Puna-apila on syväjuurinen monivuotinen valkuaispitoinen nurmipalkokasvi ja erinomainen rehu märehtijöille. Puna-apila on myös paljon muuta. Se pystyy sitomaan ilmasta typpeä juuriston nystyröissä elävien typensitojabakteerien avulla, eikä siten tarvitse väkilannoitetyppeä. Puna-apila parantaa maan rakennetta ja lisää maan orgaanisen aineen määrää, sen viljely edistää luonnon monimuotoisuutta ja hyödyttää pölyttäjiä, lintuja sekä maan mikrobeja. Puna-apilaa viljellään tavallisimmin heinäkasvien kanssa seoksena säilörehu- ja viherlannoitusnurmissa. Puna-apilaa ja muita apiloita voidaan viljellä myös viljan aluskasvina sitomaan typpeä ja suojaamaan maan pintaa eroosiolta. Lue lisää täältä.
Tietokortti on tuotettu hankkeissa Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS), Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille (ARVO) ja Valkuaisviisas maidontuotanto (VIIMA).
Kimalainen puna-apilalla, Kuva: Anne Nissinen / Luke.
Miten sopeudumme ilmastoriskeihin? Kokemuksia ja keskustelua maa- ja metsätaloudesta Kymenlaaksossa
Aika: tiistai 28.10.2025 klo 9.30–15.30 Paikka: Kouvola kaupungintalo, Valtuustosali ja Lämpiö “sininen matto” (Torikatu 10, Kouvola) Kieli: suomi Kohderyhmä: viljelijät, metsänomistajat, neuvojat, viranomaiset, kehittäjät, vakuutusyhtiöt ja muut maaseudun toimijat
Miksi osallistua? ✔ Saat ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maa- ja metsätalouteen ✔ Voit tuoda esiin alueellisia haasteita ja ratkaisuja ✔ Tapaat muita toimijoita ja pääset jakamaan kokemuksia
Tapahtuman sisältö Ilmastonmuutos vaikuttaa maa- ja metsätalouteen jo nyt, ja sen vaikutukset tulevat voimistumaan tulevina vuosikymmeninä. Miten alueelliset toimijat voivat varautua muutoksiin, hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja vahvistaa sopeutumiskykyä? Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia!
Kymenlaakson alueellisessa työpajassa pureudumme maa- ja metsätalouden ilmastoriskeihin sekä sopeutumiseen käytännön tasolla. Tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa, esimerkkejä paikallisista toimista ja tilaisuuden yhteiseen keskusteluun eri alojen toimijoiden kesken.
Tapahtuma on osa Precilience-hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja ilmastokestävyyden parantamiseksi yhdessä maa- ja metsätalouden toimijoiden kanssa.
Ohjelma: 9.00 Aamukahvit 9.30 Avaus – Karoliina Rimhanen, Luke 9.40 Ilmastoriskit maa- ja metsätaloudessa – Taru Palosuo, Luke 10.10 Paikallisen viljelijän ja metsänomistajan näkökulma ilmastonmuutokseen – Juha Sajomaa, Elimäenjärven Pengerrysyhtiön päätoimitsija, maanviljelijä 10.25 Kahvitauko 10.40 Keskustelua pienryhmissä 12.20 Lounas kaupungintalon ravintolassa tarjotaan osallistujille 13.20 Ilmastoälykäs metsänhoito ja vesistövaikutusten vähentäminen – Taina Ihaksi, BSAG, Metsätalouden projektijohtaja 13.35 Ilmastoviisas viljely ja viljelyvarmuuden parantaminen – Netta Leppäranta, ProAgria Etelä-Suomi, Johtava kasvintuotannon asiantuntija 13.50 Päivän yhteenveto 14.00 Iltapäiväkahvi 14.15 Precilience-hankkeen demonstraatioiden esittely 15.30 Tapahtuma päättyy
Tapahtuma järjestetään vain läsnä-tapahtumana.
Ilmoittautuminentämän linkin kautta viimeistään 20.10.2025. Peruutathan ilmoittautumisen, mikäli Sinulle tulee este osallistua.
aika: tiistai 20.1.2026 klo 9.30-15 paikka: Holiday Club Saimaan Rauha (kokoustila Saariselkä+Kuusamo), Rauhanrinne 1, 55320 Rauha etäyhteys: linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla
Mitä riskejä maatilat kohtaavat ja miten tilat voivat parantaa varautumista erilaisiin riskeihin? Mitkä ovat maatalouden huoltovarmuuden olennaisimmat kysymykset? Taloudellisesti aktiivinen maaseutu on myös varautumisen näkökulmasta tärkeää, mutta rahoituksen saaminen tuntuu ongelmalliselta, millainen investoivan tilan pitäisi olla lainaa saadakseen. Varautuminen niin isompiin kriiseihin kuin arjen riskeihin perustuu ihmisten toimintaan, miten ihmiset voivat huoltaa voimavarojaan varautumisen onnistumiseksi. Huoltovarmuusteemat ovat erityisen kiinnostavia Kaakkois-Suomen suunnalla, rajan läheisyydessä. Osa puheenvuoroista käsittelee juuri Kaakkois-Suomelle ominaisia näkökulmia, mutta ovat hyödyllisiä viljelijöille ympäri Suomen.
Ohjelma
9.30 Aamukahvia tarjolla 10.00 Tervetuloa, Riitta Lehtinen, Hämeen ammattikorkeakoulu ja Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus 10.05 Elintarviketuotannon ja maatalouden huoltovarmuus, Juha Mantila, vanhempi varautumisasiantuntija, Huoltovarmuuskeskus 10.30 Maatilojen riskit ja niihin varautuminen, Teppo Raininko, kehityspäällikkö, LähiTapiola 11.30 lounas (tarjotaan läsnäosallistujille) 12.30 Viljelijöiden voimavarat arjen ja kriisin tilanteissa, Anni Kekki, työkykyneuvoja, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela 13.00 Millaisia investointeja maataloudessa rahoitetaan?, Matti Arola, myyntijohtaja maa- ja metsätalousasiakkaiden palvelut, Kaakkois-Suomen Osuuspankki 13.30 Turvallisuuspoliittinen tilannekuva ja maatilojen varautumisen yleiset perusteet maanpuolustuksen näkökulmasta, Puolustusvoimien Kaakkois-Suomen aluetoimisto (vain paikan päällä) 14.00 Kahvi 14.20 Loppukeskustelu ja yhteenveto 15.00 tapahtuma päättyy
Tapahtuman aikana järjestetään minimessut. Näytteilleasettajina mukana ProAgria Etelä-Suomi, Hämeen ammattikorkeakoulu, Mela, Maaseudun tukihenkilöverkko, Huoltovarmuuskeskus, MTK-Kaakkois-Suomi, Kaakkois-Suomen Osuuspankki, SuoLiike-hanke, Maavara-hankkeen varautumistyökalut ja Luonnonvarakeskus.
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. Tapahtuma järjestetään läsnätapahtumana Imatralla ja sitä voi seurata myös etäyhteydellä.Tapahtuman alkuosan alustukset tallennetaan.
Tapahtuman järjestävät seuraavat hankkeet: • Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään ARMAS-hanke (Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti) • Kestävä ja vastuullinen maatila Kaakkois-Suomessa – MaKe Kaakkois-Suomi -hanke (ProAgria Etelä-Suomi ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK) Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548.
Ilmastouutiskirjeestä löydät ARMAS-hankkeen syksyn tapahtumia. Uutiskirjeessä tietoa valokuvakampanjasta. Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä muutamia julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeessä on mukana kysely ja hankekuulumisia. Uutiskirjeestä löydät lisäksi aiempien tapahtumien materiaaleja. Lue uutiskirje tästä.
Kokemuksia ja keskustelua maa- ja metsätaloudesta Varsinais-Suomessa
Aika: tiistai 7.10.2025 klo 9.00–15.00 Paikka: Salo IoT Campus, kokoustila Alfa (Joensuunkatu 7, Salo) Kieli: suomi Kohderyhmä: viljelijät, metsänomistajat, neuvojat, viranomaiset, kehittäjät, vakuutusyhtiöt ja muut maaseudun toimijat
Miksi osallistua?
✔ Saat ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista ilmastoriskien vähentämiseksi ✔ Voit tuoda esiin alueellisia haasteita ja ratkaisuja ✔ Tapaat muita toimijoita ja pääset jakamaan kokemuksia
Tapahtuman sisältö
Ilmastonmuutos vaikuttaa maa- ja metsätalouteen jo nyt, ja sen vaikutukset tulevat voimistumaan tulevina vuosikymmeninä. Miten viljelijät ja metsänomistajat voivat varautua muutoksiin, hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja vahvistaa sopeutumiskykyä? Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia!
Varsinais-Suomen alueellisessa työpajassa pureudutaan maa- ja metsätalouden ilmastoriskeihin sekä sopeutumiseen käytännön tasolla. Tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa, esimerkkejä paikallisista toimista ja tilaisuuden yhteiseen keskusteluun eri alojen toimijoiden kesken. Tapahtuma on osa Precilience-hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja ilmastokestävyyden parantamiseksi yhdessä maa- ja metsätalouden toimijoiden kanssa.
Ohjelma:
9.00 Aamukahvit 9.30 Avaus – Karoliina Rimhanen, Luke 9.40 Ilmastoriskit maa- ja metsätaloudessa – Taru Palosuo, Luke, kalvot (pdf) 10.10 Vesistä ja ravinteista ratkaisuihin – ilmastoriskit ja sopeutuminen Varsinais-Suomessa – Airi Kulmala, MTK, kalvot (pdf) 10.25 Kahvitauko 10.40 Keskustelua pienryhmissä 12.20 Lounas Ravintola Factoryssa tarjotaan osallistujille 13.20 Viljelijän ja neuvojan arjessa – konkreettisia ratkaisuja alueen tarpeisiin – Olli-Pekka Ruponen, kalvot (pdf) 13.35 Päivän yhteenveto 13.45 Precilience-hankkeen demonstraatioiden esittely (mm. maanparannusaineet, vedenhallinta, metsien uudet haasteet, kirjanpainajat, uusien tuhojen tunnistaminen ja uudistaminen) 15.00 Tapahtuma päättyy
Autolla saapuvien tulee ilmoittaa auton rekisterinumero vastaanottoon saapuessaan. Muuten pysäköinti on sallittu vain 3 tunnin ajan, jonka jälkeen voi seurata pysäköintivirhemaksu.
Uutiskirjeessä 13.6.2025 esitellään ARMAS-hankkeen kesän tapahtumia ja kevään tapahtumien materiaaleja. Uutiskirjeessä mukana kaksi kyselyä. Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä muutamia julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeestä löydät aiemmin MURU-hankkeessa järjestettyjen tapahtumien materiaaleja. Lue uutiskirje tästä.
Voit tilata uutiskirjeen omaan sähköpostiisi tästä.
aika: 09.07.2025 klo 10:00-16:00 paikka: Karila, Karilantie 2A, 50600 Mikkeli
Tapahtumassa tuodaan esille kestäviä, uudistavia ruoantuotannon tapoja ja ajankohtaista tutkimustietoa. Tapahtumassa on esillä myös keinoja, miten maatilat voivat lisätä ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita. Tapahtuman ruokapalvelut ja kotiin ostettavat elintarvikkeet ovat osa kestävää ruokaketjua. Pääjärjestäjän, ”Pellolta pöytään näkyväksi” -hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi kestävä, uudistava, vastuullinen paikallinen koko ruokaketju.
Tapahtumassa paljon nähtävää niin viljelijöille kuin kuluttajille. Tapahtumassa pääsee kurkistamaan ja tutustumaan maatalouteen koko perheen kanssa. Karilan pelloilla nähtävissä viljelykasveja ja näytteilleasettajien teltoilla tarjolla tietoa monista eri teemoista. Runsaasti antia löytyy myös ammattilaisille.
Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Tapahtuman aihepiirit:
Älymaatalous, täsmäviljely (ajoautomatiikka, satokartoitus, kasvustosensorit, DON-mittari, Turo-peltorobotti, dronet ym.) Peltokokeet (rypsi, kaura, nurmi) Marjat (herukkakatteet, kasvualustat mansikalle ja vadelmalle) Kasvintuhoojat (Magictrap rypsituholaisille, kauran punahometorjunta) Maanrakenne ja maan kasvukunto Maaperän ja rehun NIR-analyysit (Polispec, Agrocares, Eurofins) Maatalouden vesiensuojelu (valuma-alueen merkitys) Maatalousluonnon monimuotoisuus (perinnebiotoopit, vieraslajit, pölyttäjät ym.) Maisemanhoito, laidunnus.
Alustava ohjelma:
klo 10.00 Aitausnäytös sähköverkkopika-aita klo 10.30 Lammaspaimennusnäytös klo 11.00 Dronenäytös klo 11.30 Paneelikeskustelu: *Miltä näyttää Etelä-Savon ruokaketjun tulevaisuus — Ruokastrategia klo 12.30 Paneelikeskustelu: *Nuorissa on tulevaisuus – nuoret maatalousyrittäjinä klo 13.30 Konetyönäytökset niitto, karhotus, ajosilppuri klo 14.30 Lammaspaimennusnäytös klo 15.00 Dronenäytös
Kahvio (Mikkelin Maa- ja kotitalousnaisten pitämänä) Keittiömestareiden sesonkiherkut – lettukestit Paikallisia ruokatuotteita, suoramyyntiä
Järjestäjätahot: ProAgria Etelä-Savo, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset, Luonnonvarakeskus, Luomuinstituutti, Juvan Muumaa Oy
Näytteilleasettajat: Lantmännen Agro Lahti, Eurofins Viljavuuspalvelu, Bayer Cropscience Suomi, WiTracktor, Saimaan Drone Oy, Kohvakan koneasema, Jussi Knaapi, Saimaan Luomu, Elävä Itämeri säätiö BSAG, Suomen paimenkoirayhdistys, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, MTK Etelä- Savo (lista täydentyy)
Järjestävät hankkeet: Pellolta pöytään näkyväksi, Vesiviisas maaseutu, Kyyvesitalkkarin avulla valuma-alueet kuntoon, Kasvuniloa, Vastuullisen lammasyrityksen ABC, Ennakoiva omistajanvaihdos, Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun, Innovatiivisia keinoja syysöljykasvien kasvintuhoojien hallintaan luomutiloilla Innokas, Rapsipistiäisen ekologia ja ennakoiva hallinta RAPSE, Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään ARMAS, Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille ARVO, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla HYÖTY, Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (MehiVarma), Täsmähyöty – Kilpailukykyä ja kestävyyttä täsmäviljelyllä: todennettua tietoa teknologian hyödyistä ja data käyttöön, AGRIForward – Elinkaaritehokas maatalouskone tulevaisuuden robottiympäristössä, AI Steward – Koneoppimismenetelmien ja kielimallien hyödyntäminen maatilan päätöksenteon tukemisessa, Luomukauralajikkeiden erityispiirteet, Luomutilatutkimusverkoston ja living lab -toimintamallin valmistelu Etelä-Savoon, Marjava, Uudet kasvualustat (UDKAT), BioMonitor4CAP
Paikka: Helsingin yliopiston Tiedekulma (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki) ja livestriimi
Globaalisti maataloutta pidetään yhtenä suurimmista luontokadon aiheuttajista, mutta Suomessa tilanne on toisin. Maatalousympäristöä on Suomen pinta-alasta vähän, vain seitsemän prosenttia. Maataloutta, viljeltyjä peltoja, avoimia peltoaukeita ja kotieläintuotantoa laiduntamiseen, tarvitaan turvaamaan biodiversiteettiä, luonnon monimuotoisuutta. Vastaavasti monimuotoinen luonto hyödyttää maataloutta.
Tervetuloa kuulemaan, millainen on Suomen maatalousympäristössä luonnon monimuotoisuuden nykytilanne ja tulevaisuus. Mitkä tekijät ylläpitävät ja vaalivat, mitkä heikentävät monimuotoisuutta? Entä millainen rooli kotieläintuotannolla on luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa? Tilaisuudessa kuulemme myös, miten luonnon monimuotoisuus näkyy maatalousyrittäjien jokapäiväisessä työssä ja toisaalta mitä se tarkoittaa elintarvikeyritysten vastuullisuustoimissa.
Mistä maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuudessa on kyse? Alustajana Sari Peltonen, kasvintuotannon kehityspäällikkö, ProAgria Keskusten Liitto
Miten maatalousympäristön lajisto on muuttunut? Keskustelemassa Janne Heliölä, tutkija, Suomen ympäristökeskus & Eliisa Malin, viljelijä, Vierelän tila
Miten kotieläintuotanto vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen?Keskustelemassa Marketta Rinne, tutkimusprofessori, Luonnonvarakeskus & Aino Wathen, maidontuottaja, Toukolan tila
Paneelikeskustelu: Miten biodiversiteetti näkyy yritysten vastuullisuustoimissa? Paneelin vetäjänä yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Suvi Anttila, ProAgria Keskusten Liitto. Panelisteina: viljanhankintajohtaja Tero Hirvi, Fazer Mylly, pääsihteeri Jari Luukkonen, WWF, vanhempi neuvonantaja Liisa Pietola, Sitra, asiantuntija Jukka Rantala, MTK
Tapahtuman järjestivät ProAgria Keskusten Liitto ja Luonnonvarakeskuksen koordinoima ARMAS-hanke (Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään – valtakunnallinen maaseutuhanke).
Miltä näyttää vihannestuotannon tulevaisuus? Mitkä tavoitteet ohjaavat tuotannon, markkinoiden ja kulutuksen kehitystä vuoteen 2035 mennessä? Näihin kysymyksiin pureudumme webinaarissa, joka kokoaa yhteen alan toimijat keskustelemaan vihannestuotannon tulevaisuudesta.
Ohjelmassa asiantuntijapuheenvuoroja satovaihteluiden hallinnasta, maan kasvukunnon parantamisesta ja markkinoiden kehityksestä. Keskustelussa pohdimme yhdessä konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka vievät alaa kohti kestävämpää ja kannattavampaa suuntaa.
Tervetuloa mukaan!
Ohjelma 9.00 Tervetuloa, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke 9.10 Satovaihtelu ja sen hallinta tulevaisuudessa – viljelijöiden näkemyksiä, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke, kalvot (pdf) 9.20 Maan kasvukunnon tulevaisuus: haasteet ja keinot, Tapio Salo, Luke, kalvot (pdf) 9.40 Markkinat ja arvoketjut, Csaba Jansik, Luke, kalvot (pdf) 10.00 Ryhmäkeskustelu: Polut toivottuun tulevaisuuteen, vetäjänä Terhi Suojala-Ahlfors, Luke 11.15 Päivän yhteenveto ja seuraavat askeleet 11.30 Tapahtuma päättyy
Tapahtuman järjestivät Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (VIIVI), Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (HortiHubi), Kasviksia suomalaisille – tuotanto ravitsemussuositusten mukaiseksi vuoteen 2035 mennessä (VegUp) ja Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeet.
