
Biologisen typensidonnan hyödyntämistä Suomen maataloudessa on mahdollista tehostaa voimakkaasti. MTT:n tutkijoiden Hannu Känkäsen, Antti Suokankaan, Kari Tiilikkalan ja Arja Nykäsen aihetta käsittelevä raportti Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä julkaistiin 2013. Raportin mukaan nurmipalkokasvien käyttö rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottamisessa sekä palkoviljojen täysimittainen viljely voivat vähentää väkilannoitetypen käyttöä 60 % nykyisestä. Fossiilista energiaa säästyy silloin, koneketjujen energiankulutus mukaan lukien, noin 3700 terajoulea (TJ) vuodessa. Se vastaa samaa energiamäärää, kuin maa- ja puutarhataloudessa käytettiin vuonna 2010 polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen.
Viime vuosina viljelijöiden kiinnostus palkokasveja kohtaan on lisääntynyt lannoitteiden kalleuden ja peltojen kasvukunnosta koetun huolen vuoksi. Arvio palkokasvien mahdollisuudesta korvata väkilannoitetyppeä ja säästää fossiilista energiaa voikin olla lähempänä todellisuutta kuin äkkiseltään muutoksen suuruuden vuoksi voisi luulla, tutkijat tuumaavat.
Julkaisu Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä MTTn Raportti 76