Maaseudun väestön ikääntyminen ja palvelurakenteiden muutokset, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä kärjistyvät globaalit konfliktit edellyttävät yhteiskunnalta ja maaseudun paikallisyhteisöiltä muutosten hallintaa ja kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuvaa uudistumiskykyä. Paikallisyhteisöissä etsitään uusia ratkaisuja koskien muun muassa palvelujen järjestämistä, osallisuuden ja demokratian vahvistamista, hajautettua energian- ja ruoantuotantoa, aluetalouden vahvistamista, kestävää matkailua ja omavaraisuutta. #muatapaa2022
Magnus Selenius jalostaa luomuvehnää tilallaan Nyby Gårdissa Espoon Röylässä. Magnus on kerännyt monimuotoista vehnäaineistoa geenipankeista ja tehnyt omia löydöksiä Suomesta sekä muista Pohjoismaista, tarkoituksenaan löytää Suomalaiseen luomutuotantoon paremmin soveltuvia lajikkeita. Magnus ja hänen apurinsa Embla Lindwall ovat etsineet ja löytäneet vanhoja laatulajikkeita sekä maatiaislajikkeita ja risteyttäneet sekä viljelleet niitä. Magnus Seleniuksen Nyby Gård-tila on mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa VILJASOPPA-hankkeessa, jota johtaa tutkija Juho Hautsalo.
Kuva 1. Magnus Selenius esittelee monimuotoviljan kenttäkokeita pellonpiennarpäivän osallistujille.
Monimuotoisuuden avulla viljelykasvit voivat peremmin selviytyä muuttuvissa sää- ja ilmasto-oloissa, sekä sopeutua nopeammin paikallisiin olosuhteisiin, kuten kasvitauteihin, maaperään, sadantaan ja lämpötilaan. Magnus ja Juho korostavat, että nykyiset vehnälajikkeet ovat hyvin homogeenisiä eikä vaihtelua lajikkeen sisältä juuri löydy. Tällöin myös lajikkeen sopeutuminen erilaisiin olosuhteisiin on hidasta, vaikka lajike itsessään olisikin valittu sen perusteella, että se pärjää monilla erilaisilla koepaikoilla. Monimuotoisessa vehnäaineistossa on enemmän ulkoista ja sisäistä vaihtelua, jolloin uusien ominaisuuksien syntyminen on todennäköisempää. Monimuotoisuuden määrällä on kuitenkin myös rajansa, koska liiallinen monimuotoisuus voi haitata viljelyn käytännön toteutusta ja laadukkaan sadon saamista.
Vehnälajikkeiden sisäisiä ominaisuuksia ovat mm. valkuais- ja tärkkelyspitoisuus sekä sakoluku. Ulkoisia ominaisuuksia taasen mm. kasvin pituus, vihneet, tähkän ja jyvien väri, lehtien koko ja muoto sekä kasvuaika. Vanhoja lajikkeita ja lajeja risteyttämällä Magnus ja Embla ovat luoneet uusia siemeneriä, joista he valitsevat parhaat ja mielenkiintoisimmat yksilöt jatkoon tai muodostavat ns. monimuotovehniä sekoittamalla useampia valitsemiaan siemeneriä keskenään. Esimerkiksi maatiaislajike Rusutjärvi on pölytetty vanhalla lajikkeella ApuRusolla, jolloin siihen on saatu aikaisuutta ja laonkestävyyttä. Kokeiden avulla voidaan seurata kasvien muuntautumista, tautipaineen sietämistä ja sopeutumiskykyä ympäristöön.
VILJASOPPA-hankkeessa on mukana viljelijöitä, joita yhdistää kiinnostus vehnän jalostamiseen. Hankkeessa viljelijät voivat saada oman monimuotovehnän tilalleen lisäykseen. Ajan myötä tilan kasvuolojen muokatessa seosta, kasvien joukosta voidaan valita jatkoon yksilöt, jotka sopivat parhaiten juuri oman tilan olosuhteisiin. Tätä kutsutaan viljelijää osallistavaksi kasvinjalostukseksi, jonka etuna on kasvilajikkeiden lisäys laajemmalla alueella Suomessa. Tämän ansiosta monimuotovehnän aineistosta saadaan esiin parhaita puolia erilaisissa ympäristöissä.
Viljalajikkeiden sopeutuminen paikallisiin olosuhteisiin (VILJASOPPA) on Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiön rahoittama Luken, HAMK:n ja Nyby gårdin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tutkia geneettisin menetelmin ja peltokokein luomuolosuhteissa tapahtuuko maatiaisviljoilla paikallista sopeutumista lisäysviljelyn aikana ja mikä tätä voi selittää. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus käynnistää monimuotovehnien siemenlisäys luomuviljelijöiden pelloilla ja laatia ohjeistus tiloilla tapahtuvaan valintaan ja siemenlisäykseen. Hankkeen myötä luomutiloille on tavoitteena saada sellaisia määriä monimuotovehnän siementä, että sitä voidaan alkaa viljellä tilojen omalla kalustolla ja ottaa viljelyyn. Hankkeen tuottama tieto ja paikallisiin olosuhteisiin paremmin sopeutuva siemenaineisto hyödyttävät luomuviljelyä ja etenkin luomuvehnän viljelyä.
Farmari maatalousnäyttely on vahva ammattinäyttely, joka kokoaa alan ja on sen toimijoiden ja kuluttajien kohtaamispaikka. Näyttely esittelee suomalaista ruuantuotantoketjua pellolta pöytään, unohtamatta parhaimpia kesälomakauden elämyksiä.
Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)- hankkeen tutkijat ovat mukana Farmarissa Luonnonvarakeskuksen osastolla S300. Tulethan tervehtimään meitä!
Luonnonvarakeskuksen PELTORI-hankkeen loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen uunituoreita tutkimustuloksia maatalouden tilusrakenteen kehittämisen keinovalikoimasta sekä maanomistajien ja viljelijöiden näkemyksistä tilusrakenteen kehittämiseen.
Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivässä 17.3.2022 alkanut keskustelu jatkuu Maaseutuverkoston ja Agrihubin yhteisessä keskusteluryhmässä nimeltä Ilmastoviisas maatalous – miten tästä eteenpäin? Verkostoitumisalusta vaatii kirjautumisen. Linkki verkostoitumisalustalle.
Työpajoissa nousseet näkökulmat on kiteytetty jokaisen työpajateeman osalta tänne. Tallenteet päivästä voit katsoa täällä.
Koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, luontokato ja maatalouden akuutti kannattavuuskriisi lisäävät ruoantuotannon ja ruokajärjestelmien haavoittuvuutta. On tärkeää kehittää järjestelmien resilienssiä eli muutosjoustavuutta terveellisen, riittävän ja kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden turvaamiseksi yllättävissäkin häiriötilanteissa. Tervetuloa webinaariin kuulemaan mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mihin maataloudessa ja ruokajärjestelmissä tulee erityisesti kiinnittää huomiota.
Tilaisuudessa esittäytyy tammikuussa 2022 alkanut valtakunnallinen tiedonvälityshanke Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja uunituoreita tutkimustuloksia suomalaisen ruokajärjestelmän muutosjoustavuudesta Deforfo ja ScenoProt-hankkeiden pohjalta kertovat Luonnonvarakeskuksen tutkijat.
Ohjelma 13:00 Webinaarin avaus, tutkimuspäällikkö Katriina Soini, Luonnonvarakeskus 13:10 Resilienssi eli muutosjoustavuus, mitä se tarkoittaa maatilalla ja ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus 13:20 Muutosjoustavuuden edistäminen suomalaisessa ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus 13:40 Maatalouden muutos vuoteen 2030 – mikä tärkeää muutosjoustavuuden kehittämisessä? johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus 14:00-15:00 Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit ja niihin varautuminen – Tapaustutkimukset energiasta, väkilannoitteista, kasvinsuojeluaineista, kylvösiemenistä, rehuista, koneista ja laitteista, tutkijat Jyrki Niemi, Olli Niskanen, Csaba Jansik, Marjo Keskitalo, Marketta Rinne ja Jarkko Leppälä, Luonnonvarakeskus 15:00 Kommenttipuheenvuoro toimitusjohtaja Eeva-Liisa Lilja, Fennopromo 15:10 Keskustelua ja kysymyksiä 15:30 Tilaisuus päättyy
Ilmoittautuminen webinaariin 20.3.2022 mennessä täällä.
Tule esittelemään ilmastoviisas hankkeesi ja tutustumaan muiden hankkeiden sisältöihin ja ihmisiin hankkeiden takana virtuaalisella messuosastolla. Mitä jo tehdään maatalouden ilmastotoimien edistämiseksi? Millaisia onnistumisia hankkeessasi on saavutettu?
Inspiroivien puheenvuorojen lisäksi tapahtumassa on aamupäivällä paneelikeskustelu. Iltapäivän työpajoissa keskustellaan millaisia hankkeita Euroopan unionin tulevalla rahoituskaudella olisi hyvä edistää.
Koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, luontokato ja muut häiriöt lisäävät ruokajärjestelmien haavoittuvuutta. On tärkeää kehittää järjestelmien resilienssiä eli muutosjoustavuutta terveellisen, riittävän ja kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden turvaamiseksi yllättävissäkin häiriötilanteissa.
Tutkimustiedon jalkauttaminen, toimijoiden yhteistyön tehostaminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen ovat keinoja tukea toimijoiden valmiuksia yritystoiminnan kehittämiseksi. Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä (MURU)-hanke välittää tietoa ruokajärjestelmän muutosjoustavuuteen vaikuttavista tekijöistä, tunnistaa ruokajärjestelmän vahvuuksia ja tuottaa ratkaisuja sen rakenteellisiin ja alueellisiin ongelmakohtiin yhdessä toimijoiden kanssa.
Hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa-hankkeesta tuttu ydinporukka. Hanke mahdollistaa maatalouden ilmastoaiheista viestimisen monikanavaisesti seuraavien kolmen vuoden aikana. Jatkamme tiedottamista ajankohtaisista ilmastoaiheista tämän ilmastouutiskirjeen välityksellä, tutulla sivustolla ja sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on osaamisen kehittämisen ja yhteistyöverkostojen luomisen kautta edistää maaseutuelinkeinojen menestymistä ja alueellista elinvoimaa myös tulevaisuudessa koko maassa.
Käytännön Maamiehen syys-joulukuun numeroissa käsitellään ilmastonmuutokseen varautumista maataloudessa. Sarjan osana ovat ilmestyneet seuraavat artikkelit:
