Avainsana: palkokasvit

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

OKRAssa esittelemme palkokasveja – tervetuloa pisteellemme!

OKRA-näyttelyssä esiteltävät palkokasvit kasvamassa kasvihuoneessa Mikkelissä.
OKRA-näyttelyssä esiteltävät palkokasvit kasvamassa kasvihuoneessa Mikkelissä. Kuva: Riitta Savikko / Luken arkisto.

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA)-hanke on mukana OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 6-9.7.2016. Pisteemme sijaitsee Luonnonvarakeskuksen osastolla, sisähallissa osastolla F49. VILMA-hanke esittelee OKRA-näyttelyssä erilaisia palkokasveja, sillä palkokasvit tarjoavat monella tapaa ilmastoviisaita ratkaisuja.

 

 

 

Tänä vuonna vietetään YK:n nimeämää palkokasvien vuotta. Palkokasvit pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä juurinystyröidensä typpibakteerien avulla ja vähentävät siten typpilannoitustarvetta. Palkokasvien satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ravintona, eläinten rehuna tai viherlannoitukseen. Eläinten rehuna kotimaisten palkokasvien käyttö lisää valkuaisrehuomavaraisuutta. Palkokasveilla on viljelykierrossa hyvä esikasvivaikutus. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta; palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa.

 

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Kokeiluja ilmastonmuutokseen varautumisen keinoista

 

Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto
Ohran lajikeseosten havaintoruudut 8.6.2016. Kuva: Meri Saarnia / Luken arkisto

 

Ilmastoviisaita ratkaisuja maaseudulle (VILMA) -hankkeessa tehdään pienimuotoisia kokeiluja havainnollistamaan maatalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. Vuonna 2016 keskitytään peltokasvintuotantoon, erityisesti palkokasveihin, viljoihin ja seosviljelyyn. Kesällä 2016 kokeiluja tehdään Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan Karilan koepelloilla.

Katso lisää kokeilujen kuulumisista.

Voit seurata kokeilujen etenemistä myös facebook-sivulla.

 

Kategoriat
Ajankohtaista

Nyt on kansainvälinen palkokasvien vuosi

IYP-posteri-kuva

Vuosi 2016 on YK:n nimeämä kansainvälinen palkokasvien vuosi (International Year of Pulses*). FAO:n toteuttaman teemavuoden tavoitteena on lisätä palkoviljojen käyttöä ruokana ja kertoa niiden hyvistä puolista. Lue lisää.

Palkokasvit hyödyntävät ilmakehän typpeä

Palkokasvien siemenet sijaitsevat paloissa, mistä juontuu niiden nimikin. Palkokasvien erityisominaisuus on typen ottaminen ilmakehästä juurinystyröissä sijaitsevien bakteerien avulla. Tämän ansiosta ne pystyvät kasvamaan monenlaisissa olosuhteissa ilman typpilannoitusta.

Sana ”pulse” tarkoittaa palkokasvia, josta syödään siemenet eli suora käännös suomeksi on ”palkovilja”. Lajeina se sisältää pavut, herneet ja  linssit. Palkokasveihin kuuluu myös muita kuin palkoviljoja kuten monivuotiset nurmipalkokasvit apiloineen ja öljypalkokasviksi luettava soija.

Herne ja härkäpapu ovat kotimaisia kasveja. Sinilupiinia viljellään Suomessa jonkin verran, mutta linssejä tai soijaa ei. Valkuaisfoorumi-hankkeessa keskitytään kotimaisen valkuaistuotannon edistämiseen. Lue lisää Valkuaisfoorumi-hankkeen viljelykokeista.

Palkokasvit ovat terveellistä ruokaa

Pavut, herneet ja linssit ovat varsinaista superfoodia. Niissä on paljon proteiinia mutta myös ravintokuitua. Ne ovat itsessään hyviä ja terveellisiä ja sopivat monenlaiseen käyttöön. Uusien ravitsemussuositusten mukaan palkokasveja kannattaisi syödä enemmän, vähintäänkin kerran viikossa. Lue lisää kotimaisista valkuaiskasveista ihmisravitsemuksessa.

Lue lisää ScenoProt- ja Valkuaisfoorumi-hankkeiden uutiskirjeestä.

Kategoriat
Ajankohtaista

Kaisa Kuoppala: Tartu palkoviljahaasteeseen!

kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
kuva: Yrjö Tuunanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto

 

YK:n yleiskokous on nimittänyt tämän vuoden Palkoviljojen vuodeksi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan tarkoituksena on lisätä yleistä tietoisuutta palkoviljojen ravitsemuksellisista eduista osana globaalia kestävää ruuantuotantoa.

Merkkivuosi kannustaa lisäämään ruokaketjun toimijoiden välisiä yhteyksiä palkoviljoista peräisin olevan proteiinin hyödyntämiseksi ja palkoviljojen tuotannon lisäämiseksi. Myös kasvinvuorottelun parempi hyödyntäminen ja huomion kiinnittäminen palkoviljojen kauppaan ovat fokuksessa.

Mistä kotimaista kasvivalkuaista?

Palkoviljat eli pavut, herneet ja linssit tuovat ruokavalioon proteiinin lisäksi ravintokuitua, hivenaineita ja vitamiineja. Minä en nostaisi palkoviljoja esiin niinkään lihan korvaajina vaan ihan niiden omien ominaisuuksien, kuten terveellisyyden, monipuolisuuden ja ympäristövaikutusten takia. Ne ovat gluteenittomia, vähärasvaisia ja ravitsevia. Palkoviljojen viljelyllä on maaperään ja luonnon monimuotoisuuteen suotuisa vaikutus. Palkoviljojen satoa voi käyttää monipuolisesti joko ihmisten ruokana tai eläinten rehuna. Tilalla tuotetut palkoviljat lisäävät myös kotieläintuotannon omavaraisuutta.

Lue lisää Luonnonvarakeskuksen verkkosivuilta Kaisa Kuoppalan blogitekstistä: Tartu palkoviljahaasteeseen!

Kategoriat
Ajankohtaista

Maaperätutkija: Pelto on tärkeä hiilinielu

Helinä Hartikainen kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto
Helinä Hartikainen kuva: Karoliina Rimhanen / Luken arkisto

Pelloilla on monia rooleja hiilen sidonnassa ja siten ilmastomuutoksen hillinnässä, toteaa maaperätutkija Helinä Hartikainen Helsingin yliopistosta.

Esimerkiksi peltojen humus on pitkäikäinen hiilivarasto.

Maatalous pystyy vaikuttamaan ilmastonmuutokseen myös muilla tavoin, Hartikainen huomauttaa.

”Itse asiassa tuottavassa ja vastuullisessa toiminnassa menetelmät ovat vanhoja ja hyviksi havaittuja. Ne vain unohtuvat välillä”, Hartikainen sanoo. ”On syytä pohtia toimenpiteitä, niiden vaikutuksia ja seurauksia myös pitkällä aikavälillä.”

 

Esimerkiksi typpilannoitteen tuottamiseen tarvitaan valtavat määrät energiaa ja siitä aiheutuu runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Palkokasvit pystyvät samaan tuotantoon auringon energialla, mikä ei aiheuta riippuvuutta muista valtioista, Helinä Hartikainen sanoo.

Lue lisää Maaseudun Tulevaisuuden jutusta 31.8.2015.

Kategoriat
Maailmalta

Soil Carbon Cowboys – Maanvarjelijat

Tässä toivonpilkahdus USA:sta.
Miten selvitä, kun kuivuus vie lihakarjan laitumet tai rankkasateet saavat pellot muuttumaan lammiksi?
Nämä karjapaimenet löysivät ratkaisun maan hiilinielujen kasvattamisesta, palkokasveja kasvavista laitumista ja laidunkierrosta.

Video on englanninkielinen.
Toimisivatko ideat Suomessakin?
 

SOIL CARBON COWBOYS from Peter Byck on Vimeo.

Kategoriat
Ajankohtaista

Palkokasvit ovat merkittäviä fossiilisen energian ja väkilannoitteiden säästämisessä

Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
Härkäpapu. kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Biologisen typensidonnan hyödyntämistä Suomen maataloudessa on mahdollista tehostaa voimakkaasti. MTT:n tutkijoiden Hannu Känkäsen, Antti Suokankaan, Kari Tiilikkalan ja Arja Nykäsen aihetta käsittelevä raportti Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä julkaistiin 2013. Raportin mukaan nurmipalkokasvien käyttö rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottamisessa sekä palkoviljojen täysimittainen viljely voivat vähentää väkilannoitetypen käyttöä 60 % nykyisestä. Fossiilista energiaa säästyy silloin, koneketjujen energiankulutus mukaan lukien, noin 3700 terajoulea (TJ) vuodessa. Se vastaa samaa energiamäärää, kuin maa- ja puutarhataloudessa käytettiin vuonna 2010 polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen.

Viime vuosina viljelijöiden kiinnostus palkokasveja kohtaan on lisääntynyt lannoitteiden kalleuden ja peltojen kasvukunnosta koetun huolen vuoksi. Arvio palkokasvien mahdollisuudesta korvata väkilannoitetyppeä ja säästää fossiilista energiaa voikin olla lähempänä  todellisuutta kuin äkkiseltään muutoksen suuruuden vuoksi voisi luulla, tutkijat tuumaavat.

Julkaisu Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä MTTn Raportti 76