloin tällöin. 2000-luvulla muutos on ollut pysyvä”, Puruvedellä osa-aikaisesti kalastava Tero Mustonen kertoo kalastajien kokemuksista ilmastonmuutoksesta.
Koska kalastuspäiviä on vähemmän, ovat myös kalastajien tulot vähentyneet. Periksi ei silti anneta. ”Tärkein mitä sanon on, että me ei olla uhreja. Teemme kaikkemme, jotta kalastus säilyy ja ammatti on elinvoimainen. Turha jäädä ruikuttamaan, päinvastoin tehdään kahta kovemmin. Aallonpohjasta päästään eteenpäin kun itse toimitaan.”
EU:n myöntämä nimisuoja on Puruveden muikulle yksi työkalu. Sen avulla euroja pyritään kääntämään kaupalta kalastajille.
Kotimaisia valkuaiskasveja lautaselle –tapahtuma järjestetään edistämään kotimaisten valkuaiskasvien käyttöä kotikeittiöissä ja innoittamaan jopa uusien liikeideoiden syntyä. Tapahtuman tavoitteena on lisätä tietoutta kotimaisista valkuaiskasvi-vaihtoehdoista ja miten monipuolisesti niitä voidaan hyödyntää ruuanlaitossa. Kotimaiset valkuaiskasvit halutaan nostaa esiin myös yrittäjyysnäkökulmasta ja herätellä ideoita miten niistä voisi saada uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Kotimaisia valkuaiskasveja lautaselle –tapahtuma järjestetään 11.8.2015 klo 15-18 Mustialassa Tammelassa, Mustialantie 105. Tapahtuman järjestää Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hanke. Tapahtuman ohjelma.
Ilmastonmuutos aiheuttaa selviä vaikeuksia metsäkanalinnuille. Ilmastonmuutoksen takia keväät ovat lauhtuneet ja aikaistuneet, mikä saa riistakanalinnut pesimään ja munimaan aiemmin. Alkukesät eivät kuitenkaan ole lämmenneet vastaavasti, joten poikaset kuoriutuvat väärään aikaan: luonnossa ei ole niille evästä. Näin kertoo metsäkanalintuja 1980-luvulta alkaen tutkinut erikoistutkija Pekka Helle Luonnonvarakeskuksen Oulun toimipaikasta.
Lue lisää Etelä-Suomen Sanomien jutusta 20.7.2015.
Hyvinkäällä sijaitseva Knehtilän maatila on valittu vuoden ympäristö-ystävällisimmäksi maatilaksi. WWF:n, MTK:n ja SLC:n kuudetta kertaa jakaman viljelijöiden ympäristöpalkinnon ovat tänä vuonna voittaneet Markus Eerola ja Minna Sakki-Eerola.
Viljelijäpalkinnon voittajat ovat muun muassa tehostaneet lannoitteiden käyttöä ja ravinteiden kierrätystä sekä parantaneet maaperän rakennetta. Tilalla ei ole tyydytty vain luomuviljelyyn. Eerola on tehnyt tilallaan lukuisia erilaisia kokeiluja, joiden tavoitteena on parantaa viljelyn tuloksia sekä saavuttaa uusia ympäristöystävällisiä viljelykeinoja. Näistä esimerkkejä ovat muun muassa tuubikompostointi-menetelmän kehittäminen hevosen lannalle sekä erilaiset biohiiltä ja orgaanisia lannoitteita koskevat kokeilut.
”Kyllä me toivomme, että maanviljely kannattaa. Olemme lähteneet perinteisestä viljelystä liikkeelle, kehittäneet ja laajentaneet tilan toimintaa. Kehitämme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja jaamme tietoutta kuluttajille sekä muille viljelijöille. Uskomme, että yhteiskunta arvostaa tätä työtä. On katsottava vain eteenpäin”, Markus Eerola miettii.
Lue lisää Helsingin Sanomien artikkelista.
Markus Eerola kertoi Ilmastonmuutos ja maaseutu-hankkeen loppuseminaarissa 2014 siitä, miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen? Katso video!
Hiili maahan -hankkeen tavoitteena on tehdä tilojen peltolohkoista hiilinieluja ja samalla parantaa satotasoja. Hiilen sitomisessa käytetään useita eri menetelmiä, joita sovelletaan kullekin tilalle sopivaksi. Hankkeen tavoitteena on saada mobiilisovelluksen kautta kuluttajat osallistumaan vaivattomasti konkreettisiin ilmastotoimiin.
Suomalaisista maatiloista mukana ovat esimerkiksi Kuituan kartano, Knehtilän tila, Tyynelän tila ja Kosken kartano. Testausta varten menetelmiä halutaan soveltaa erityisesti ongelmallisille peltolohkoille.
CarbonToSoil – Hiili maahan on suomalaisen Cohu Entertainment Oy:n ja yhdysvaltalaisen TheCarbonUndergroundin voittoa tavoittelematon projekti. Projektin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Elävä Itämeri säätiö, Helsingin yliopisto, Soil Scout, Humuspehtoori sekä SLC.
Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden nettiartikkelista.
Hankkeen sivut CarbonToSoil – Hiili maahan.
Suomen ympäristökeskuksen tutkija Tuomas Mattila viljelee sukutilaa Pusulassa ja tekee osa-aikaisesti Suomen ympäristökeskuksella elinkaariarviointeja sekä mallintaa tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia.
”Olen aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja siitä, miten luonto toimii. Haluan myös yrittää ratkaista itse ongelmia. Ympäristökatastrofi olisi hyvä pysäyttää.”
Maataloutta on julkisessa keskustelussa syyllistetty ilmastonmuutoksesta. Syytökset pitävät osin paikkansa, mutta eivät ole kovin rakentavia.
”Osa viljelijöistä menee kieltomoodiin, kun puhutaan ilmastonmuutoksesta. He eivät koe, että voisivat tehdä asialle mitään”, Mattila pohtii.
”Kun keskustelen muiden viljelijöiden kanssa, en puhu ensin ilmastonmuutoksesta. Avaan keskustelun ensin maan parantamisesta ja sitten vasta hiilensidonnasta.”
Yksityiskohtien sijaan tulee keskittyä tilanhoitoon kokonaisuutena, joka sisältää ekosysteemin, talouden ja viljelijän hyvinvoinnin.
”Pelkästä nurmesta ja luonnosta puhuminen ei riitä. Parempi ohje on vaikka ’näin lisäät hiilensidontaa ja vältät itse burnoutin'”, hän huomauttaa.
Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeen 2/2015 jutusta.
Alla Tuomas Mattilan Ilmase-hankkeen työpajassa 2014 pitämän alustuksen kalvot ja videointi:
Videolla Suomen ympäristökeskuksen Ari Nissinen ja Mikael Hilden keskustelevat Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksen annista.
Ilmastonmuutos koetaan yhä suureksi maailmanlaajuiseksi uhaksi, ja suomalaiset toivovat päättäjiltä aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa. Myös yrityksiltä toivotaan uusia ratkaisuja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta.
Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Yleisesti suomalaiset haluaisivat, että hallitus toimisi aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja yli puolet haluaisi nähdä teeman myös uudessa hallitusohjelmassa. Vajaa kolmannes vastaajista kertoo äänestävänsä vaaleissa ihmistä, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi vähentää päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Kansalaiset pitävät tärkeänä, että Suomi on edelläkävijä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa ja uskovat, että uuden osaamisen ja teknisten ratkaisujen kehittäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä ja luoda työpaikkoja. Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman sekä biopolttoaineiden, käyttöä Suomessa halutaan myös lisätä, vaikka se tekisi energiasta kalliimpaa.
Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta.
Eduskunta hyväksyi 6.3.2015 ilmastolain selvällä enemmistöllä. Ilmastolaki on hallituksen ja eduskunnan työkalu, jolla Suomen päästövähennystavoitteet saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laissa asetetaan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite on linjassa niin kansallisella, kansainvälisellä kuin Euroopan unionin tasolla asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa.
Ilmastolailla luodaan pohja ilmastopolitiikan pitkäjänteiselle ja systemaattiselle suunnittelulle ja seurannalle. Lakisääteinen suunnittelujärjestelmä vahvistaa ilmastopolitiikan pitkän aikavälin ennustettavuutta ja siten kannustaa päästöjen vähentämistoimiin uuden puhtaan teknologian avulla. Ilmastolaki lisää ilmastopoliittisen suunnittelun avoimuutta sekä vahvistaa eduskunnan roolia ilmastopolitiikassa.
Lain mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä laaditaan vähintään kymmenen vuoden välein pitkän aikavälin suunnitelma ja kerran vaalikaudessa keskipitkän aikavälin suunnitelma. Pitkän aikavälin suunnitelma kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt, ja siinä tarkastellaan vuoteen 2050 ulottuvia päästövähennyspolkuja ja niihin liittyviä keskeisiä toimia päästöjen vähentämiseksi. Keskipitkän aikavälin suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja – liikennettä, asumista ja maataloutta – ja siihen sisältyvät toimet ovat konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia kuin pitkän aikavälin suunnitelman toimet. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta laaditaan oma suunnitelmansa vähintään kymmenen vuoden välein.
Suunnitelmien valmisteluun antaa oman panoksensa riippumaton tieteellinen elin, ilmastopaneeli, jonka tehtävänä on koota ja eritellä ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumista koskevaa tietoa hallituksen ja yleisön käytettäväksi.
Lain on tarkoitus tulla voimaan tulevan vaalikauden alussa. Valmistelutyö lain toimeenpanon toteuttamiseksi on tarkoitus aloittaa välittömästi. Kirjaus ilmastolain säätämisestä sisällytettiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan vuonna 2011. Ilmastolakeja on viime vuosina säädetty useissa muissakin EU-maissa ja myös muualla maailmassa.
Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta ja ilmastolain valmistelusta.