Kategoria: Ajankohtaista

Kategoriat
Ajankohtaista

Kerro, mikä mättää ympäristönsuojelun säädöksissä

kuumailmapallot

Millaiset ympäristösäädökset tuntuvat kohtuuttomilta? Tähän kysymykseen etsii vastausta Suomen ympäristökeskuksen verkkokysely. Kyselyllä halutaan selvittää kansalaisten näkemyksiä ympäristönsuojelusta. Tarkoituksena on saada yleiskuva siitä, millaisia lakeja, määräyksiä tai toimia kansalaiset pitävät kohtuuttomina, väärin kohdistuvina tai kokonaan turhina.

Sähköiseen kyselyyn voit vastata Otakantaa-palvelussa osoitteessa www.otakantaa.fi/ymparistosaadokset . Kysely on avoinna 24.9.-8.10.2014.

Kysely on osa SYKEn Sivuvaikutukset hallintaan -tutkimushanketta. Vastauksien yhteenveto julkaistaan hankkeen verkkosivulla ja yleisön vastauksien perusteella muotoillaan suosituksia ympäristöpolitiikan toteutukselle.

Hankkeen taustalla on viime vuosina käyty keskustelu turhasta tai liiallisesta sääntelystä. Kansalaisten näkemysten selvittäminen auttaa viranomaisia ja päätöksentekijöitä säädösten ja niiden tulkintaohjeiden valmistelussa. Lisäksi tulokset auttavat tunnistamaan sääntelyn sivuvaikutuksia, joista on monesti vaikea saada tietoa. Lue lisää Sivuvaikutukset hallintaan -tutkimushankkeesta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatilan ympäristötesti

Peltosirkku. Kuva: TEHOPlus-hanke/Ville Heimala.
Peltosirkku. Kuva: TEHOPlus-hanke/Ville Heimala.

Testaa millä tasolla tilallasi ympäristöasiat ovat. Vastaa Maatilan ympäristötestiin ja katso minkä tuloksen saat. Testi sisältää kysymyksiä myös ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista, mm. tulviin varautumisesta sekä typensitojakasvien käytöstä väkilannoitteiden sijaan.

Testi antaa kehitysehdotuksia, mihin ympäristön kannalta tilalla kannataisi kiinnittää huomiota. Kun toimia on tehty, kannattaa testi tehdä uudelleen, jotta palaute päivittyy ja saa kenties uusia kehitysehdotuksia.

Testiin: http://www.mtk.fi/ymparistotesti/

Kategoriat
Ajankohtaista

Biokaasulaskuri julkaistu

 

Työpaja_Juva 036

Suunnitteletko investointia biokaasulaitokseen? Kesällä 2014 julkaistulla biokaasulaskurilla voit netissä helposti vertailla erilaisten syötteiden vaikutusta energiantuottoon ja biokaasun eri käyttömuotojen kannattavuutta. Biokaasulaskuri löytyy osoitteesta www.biokaasulaskuri.fi

Biokaasulaskuri on tarkoitettu biokaasulaitosinvestoinnin alustavaan kannattavuuden arviointiin. Biokaasulaskurin avulla voidaan arvioida eri syötteistä saatavissa olevaa metaanimäärää, vertailla eri energiantuotanto- ja hyödyntämismuotojen kannattavuutta sekä arvioida alustavasti investoinnin suuruutta ja kannattavuutta.

Laskuria ovat kehitettäneet valtakunnallisella maaseuturahastosta rahoitetulla hankkeella yhteistyössä  MTT, SataFood ja Ukipolis. Lisätietoja laskurista voi kysellä projektipäällikkö Markku Riihimäeltä 0400 323 730 tai markku.riihimaki (at) ukipolis.fi. Palautetta laskurista voi antaa suoraan sähköpostitse info(at)ukipolis.fi. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Palkittu lopputyö: Maaseutu sanomalehtien ilmastonmuutoskirjoituksissa

Teknologiatutkimus_0056

Maaseudun uusi aika -yhdistys palkitsee vuosittain parhaan maaseutugradun. Vuoden 2014 gradupalkinnon voittajaksi kilpailuraati valitsi Emilia Lavosen Helsingin yliopistoon aluetieteen oppiaineeseen tekemästään tutkielmasta ”Maaseutu sanomalehtien ilmastonmuutoskirjoituksissa”. Yliopiston lopputyössään Lavonen selvitti, miten maaseudusta kirjoitetaan ilmastonmuutosta käsittelevissä sanomalehtiteksteissä ja pohti median vaikutusta mielikuviin maaseudusta.

Lavonen toteaa, että lehtitekstit eivät vain esitä maaseudun todellisuuskuvaa, vaan myös rakentavat sitä. Ilmastonmuutos on uusi maaseutuun vaikuttavat tekijä, jolla on monia, myös mielikuviin ulottuvia vaikutuksia. Ei ole olemassa yhtä ainoaa maaseutua, vaan monia näkökulmia. Ne ovat monesti myös keskenään ristiriitaisia.

Tutkimusaineisto koostui 82 Helsingin Sanomien artikkelista vuosilta 1990–2012. Emilia Lavosen mukaan Helsingin Sanomien ilmastonmuutosta käsittelevissä artikkeleissa voidaan erottaa viisi erilaista diskurssia (puhetapaa), jotka ovat: maaseudun mahdollisuudet, maaseutu saastuttajana, maaseudun puolustus, maaseutu ekologisena ja maaseudun haavoittuvuus. Kolme ensimmäistä ovat vallitsevia eli hegemonisia diskursseja. Maaseudun mahdollisuudet -diskurssi korostaa uusiutuvan energian kasvavaa merkitystä maaseutualueilla. Maaseutu saastuttajana -diskurssi tuo esiin maaseudun haja-asutuksen ja yksityisautoilun päästöt sekä kyseenalaistaa maalla asumisen oikeutuksen. Maaseudun puolustus -diskurssissa ilmastopolitiikan päätösten kerrotaan iskevän kaikkein rankimmin maaseutualueisiin. Maaseutu ekologisena -diskurssi esittää, että maaseudulla eletään luontoa kunnioittaen ja pyritään vähentämään päästöjä. Maaseudun haavoittuvuus -diskurssissa tuodaan esiin, kuinka haavoittuvaisia maaseutualueet ovat sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä.

Eri puhetapojen mahdolliset vaikutukset maaseudulle ovat hyvin erilaisia. Maaseudun mahdollisuudet -diskurssi, joka on myös vallitsevin, on lupaava maaseudun elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta. Toisaalta aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että vanhanaikaisuuden korostaminen voisi luoda maaseudulle houkuttelevampaa imagoa. Maaseutu saastuttajana -diskurssi on puhetavoista selvästi negatiivisin. Se ei luo imagoa, joka kiinnostaisi muuttajia ja yritystoimintaa. Maaseudun puolustus -diskurssissa oikeutetaan maalla asumista, mutta se luo maaseudusta varsin passiivisen kuvan. Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että ilmastonmuutoksen oloissa maaseudun syrjäinen sijainti ei ehkä olekaan haaste vaan pikemminkin mahdollisuus. Maaseutu tarjoaa vihreän energian alalle tilaa harjoittaa elinkeinotoimintaa sekä asukkaille ja mökkeilijöille mahdollisuuden elää luonnonmukaisesti. Toisaalta vastakkaisessa saastuttaja-diskurssissa asia nähdään päinvastoin.

Kilpailuraati toteaa tutkielman olevan ansiokas analyysi sanomalehtien maaseutua koskevasta kirjoittelusta.”Toiselle mielikuva maaseudusta voi olla mahdollisuus ekologiseen elämäntapaan, ja toiselle se taas voi tarkoittaa ympäristöä saastuttavaa elämäntapaa. Lavosen opinnäytetyö antaa eväitä maaseudun kehittämiselle ja maaseutupolitiikan uudistamiselle ja avaa silmiä sille, mitä maaseudusta ajatellaan.

Emilia Lavosen pro gradu -tutkielman tiivistelmä.

Maaseudun uusi aika -yhdistys

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Maapallon varat loppuivat tältä vuodelta

jalanjalki_GFN

Tiistaina 19.8.2014 ihmiset ovat käyttäneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Siitä lähtien lähtien elämme siis velaksi. Ylikulutus kasvaa jatkuvasti: tänä vuonna kulutimme luonnonvarat jo pari viikkoa nopeammin kuin vuonna 2000.

Tiistaina 19. elokuuta vietettiin maailman ylikulutuspäivää. Se merkitsee hetkeä, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin.

Tällä hetkellä 86 prosenttia maapallon ihmisistä asuu maissa, jotka kuluttavat enemmän kuin niiden omat ekosysteemit tuottavat. Suomi kuuluu niihin harvinaisiin maihin, joissa luonto tuottaa yhä enemmän kuin kulutamme. Tämä kuitenkin johtuu ympäristömme suuresta biokapasiteetista, ei vastuullisista kulutustavoistamme. Ekologinen jalanjälkemme on selvästi kestämättömällä tasolla ja se rasittaa koko maapalloa.

”Me olemme ulkoistaneet kulutuksemme seuraukset köyhempiin maihin, joiden luonto kärsii omamme puolesta. Vaikka meillä menee hyvin, ruoka-, vesi- ja ilmastokriisit ovat maailmanlaajuisia eivätkä ne pysähdy maiden rajoille”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Maailmanlaajuisesti tarvitsemme puolitoista maapalloa tuottamaan sen, minkä ihmiset vuodessa kuluttavat. Kasvuennusteiden mukaan planeettoja tarvitaan kolme vuosisadan puoliväliin mennessä. Ylikulutuksesta seuraa sekä ympäristö- että taloudellisia ongelmia. Luonnon monimuotoisuus pienenee, metsäalueet häviävät ja maaperä köyhtyy. Ilma muuttuu kelvottomaksi hengittää ja ihmiset kärsivät ruuan ja veden puutteesta. Hiilidioksidipäästöt muodostavat yli puolet ekologisesta jalanjäljestämme ja kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä. Jotta ylikulutus saadaan kuriin, päästöihin on puututtava. Tämä onnistuu vain säästämällä energiaa ja miettimällä uusia ratkaisuja sen tuottamiseen.

”Suomen ekosysteemi on vielä tuottava, mutta se ei ole itsestäänselvyys. Ympäristön tilasta on pidettävä hyvää huolta myös kuluttamalla vähemmän ja järkevämmin. Kestävä ympäristö luo vakautta, joka on Suomelle myös taloudellinen kilpailuvaltti”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.

Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

OKRA-maatalousnäyttelyssä infopisteemme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle

 

OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.
OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.

OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 2-5.7.2014 keskustelimme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle. Infopisteellämme jaoimme niittykukkien siemeniä ja hankkeen tietokortteja. Osastollamme esittelimme ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti yleistyviä viljelykasveja maissia, härkäpapua ja rapsia. Pisteellämme saattoi myös osallistua hyönteishotellin arvontaan.Pisteemme yksi pääviesti oli, että elinvoimainen maaseutu on tärkeä pitkäjänteisen kehittämisen kohde kotimaisen ruoantuotannon, maisema-arvojen ja kasvi- ja eläinmonimuotoisuuden ylläpitäjänä. Ilmastonmuutokseen varautuminen palvelee paitsi maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämistä (mm. uusiutuvan energian raaka-aineet), niin myös ihan kaikkia suomalaisia kotimaisen ruoantuotannon turvaamisen, maiseman ja luonnon kautta. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tule tapaamaan meitä Okraan

OKRA_2014_290x210

Ilmastonmuutos ja maaseutu -hanke on mukana kesän suurimmassa maatalousnäyttelyssä, Okrassa. Okra järjestetään Oripäässä 2.-5.7.2014. Löydät meidät Luonnonvarat-yhteisosastolta. Pisteellämme kerromme ja keskustelemme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle.

 

 

 

Ilmastonmuutos ja maaseutu -hanke tarjoaa tietoa maaseudun ilmastoratkaisuista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen nyt ja lähitulevaisuudessa. Näyttelyosastolla on jaossa tietokortteja mm. viljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen, kestävästä kotieläintuotannosta ja uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksista. Voit myös tutustua uusiin viljelykasveihin.

Yhteyshenkilö:  Riitta Savikko, riitta.savikko@mtt.fi, 029 531 7315

Kategoriat
Ajankohtaista

Entistä useammin esiintyvät poikkeukselliset sääilmiöt uhkaavat Euroopan vehnäntuotantoa

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Euroopan vehnäntuotantoalueet joutuvat tulevaisuudessa varautumaan aiempaa suurempiin satotappioihin, kun maapallon lämpeneminen aiheuttaa eteläisessä Euroopassa lisääntyvää kuivuutta ja lämpöpiikkejä ja pohjoisessa märkyyttä ja kylmyyttä etenkin kylvöaikaan. Poikkeukselliset sääilmiöt uhkaavat myös maailmanlaajuista elintarviketurvaa, sillä Eurooppa tuottaa lähes kolmanneksen maailman vehnästä.

Huolestuttavaa on se, että todennäköisyys useiden poikkeuksellisten ilmiöiden esiintymiseen saman vuodenajan aikana kasvaa jyrkästi vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä aiheuttaa erityisen suuria haasteita kasvinjalostajille ja kasvintutkijoille.

Vehnäsatoja verottavat tulevaisuudessa muun muassa kuumien päivien yleistyminen, kuivuus, myöhäinen keväthalla ja kovat talvet. Toisaalta kylmät ja märät sääolosuhteet voivat lisätä kasvitautipainetta ja lakoutumista ja näin vaikeuttavat sadon keräämistä. Ne myös hankaloittavat maaperän kunnon hallintaa. Lue lisää MTT:n uutisesta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Tältä näyttää suomalainen ilmastonmuutos

Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.
Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.

Myrskyjä, tulvia, vieraslajeja, metsätuhoja ja runsaita satoja – näin ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa. Se vaikuttaa niin maa-, metsä ja kalatalouteen kuin kaupunkiympäristöön. Muutokset ovat yllättäviä ja tuntuvat pian myös jokaisen suomalaisen arjessa, lautasella ja pihapiirissä.

 

 

 

Suomalaisista elinkeinonharjoittajista parhaiten ilmastonmuutokseen ovat varautuneet maanviljelijät. Pelloilla ilmaston lämpeneminen on näkynyt yhä leudompina keväinä jo kolmenkymmenen vuoden ajan.

Ilmastonmuutoksella voi olla Suomen maatalouteen positiivisia vaikutuksia. Päinvastoin kuin monilla muilla maailman tuotantoalueilla maatalouden kilpailukyky voi täällä ainakin hetkellisesti parantua, kun kylvö voidaan aloittaa aikaisemmin ja kasvukausi jatkuu pidemmälle syksyyn.

”Kasvinjalostuksen merkitys korostuu, koska nykylajikkeet eivät välttämättä sopeudu uusiin oloihin, jolloin niiden sato saattaa pienentyä. Tarvitaan uusia lajikkeita, jotka pystyvät hyödyntämään tulevaisuuden kasvuoloja”, sanoo MTT:n erikoistutkija Kaija Hakala.

Vaikka ilmaston lämpeneminen parantaa viljelyolosuhteita, pitää viljelijöiden varautua sen lieveilmiöihin, kuten helteiden, kuivuuden, rankkasateiden ja tulvien yleistymiseen entistä huolellisemmin.

”Jos ilmasto lämpenee enemmän kuin neljä astetta, voi maatalouden harjoittamisesta tulla myös Suomessa vaikeaa erityisesti lisääntyvien ääriolojen takia”, Hakala sanoo.

Sopeutumisvaihtoehtoja meillä rikkaana valtiona kuitenkin on. Jos kuivuus lisääntyy, Suomessa on moniin muihin alueisiin nähden hyvä tilanne, sillä täältä löytyy vettä, joka voidaan valjastaa peltojen kastelemiseen.

Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeestä.

Kategoriat
Ajankohtaista

HINKU-kuntien päästöt vähentyneet kuudessa vuodessa lähes 20 prosenttia

HINKU-logo

Suomen ympäristökeskus julkaisi tuoreet laskelmat HINKU-kuntien päästökehityksestä 14.5.2014. Kuntien ilmastopäästöt ovat vähentyneet 10–34 prosenttia vuosina 2007–2012 muun muassa uusiutuvan energian käytön ansiosta.

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankeen kunnat vähensivät vuosina 2007–2012 kasvihuonekaasupäästöjään 10–34 %, keskimäärin 19 prosenttia. Eniten päästöt ovat vähentyneet Hangossa, Iissä, Lohjalla, Raaseporissa ja Padasjoella. HINKU-kuntia eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa mukana olevia kuntia on tällä hetkellä 16.

Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Myös kaukolämmön lisääminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen sekä jätehuollon kehittyminen ovat vaikuttaneet hyvään tulokseen. Lue lisää.