Kategoria: Ajankohtaista

Kategoriat
Ajankohtaista

Lannasta mahdollisuus

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Lannassa on kasvintuotannolle tärkeät ravinteet. Raakafosfori on uusiutumaton luonnonvara ja sen hinta on noussut vuosien saatossa.  Lannasta ravinteineen voidaan siis puhua arvokkaana raaka-aineena. Suomessa on lantafosforia riittävästi koko maan kasvintuotannon tarpeisiin. Vaikka kotieläintilat voivat hyödyntää lantansa suoraan omilla pelloillaan, lannan määrä voi ylittää tilan lannoitustarpeen. Toisaalta lannoissa on myös alueellisia keskittymiä ja ylijäämää. Lannan kuljettaminen sellaisenaan paikasta toiseen on työlästä ja kallista. Kuinka saada lantaravinteet sinne, missä niitä tarvitaan?

Lannan vastuuttomalla käsittelyllä on merkittäviä vaikutuksia ympäristön tilaan. Lannan ravinteet ovat tarpeen kasville, mutta niiden valuminen vesistöihin aiheuttaa rehevöitymistä. Lannan varastoinnissa ja levityksessä muodostuu myös kaasumaisia päästöjä kasvihuonekaasuina ja ammoniakkina. Miten estää päästöt?

 Vastauksena lantaketjun tehostaminen

Jotta kokonaisuus saadaan kuntoon, on katse kohdistettava koko ketjuun. Tarkastelu alkaa jo siitä, miten lanta syntyy. Teesit lantaketjun parantamiseen löytyvät eläinten ruokinnan tarkentamisesta, lannan prosessoinnista uudenlaisiksi tuotteiksi, katetusta varastoinnista sekä oikeista levitysratkaisuista. Eläintä on ruokittava sen tarpeiden mukaan, varastokapasiteettia on oltava tarpeeksi ja varastot on katettava. Levitykseen pätee taas motto ”oikeaan aikaan, oikealla määrällä ja oikealla tavalla”. Teesit lanseerasivat erikoistutkijat Sari Luostarinen MTT:ltä ja Juha Grönroos Suomen ympäristökeskuksesta Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaarissa 22.10.2014. Lue lisää MTT Elon blogista.

Lantaseminaarin videotallenteen ja puhujien esitykset voit katsoa täältä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Biohiili kohentaa kompostoinnin uudelle asteelle

Puusta tehtyä biohiiltä. Kuva: Kari Tiilikkala.
Puusta tehtyä biohiiltä. Kuva: Kari Tiilikkala.

Biohiiltä kannattaa lisätä kompostiin. MTT:n testaukset osoittavat, että kompostiin sekoitettu biohiili vähentää hajuhaittoja sekä kasvihuonekaasupäästöjä. Hiilineutraali toiminta myös kasvattaa kompostituotteiden arvoa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemät testaukset ja kansainväliset tutkimukset puoltavat biohiilen käyttöä laitosmittakaavan kompostoinnissa ja maanparannuksessa. Biohiiltä valmistetaan pyrolyysillä eli kuumentamalla erilaisia biomassoja ilman happea.

Eurooppalaisen biohiilitutkijoiden verkostoon kuuluva MTT:n professori Kari Tiilikkala kertoo, että juuri kompostointi on yksi nopeimmin laajenevista biohiilen käyttökohteista Euroopassa.

– Biohiili lisää kompostin ilmavuutta, vedenpidätyskykyä sekä nopeuttaa mikrobien toimintaa. Kompostiaika lyhenee ja prosessin laatu paranee, Tiilikkala kertoo.

Biohiilen mahdollisuuksista ja tutkimustuloksista kerrotaan lisää Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta -seminaarissa. Biolaitosyhdistyksen järjestämä kaksipäiväinen ajankohtaisseminaari järjestetään Lahdessa 29.–30.10. (Hiihtomuseon auditorio, Salpausselänkatu 8).

Lue lisää MTT:n tiedotteesta 24.10.2014.

Kategoriat
Ajankohtaista

HINKU-kunnat aurinkosähköjärjestelmien edelläkävijöitä

 

“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.
“Minä haluan tehdä jotain, jollain sähkö on tuotettava. Tämä on lisäksi taloudellisesti kannattavaa!”, toteaa Timo Miettinen. Kuva: Aapo Väänänen.

HINKU-kunnat ovat verkkoon liitettyjen aurinkosähköjärjestelmien edelläkävijöitä. Asukaslukuun suhteutettuna aurinkosähköjärjestelmiä on HINKU-kunnissa kolminkertainen määrä muuhun Suomeen verrattuna. Kärkisijoilla HINKU-sarjassa liihottavat Padasjoki, Lappeenranta ja Parikkala.

Aurinkosähkö oli pitkään järkevä energiaratkaisu vain sähköverkon ulkopuolella, lähinnä kesämökeillä ja veneissä. Vuonna 2013 sähkön pientuotannon pelisäännöt muuttuivat selvästi, kun aurinkosähkön pientuottajat saivat monin paikoin mahdollisuuden siirtää aurinkopaneeliensa tuotantoa ulkopuoliseen sähköverkkoon. Sähköyhtiöt alkoivat ostaa ylijäämäsähköä, joskin varsin vaihtelevin ehdoin. Yksi sähköyhtiö maksoi sähköstä markkinahinnan, toinen ei mitään. Portti jakeluverkkoon liitetyille pienimuotoisille aurinkosähköjärjestelmille oli joka tapauksessa auki. Alan toimijoilta saatujen arvioiden perusteella Suomessa olisi nykyisin yhteensä noin 400 verkkoon kytkettyä aurinkosähköjärjestelmää.Lue lisää HINKU-foorumilta.

Kategoriat
Ajankohtaista

MMM:n valmistelema Maatalouden ilmasto-ohjelma kommenteilla (dl 10.10.)

kuva: MTT:n arkisto
kuva: MTT:n arkisto

Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteilla Maatalouden ilmasto-ohjelma. Ohjelman luonnos on parhaillaan kommentoitavana. Kommentit toivotaan lähetettävän Hanna Mattilalle (hanna.mattila@mmm.fi) 10.10.2014 mennessä.

Ohjelman luonnos tässä liitteenä. Hanna Mattila tähdentää, että ohjelma ei ole vielä valmis, vaan kommentit käydään läpi ja muokataan tekstiä sen mukaan. Tavoitteena on, että ohjelma valmistuu syksyn aikana.

Maatalouden ilmasto ohjelma luonnos 23092014

ILMASE-hankkeen Maatalouden ilmasto-ohjelman luonnokseen tekemät kommentit

Kategoriat
Ajankohtaista

Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaari 22.10. Helsingissä – tervetuloa!

MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/MTT.
MTT:n Maaningan maatilakohtainen biokaasulaitos. Kuva: Ville Pyykkönen/MTT.

Suomessa on miltei 20 miljoonaa tonnia lantaa. Sen sisältämä fosfori riittäisi kotimaisen maatalouden vuotuiseen tarpeeseen. Myös lantatypen hyödyntämistä voidaan tehostaa ja lannan energiapotentiaali on suuri. Paikoin lantaa on liikaa, toisaalla liian vähän. Mitä pitäisi tehdä, jotta kysyntä ja tarjonta saataisiin kohtaamaan?

Lannasta enemmän ja ympäristöystävällisemmin -seminaarissa ke 22.10. Helsingissä keskustellaan, kuinka valjastaa lanta hyötykäyttöön nykyistä tehokkaammin, kannattavammin ja ympäristöystävällisemmin. Seminaarissa esitellään myös eri hankkeiden tuloksia koko lantaketjusta. Seminaarin ohjelma ja ilmoittautumislomake löytyvät täältä. Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

MTT Sotkamoon nurmea käyttävä biokaasulaitos

 

Ayrshire-lehmät ja hiehot laitumella

MTT Sotkamon biokaasulaitos valmistuu tänä syksynä. Kuivamädätysteknologiaan perustuva laitos käyttää raaka-aineenaan nurmea ja on Suomessa ensimmäinen laatuaan. Laitos palvelee biokaasualan tutkimus- ja toimintaympäristönä.

Biokaasun raaka-aineena laitos käyttää nurmea. Syntyvällä kaasulla lämmitetään MTT Sotkamon kiinteistöjä ja myöhemmin biokaasusta on tarkoitus tehdä myös polttoainetta ja sähköä. Biokaasulaitoksen käsittelyjäännökset levitetään pellolle, niillä lannoitetaan kasvava rehu, joka taas kiertää reaktorin kitaan. Lue lisää MTT:n ELO-blogista.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kerro, mikä mättää ympäristönsuojelun säädöksissä

kuumailmapallot

Millaiset ympäristösäädökset tuntuvat kohtuuttomilta? Tähän kysymykseen etsii vastausta Suomen ympäristökeskuksen verkkokysely. Kyselyllä halutaan selvittää kansalaisten näkemyksiä ympäristönsuojelusta. Tarkoituksena on saada yleiskuva siitä, millaisia lakeja, määräyksiä tai toimia kansalaiset pitävät kohtuuttomina, väärin kohdistuvina tai kokonaan turhina.

Sähköiseen kyselyyn voit vastata Otakantaa-palvelussa osoitteessa www.otakantaa.fi/ymparistosaadokset . Kysely on avoinna 24.9.-8.10.2014.

Kysely on osa SYKEn Sivuvaikutukset hallintaan -tutkimushanketta. Vastauksien yhteenveto julkaistaan hankkeen verkkosivulla ja yleisön vastauksien perusteella muotoillaan suosituksia ympäristöpolitiikan toteutukselle.

Hankkeen taustalla on viime vuosina käyty keskustelu turhasta tai liiallisesta sääntelystä. Kansalaisten näkemysten selvittäminen auttaa viranomaisia ja päätöksentekijöitä säädösten ja niiden tulkintaohjeiden valmistelussa. Lisäksi tulokset auttavat tunnistamaan sääntelyn sivuvaikutuksia, joista on monesti vaikea saada tietoa. Lue lisää Sivuvaikutukset hallintaan -tutkimushankkeesta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatilan ympäristötesti

Peltosirkku. Kuva: TEHOPlus-hanke/Ville Heimala.
Peltosirkku. Kuva: TEHOPlus-hanke/Ville Heimala.

Testaa millä tasolla tilallasi ympäristöasiat ovat. Vastaa Maatilan ympäristötestiin ja katso minkä tuloksen saat. Testi sisältää kysymyksiä myös ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista, mm. tulviin varautumisesta sekä typensitojakasvien käytöstä väkilannoitteiden sijaan.

Testi antaa kehitysehdotuksia, mihin ympäristön kannalta tilalla kannataisi kiinnittää huomiota. Kun toimia on tehty, kannattaa testi tehdä uudelleen, jotta palaute päivittyy ja saa kenties uusia kehitysehdotuksia.

Testiin: http://www.mtk.fi/ymparistotesti/

Kategoriat
Ajankohtaista

Biokaasulaskuri julkaistu

 

Työpaja_Juva 036

Suunnitteletko investointia biokaasulaitokseen? Kesällä 2014 julkaistulla biokaasulaskurilla voit netissä helposti vertailla erilaisten syötteiden vaikutusta energiantuottoon ja biokaasun eri käyttömuotojen kannattavuutta. Biokaasulaskuri löytyy osoitteesta www.biokaasulaskuri.fi

Biokaasulaskuri on tarkoitettu biokaasulaitosinvestoinnin alustavaan kannattavuuden arviointiin. Biokaasulaskurin avulla voidaan arvioida eri syötteistä saatavissa olevaa metaanimäärää, vertailla eri energiantuotanto- ja hyödyntämismuotojen kannattavuutta sekä arvioida alustavasti investoinnin suuruutta ja kannattavuutta.

Laskuria ovat kehitettäneet valtakunnallisella maaseuturahastosta rahoitetulla hankkeella yhteistyössä  MTT, SataFood ja Ukipolis. Lisätietoja laskurista voi kysellä projektipäällikkö Markku Riihimäeltä 0400 323 730 tai markku.riihimaki (at) ukipolis.fi. Palautetta laskurista voi antaa suoraan sähköpostitse info(at)ukipolis.fi. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Palkittu lopputyö: Maaseutu sanomalehtien ilmastonmuutoskirjoituksissa

Teknologiatutkimus_0056

Maaseudun uusi aika -yhdistys palkitsee vuosittain parhaan maaseutugradun. Vuoden 2014 gradupalkinnon voittajaksi kilpailuraati valitsi Emilia Lavosen Helsingin yliopistoon aluetieteen oppiaineeseen tekemästään tutkielmasta ”Maaseutu sanomalehtien ilmastonmuutoskirjoituksissa”. Yliopiston lopputyössään Lavonen selvitti, miten maaseudusta kirjoitetaan ilmastonmuutosta käsittelevissä sanomalehtiteksteissä ja pohti median vaikutusta mielikuviin maaseudusta.

Lavonen toteaa, että lehtitekstit eivät vain esitä maaseudun todellisuuskuvaa, vaan myös rakentavat sitä. Ilmastonmuutos on uusi maaseutuun vaikuttavat tekijä, jolla on monia, myös mielikuviin ulottuvia vaikutuksia. Ei ole olemassa yhtä ainoaa maaseutua, vaan monia näkökulmia. Ne ovat monesti myös keskenään ristiriitaisia.

Tutkimusaineisto koostui 82 Helsingin Sanomien artikkelista vuosilta 1990–2012. Emilia Lavosen mukaan Helsingin Sanomien ilmastonmuutosta käsittelevissä artikkeleissa voidaan erottaa viisi erilaista diskurssia (puhetapaa), jotka ovat: maaseudun mahdollisuudet, maaseutu saastuttajana, maaseudun puolustus, maaseutu ekologisena ja maaseudun haavoittuvuus. Kolme ensimmäistä ovat vallitsevia eli hegemonisia diskursseja. Maaseudun mahdollisuudet -diskurssi korostaa uusiutuvan energian kasvavaa merkitystä maaseutualueilla. Maaseutu saastuttajana -diskurssi tuo esiin maaseudun haja-asutuksen ja yksityisautoilun päästöt sekä kyseenalaistaa maalla asumisen oikeutuksen. Maaseudun puolustus -diskurssissa ilmastopolitiikan päätösten kerrotaan iskevän kaikkein rankimmin maaseutualueisiin. Maaseutu ekologisena -diskurssi esittää, että maaseudulla eletään luontoa kunnioittaen ja pyritään vähentämään päästöjä. Maaseudun haavoittuvuus -diskurssissa tuodaan esiin, kuinka haavoittuvaisia maaseutualueet ovat sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Eri puhetapojen mahdolliset vaikutukset maaseudulle ovat hyvin erilaisia. Maaseudun mahdollisuudet -diskurssi, joka on myös vallitsevin, on lupaava maaseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta. Toisaalta aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vanhanaikaisuuden korostaminen voisi luoda maaseudulle houkuttelevampaa imagoa. Maaseutu saastuttajana -diskurssi on puhetavoista selvästi negatiivisin. Se ei luo imagoa, joka kiinnostaisi muuttajia ja yritystoimintaa. Maaseudun puolustus -diskurssissa oikeutetaan maalla asumista, mutta se luo maaseudusta varsin passiivisen kuvan. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että ilmastonmuutoksen oloissa maaseudun syrjäinen sijainti ei ehkä olekaan haaste vaan pikemminkin mahdollisuus. Maaseutu tarjoaa vihreän energian alalle tilaa harjoittaa elinkeinotoimintaa sekä asukkaille ja mökkeilijöille mahdollisuuden elää luonnonmukaisesti. Toisaalta vastakkaisessa saastuttaja-diskurssissa asia nähdään päinvastoin.

Kilpailuraati toteaa tutkielman olevan ansiokas analyysi sanomalehtien maaseutua koskevasta kirjoittelusta.”Toiselle mielikuva maaseudusta voi olla mahdollisuus ekologiseen elämäntapaan, ja toiselle se taas voi tarkoittaa ympäristöä saastuttavaa elämäntapaa. Lavosen opinnäytetyö antaa eväitä maaseudun kehittämiselle ja maaseutupolitiikan uudistamiselle ja avaa silmiä sille, mitä maaseudusta ajatellaan.

Emilia Lavosen pro gradu -tutkielman tiivistelmä.

Maaseudun uusi aika -yhdistys