Teksti ja kuvat: Elisa Koskinen ja Eeva Lahtinen
Magnus Selenius jalostaa luomuvehnää tilallaan Nyby Gårdissa Espoon Röylässä. Magnus on kerännyt monimuotoista vehnäaineistoa geenipankeista ja tehnyt omia löydöksiä Suomesta sekä muista Pohjoismaista, tarkoituksenaan löytää Suomalaiseen luomutuotantoon paremmin soveltuvia lajikkeita. Magnus ja hänen apurinsa Embla Lindwall ovat etsineet ja löytäneet vanhoja laatulajikkeita sekä maatiaislajikkeita ja risteyttäneet sekä viljelleet niitä. Magnus Seleniuksen Nyby Gård-tila on mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa VILJASOPPA-hankkeessa, jota johtaa tutkija Juho Hautsalo.
Monimuotoisuuden avulla viljelykasvit voivat peremmin selviytyä muuttuvissa sää- ja ilmasto-oloissa, sekä sopeutua nopeammin paikallisiin olosuhteisiin, kuten kasvitauteihin, maaperään, sadantaan ja lämpötilaan. Magnus ja Juho korostavat, että nykyiset vehnälajikkeet ovat hyvin homogeenisiä eikä vaihtelua lajikkeen sisältä juuri löydy. Tällöin myös lajikkeen sopeutuminen erilaisiin olosuhteisiin on hidasta, vaikka lajike itsessään olisikin valittu sen perusteella, että se pärjää monilla erilaisilla koepaikoilla. Monimuotoisessa vehnäaineistossa on enemmän ulkoista ja sisäistä vaihtelua, jolloin uusien ominaisuuksien syntyminen on todennäköisempää. Monimuotoisuuden määrällä on kuitenkin myös rajansa, koska liiallinen monimuotoisuus voi haitata viljelyn käytännön toteutusta ja laadukkaan sadon saamista.
Vehnälajikkeiden sisäisiä ominaisuuksia ovat mm. valkuais- ja tärkkelyspitoisuus sekä sakoluku. Ulkoisia ominaisuuksia taasen mm. kasvin pituus, vihneet, tähkän ja jyvien väri, lehtien koko ja muoto sekä kasvuaika. Vanhoja lajikkeita ja lajeja risteyttämällä Magnus ja Embla ovat luoneet uusia siemeneriä, joista he valitsevat parhaat ja mielenkiintoisimmat yksilöt jatkoon tai muodostavat ns. monimuotovehniä sekoittamalla useampia valitsemiaan siemeneriä keskenään. Esimerkiksi maatiaislajike Rusutjärvi on pölytetty vanhalla lajikkeella ApuRusolla, jolloin siihen on saatu aikaisuutta ja laonkestävyyttä. Kokeiden avulla voidaan seurata kasvien muuntautumista, tautipaineen sietämistä ja sopeutumiskykyä ympäristöön.
VILJASOPPA-hankkeessa on mukana viljelijöitä, joita yhdistää kiinnostus vehnän jalostamiseen. Hankkeessa viljelijät voivat saada oman monimuotovehnän tilalleen lisäykseen. Ajan myötä tilan kasvuolojen muokatessa seosta, kasvien joukosta voidaan valita jatkoon yksilöt, jotka sopivat parhaiten juuri oman tilan olosuhteisiin. Tätä kutsutaan viljelijää osallistavaksi kasvinjalostukseksi, jonka etuna on kasvilajikkeiden lisäys laajemmalla alueella Suomessa. Tämän ansiosta monimuotovehnän aineistosta saadaan esiin parhaita puolia erilaisissa ympäristöissä.
Viljalajikkeiden sopeutuminen paikallisiin olosuhteisiin (VILJASOPPA) on Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiön rahoittama Luken, HAMK:n ja Nyby gårdin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tutkia geneettisin menetelmin ja peltokokein luomuolosuhteissa tapahtuuko maatiaisviljoilla paikallista sopeutumista lisäysviljelyn aikana ja mikä tätä voi selittää. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus käynnistää monimuotovehnien siemenlisäys luomuviljelijöiden pelloilla ja laatia ohjeistus tiloilla tapahtuvaan valintaan ja siemenlisäykseen. Hankkeen myötä luomutiloille on tavoitteena saada sellaisia määriä monimuotovehnän siementä, että sitä voidaan alkaa viljellä tilojen omalla kalustolla ja ottaa viljelyyn. Hankkeen tuottama tieto ja paikallisiin olosuhteisiin paremmin sopeutuva siemenaineisto hyödyttävät luomuviljelyä ja etenkin luomuvehnän viljelyä.
Lisätietoa: Juho Hautsalo, tutkija Luonnonvarakeskus, juho.hautsalo[at]luke.fi
Nyby Gårdin nettisivuilta: https://nybygard.fi/
Viljasoppa-hankkeen webinaari tulossa 14.11.2022. Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää, ota yhteyttä hankkeen vetäjään Juhoon.