Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessaIlmastouutiskirjeestä löydät ARMAS-hankkeen syksyn tapahtumia. Uutiskirjeessä tietoa valokuvakampanjasta. Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä muutamia julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeessä on mukana kysely ja hankekuulumisia. Uutiskirjeestä löydät lisäksi aiempien tapahtumien materiaaleja. Lue uutiskirje tästä.
Uutiskirjeen sähköpostilistalle pääset liittymään tästä.
Miten sopeudumme ilmastoriskeihin?
Kokemuksia ja keskustelua maa- ja metsätaloudesta Varsinais-Suomessa
Aika: tiistai 7.10.2025 klo 9.00–15.00
Paikka: Salo IoT Campus, kokoustila Alfa (Joensuunkatu 7, Salo)
Kieli: suomi
Kohderyhmä: viljelijät, metsänomistajat, neuvojat, viranomaiset, kehittäjät, vakuutusyhtiöt ja muut maaseudun toimijat
Miksi osallistua?
✔ Saat ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista ilmastoriskien vähentämiseksi
✔ Voit tuoda esiin alueellisia haasteita ja ratkaisuja
✔ Tapaat muita toimijoita ja pääset jakamaan kokemuksia
Tapahtuman sisältö
Ilmastonmuutos vaikuttaa maa- ja metsätalouteen jo nyt, ja sen vaikutukset tulevat voimistumaan tulevina vuosikymmeninä. Miten viljelijät ja metsänomistajat voivat varautua muutoksiin, hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja vahvistaa sopeutumiskykyä? Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia!
Varsinais-Suomen alueellisessa työpajassa pureudutaan maa- ja metsätalouden ilmastoriskeihin sekä sopeutumiseen käytännön tasolla. Tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa, esimerkkejä paikallisista toimista ja tilaisuuden yhteiseen keskusteluun eri alojen toimijoiden kesken.
Tapahtuma on osa Precilience-hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja ilmastokestävyyden parantamiseksi yhdessä maa- ja metsätalouden toimijoiden kanssa.
Ohjelma:
9.00 Aamukahvit
9.30 Avaus – Karoliina Rimhanen, Luke
9.40 Ilmastoriskit maa- ja metsätaloudessa – Taru Palosuo, Luke, kalvot (pdf)
10.10 Vesistä ja ravinteista ratkaisuihin – ilmastoriskit ja sopeutuminen Varsinais-Suomessa – Airi Kulmala, MTK, kalvot (pdf)
10.25 Kahvitauko
10.40 Keskustelua pienryhmissä
12.20 Lounas Ravintola Factoryssa tarjotaan osallistujille
13.20 Viljelijän ja neuvojan arjessa – konkreettisia ratkaisuja alueen tarpeisiin – Olli-Pekka Ruponen, kalvot (pdf)
13.35 Päivän yhteenveto
13.45 Precilience-hankkeen demonstraatioiden esittely (mm. maanparannusaineet, vedenhallinta, metsien uudet haasteet, kirjanpainajat, uusien tuhojen tunnistaminen ja uudistaminen)
15.00 Tapahtuma päättyy
Tapahtuma järjestetään vain läsnätapahtumana. Saapumisohje löytyy tästä linkistä.
Autolla saapuvien tulee ilmoittaa auton rekisterinumero vastaanottoon saapuessaan. Muuten pysäköinti on sallittu vain 3 tunnin ajan, jonka jälkeen voi seurata pysäköintivirhemaksu.
Ilmoittautuminen tämän linkin kautta viimeistään 26.9.2025.
Peruutathan ilmoittautumisen, mikäli sinulle tulee este osallistua.
Lisätietoja: Karoliina Rimhanen, Luke, karoliina.rimhanen@luke.fi, puh. 040 747 1255
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Precilience– ja Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeet.
Tervetuloa! Ilmoittaudu mukaan ja tule rakentamaan ilmastokestävää maa- ja metsätaloutta!
Uutiskirjeessä 13.6.2025 esitellään ARMAS-hankkeen kesän tapahtumia ja kevään tapahtumien materiaaleja. Uutiskirjeessä mukana kaksi kyselyä. Uutiskirjeessä esitellään myös materiaaleja varautumisen tueksi sekä muutamia julkaisuja ja blogeja. Uutiskirjeestä löydät aiemmin MURU-hankkeessa järjestettyjen tapahtumien materiaaleja. Lue uutiskirje tästä.
Voit tilata uutiskirjeen omaan sähköpostiisi tästä.
Aika: 14.8.2025 klo 10–15
Paikka: Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki
Tervetuloa Luke Ruukin tutkimusasemapäivään!
Päivän ohjelma alkaa klo 10 koeaseman 100-vuotisjuhlallisuuksilla.
Päivässä voi tutustua
Tilaisuuson avoin kaikille aiheesta kiinnostuneille.
Makkara-ja kahvitarjoilu!
Lisätietoja: Kati Mattila, Luonnonvarakeskus, puh. 029 5326719, sähköposti: kati.mattila(at)luke.fi
Pellolta pöytään – tapahtuma Mikkelin Karilassa
aika: 09.07.2025 klo 10:00-16:00
paikka: Karila, Karilantie 2A, 50600 Mikkeli
Tapahtumassa tuodaan esille kestäviä, uudistavia ruoantuotannon tapoja ja ajankohtaista tutkimustietoa. Tapahtumassa on esillä myös keinoja, miten maatilat voivat lisätä ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita. Tapahtuman ruokapalvelut ja kotiin ostettavat elintarvikkeet ovat osa kestävää ruokaketjua. Pääjärjestäjän, ”Pellolta pöytään näkyväksi” -hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi kestävä, uudistava, vastuullinen paikallinen koko ruokaketju.
Tapahtumassa paljon nähtävää niin viljelijöille kuin kuluttajille. Tapahtumassa pääsee kurkistamaan ja tutustumaan maatalouteen koko perheen kanssa. Karilan pelloilla nähtävissä viljelykasveja ja näytteilleasettajien teltoilla tarjolla tietoa monista eri teemoista. Runsaasti antia löytyy myös ammattilaisille.
Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Tapahtuman aihepiirit:
Älymaatalous, täsmäviljely (ajoautomatiikka, satokartoitus, kasvustosensorit, DON-mittari, Turo-peltorobotti, dronet ym.)
Peltokokeet (rypsi, kaura, nurmi)
Marjat (herukkakatteet, kasvualustat mansikalle ja vadelmalle)
Kasvintuhoojat (Magictrap rypsituholaisille, kauran punahometorjunta)
Maanrakenne ja maan kasvukunto
Maaperän ja rehun NIR-analyysit (Polispec, Agrocares, Eurofins)
Maatalouden vesiensuojelu (valuma-alueen merkitys)
Maatalousluonnon monimuotoisuus (perinnebiotoopit, vieraslajit, pölyttäjät ym.)
Maisemanhoito, laidunnus.
Alustava ohjelma:
klo 10.00 Aitausnäytös sähköverkkopika-aita
klo 10.30 Lammaspaimennusnäytös
klo 11.00 Dronenäytös
klo 11.30 Paneelikeskustelu: *Miltä näyttää Etelä-Savon ruokaketjun tulevaisuus — Ruokastrategia
klo 12.30 Paneelikeskustelu: *Nuorissa on tulevaisuus – nuoret maatalousyrittäjinä
klo 13.30 Konetyönäytökset niitto, karhotus, ajosilppuri
klo 14.30 Lammaspaimennusnäytös
klo 15.00 Dronenäytös
Kahvio (Mikkelin Maa- ja kotitalousnaisten pitämänä)
Keittiömestareiden sesonkiherkut – lettukestit
Paikallisia ruokatuotteita, suoramyyntiä
Järjestäjätahot: ProAgria Etelä-Savo, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset, Luonnonvarakeskus, Luomuinstituutti, Juvan Muumaa Oy
Näytteilleasettajat: Lantmännen Agro Lahti, Eurofins Viljavuuspalvelu, Bayer Cropscience Suomi, WiTracktor, Saimaan Drone Oy, Kohvakan koneasema, Jussi Knaapi, Saimaan Luomu, Elävä Itämeri säätiö BSAG, Suomen paimenkoirayhdistys, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, MTK Etelä- Savo (lista täydentyy)
Järjestävät hankkeet:
Pellolta pöytään näkyväksi, Vesiviisas maaseutu, Kyyvesitalkkarin avulla valuma-alueet kuntoon, Kasvuniloa, Vastuullisen lammasyrityksen ABC, Ennakoiva omistajanvaihdos, Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun, Innovatiivisia keinoja syysöljykasvien kasvintuhoojien hallintaan luomutiloilla Innokas, Rapsipistiäisen ekologia ja ennakoiva hallinta RAPSE, Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään ARMAS, Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille ARVO, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla HYÖTY, Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (MehiVarma), Täsmähyöty – Kilpailukykyä ja kestävyyttä täsmäviljelyllä: todennettua tietoa teknologian hyödyistä ja data käyttöön, AGRIForward – Elinkaaritehokas maatalouskone tulevaisuuden robottiympäristössä, AI Steward – Koneoppimismenetelmien ja kielimallien hyödyntäminen maatilan päätöksenteon tukemisessa, Luomukauralajikkeiden erityispiirteet, Luomutilatutkimusverkoston ja living lab -toimintamallin valmistelu Etelä-Savoon, Marjava, Uudet kasvualustat (UDKAT), BioMonitor4CAP
Lisätietoja:
tapahtuman sivulta
Saara Ryhänen, saara.ryhanen@proagria.fi, puh. 040 486 8237
Sari Himanen, sari.himanen@luke.fi, puh. 040 738 9873
Tervetuloa!
Aika: to 13.3.2025 klo 9.00-11.00
Paikka: Helsingin yliopiston Tiedekulma (Yliopistonkatu 4, 00100 Helsinki) ja livestriimi
Globaalisti maataloutta pidetään yhtenä suurimmista luontokadon aiheuttajista, mutta Suomessa tilanne on toisin. Maatalousympäristöä on Suomen pinta-alasta vähän, vain seitsemän prosenttia. Maataloutta, viljeltyjä peltoja, avoimia peltoaukeita ja kotieläintuotantoa laiduntamiseen, tarvitaan turvaamaan biodiversiteettiä, luonnon monimuotoisuutta. Vastaavasti monimuotoinen luonto hyödyttää maataloutta.
Tervetuloa kuulemaan, millainen on Suomen maatalousympäristössä luonnon monimuotoisuuden nykytilanne ja tulevaisuus. Mitkä tekijät ylläpitävät ja vaalivat, mitkä heikentävät monimuotoisuutta? Entä millainen rooli kotieläintuotannolla on luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa? Tilaisuudessa kuulemme myös, miten luonnon monimuotoisuus näkyy maatalousyrittäjien jokapäiväisessä työssä ja toisaalta mitä se tarkoittaa elintarvikeyritysten vastuullisuustoimissa.
Tapahtuman tallenne
Ohjelmassa
ProAgrian uutinen tapahtumasta: Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristössä parantunut lajistojen osalta viimeisen 20 vuoden aikana
Tapahtuman järjestivät ProAgria Keskusten Liitto ja Luonnonvarakeskuksen koordinoima ARMAS-hanke (Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään – valtakunnallinen maaseutuhanke).
Lisätietoja: Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548
Kiitos tapahtumasta!
Aika: ke 19.3.2025 klo 9.00-11.30
Paikka: etäyhteydellä teamsilla, Liity kokoukseen tästä
Miltä näyttää vihannestuotannon tulevaisuus? Mitkä tavoitteet ohjaavat tuotannon, markkinoiden ja kulutuksen kehitystä vuoteen 2035 mennessä? Näihin kysymyksiin pureudumme webinaarissa, joka kokoaa yhteen alan toimijat keskustelemaan vihannestuotannon tulevaisuudesta.
Ohjelmassa asiantuntijapuheenvuoroja satovaihteluiden hallinnasta, maan kasvukunnon parantamisesta ja markkinoiden kehityksestä. Keskustelussa pohdimme yhdessä konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä, jotka vievät alaa kohti kestävämpää ja kannattavampaa suuntaa.
Tervetuloa mukaan!
Ohjelma
9.00 Tervetuloa, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke
9.10 Satovaihtelu ja sen hallinta tulevaisuudessa – viljelijöiden näkemyksiä, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke, kalvot (pdf)
9.20 Maan kasvukunnon tulevaisuus: haasteet ja keinot, Tapio Salo, Luke, kalvot (pdf)
9.40 Markkinat ja arvoketjut, Csaba Jansik, Luke, kalvot (pdf)
10.00 Ryhmäkeskustelu: Polut toivottuun tulevaisuuteen, vetäjänä Terhi Suojala-Ahlfors, Luke
11.15 Päivän yhteenveto ja seuraavat askeleet
11.30 Tapahtuma päättyy
Koosteet ryhmäkeskusteluista:
Jatkojalostus, brändäys ja vienti (pdf)
Uusien viljelijöiden saaminen alalle ja verkostoituminen (pdf)
Materiaaleja
Opas puutarha-alan yrityksen perustajalle
Tapahtuman järjestivät Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (VIIVI), Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (HortiHubi), Kasviksia suomalaisille – tuotanto ravitsemussuositusten mukaiseksi vuoteen 2035 mennessä (VegUp) ja Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeet.
Lisätietoja:
Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255
Terhi Suojala-Ahlfors, terhi.suojala-ahlfors@luke.fi, p. 050 316 5143
Kiitos tapahtumasta!
Tid: 26.3.2025, klo 13:00 – 15:30
Plats: på distans via teams, delta i mötet här
Hur ser den önskade framtiden för grönsaksproduktionen ut? Vilka är de viktigaste målen som kommer att forma produktion, marknader och konsumtion fram till 2035? Vi kommer att dyka ner i dessa frågor i en workshop som samlar branschaktörer för att diskutera de framtida vägarna för grönsaksproduktion. Programmet kommer att innehålla expertpresentationer om ämnen som hantering av skördevariationer, förbättring av markförhållanden och marknadsutveckling. Tillsammans kommer vi att diskutera konkreta mål och åtgärder för att främja den önskade utvecklingen av grönsaksproduktionen.
Varmt välkommen att bygga en hållbar framtid för grönsaksproduktion!
Program
13:00 Inledning, Nina Sevelius, SLF
13:05 Vad lärde vi oss om grönsaksproduktionen och dess lönsamhet i
Hortihub-projektet, Nina Sevelius, SLF, bildmaterial
13:20 Hur få unga intresserade av grönsaksodling, Pia Smeds, Luke, bildmaterial
13:40 Aktuellt inom grönsaksodling, Juho Ahlberg, Berner
14:00 Grupparbete; Stigen mot den önskade framtiden inom grönsaksproduktionen (friland)
15:15 Samandrag och nästa steg
15:30 Avslutning
Grupparbete:
Evenemanget är öppet för alla och kostnadsfritt.
Svenskspråkiga grönsaksodlare, rådgivare, lantbrukslärare och lantbruksutvecklare från hela Svenskfinland är välkomna att delta.
Evenemanget arrangeras i samarbete med Mångfunktionella odlingsmetoder på grönsaksgårdar (HYÖTY), Med ekonomiskt kunnande mot en konkurrenskraftig frilandsodling (HortiHubi), Food education for the future samt Försörjningstrygghet och resiliens i livsmedelssystemet (ARMAS)-projekten.
Vänligen anmäl dig med denna blankett senast 23.3.2025.
Mer information:
Nina Sevelius, Utvecklingschef för trädgårdsproduktion Svenska lantbrukssällskapens förbund (SLF), tel. 043 824 8705, nina.sevelius@slf.fi
Terhi Suojala-Ahlfors, Specialforskare, Naturresursinstitutet (Luke), tel. 0295326557, terhi.suojala-ahlfors@luke.fi
Välkommen!
Aika: ti 11.2.2025 klo 9.00–12.00
Paikka: Livia Tuorla, auditorio, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö
Miltä näyttää vihannestuotannon toivottu tulevaisuus? Mitkä ovat keskeisimmät tavoitteet, jotka muovaavat tuotantoa, markkinoita ja kulutusta vuoteen 2035? Näihin kysymyksiin sukellamme työpajassa, joka tuo yhteen alan toimijat keskustelemaan vihannestuotannon tulevaisuuden poluista. Ohjelma sisältää asiantuntijaesityksiä mm. satovaihteluiden hallinnasta, maan kasvukunnon parantamisesta ja markkinoiden kehityksestä. Keskustelussa pohdimme yhdessä konkreettisia tavoitteita ja toimia, joiden avulla edistetään vihannestuotannon toivottua kehitystä.
Lämpimästi tervetuloa rakentamaan vihannestuotannon kestävää tulevaisuutta!
Ohjelma
9.00-9.30 Aamukahvi
9.30 Tervetuloa, Ville Korpelainen, Livia ja Karoliina Rimhanen, Luke
9.40 Satovaihtelu ja sen hallinta tulevaisuudessa – viljelijöiden näkemyksiä, Terhi Suojala-Ahlfors, Luke kalvot (pdf)
9.50 Maan kasvukunnon tulevaisuus: haasteet ja keinot, Tapio Salo, Luke kalvot (pdf)
10.10 Markkinat ja arvoketjut, Csaba Jansik, Luke kalvot (pdf)
10.30 Ryhmäkeskustelu: Polut toivottuun tulevaisuuteen, vetäjänä Karoliina Rimhanen, Luke, yhteenveto ryhmäkeskusteluista (pdf)
11.45 Päivän yhteenveto ja seuraavat askeleet, vetäjänä Karoliina Rimhanen, Luke
12.00 lounas (omakustanteinen)
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.Tapahtuma järjestetään vain läsnätapahtumana. Ohjelman jälkeen on mahdollista osallistua yhteiselle omakustanteiselle lounaalle.Tapahtumassa voi kommentoida ja keskustella myös ruotsin kielellä. Du kan även kommentera och diskutera på svenska.
Ilmoittaudu mukaan tällä lomakkeella viimeistään 3.2.2025.
Tervetuloa!
Tapahtuman järjestävät Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Viljava vihannesmaa − kestävä tuotanto (VIIVI), Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (HortiHubi), Kasviksia suomalaisille – tuotanto ravitsemussuositusten mukaiseksi vuoteen 2035 mennessä (VegUp) ja Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (ARMAS) -hankkeet yhteistyössä Livia Tuorlan kanssa.
Tulo-ohjeet ja kartta
Saavu 110-tieltä Tuorlan liittymästä (keltainen nuoli) ja käänny oikealle. Parkkipaikat ovat koulurakennuksen jälkeen Tuorlantien oikealla ja vasemmalla puolella (P-merkit). Sisäänkäynti koulurakennukseen punaisten nuolten osoittamista ovista. Auditorio on koulurakennuksen toisessa kerroksessa (sininen rasti). Kartta
Lisätietoja
Karoliina Rimhanen, karoliina.rimhanen@luke.fi, p. 040 747 1255
kirjoittajat: Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus ja Pia Lehmusvuori, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö
Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan sekä mahdollisuuksia että haasteita maataloudelle. Kasvukauden pidentyminen mahdollistaa satoisampien kasvilajikkeiden viljelyn, mutta toisaalta esimerkiksi kuivuusjaksot ja muut sään ääri-ilmiöt aiheuttavat riskejä sadontuotannolle. Viljelijät tarvitsevat konkreettisia keinoja muuttuviin olosuhteisiin sopeutumiseksi, mutta miten sopeutumista voidaan parhaiten edistää? Mitkä ovat vaikuttavimmat tavat, joilla maatalousyrittäjät saadaan pohtimaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia omalla tilallaan, entä sopeutumistoimien toteuttamista?
Vastauksia tähän kysymykseen pohdittiin 13.11.2024 työpajassa maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivillä, jossa lähes kolmikymmenpäinen joukko alan asiantuntijoita kokoontui ideoimaan vaikuttavampia tapoja. Keskusteluissa korostuivat erityisesti viljelijöiden motivointi, vertaisoppimisen merkitys sekä taloudelliset kannustimet. Näistä jokainen tarjoaa omanlaisensa vipuvoiman sopeutumisen tueksi.
Selkeä viestintä ja käytännön esimerkit ovat avainasemassa
Viljelijöiden motivoimiseksi tarvitaan selkeätä, ajantasaista ja riittävän yksinkertaisessa muodossa tarjottavaa tietoa sopeutumismahdollisuuksista. Tietoa on välitettävä myönteisillä viesteillä ja ratkaisumahdollisuuksia korostaen – syyllistämistä on vältettävä. Sopeutumiskeinoja ja niiden taloudellisia hyötyjä pitäisi esittää käytännön esimerkein. Pelejä, listauksia, laskureita ja laskelmia hyödyntämällä viljelijät voivat pohtia oman tilansa toimintaa muuttuvassa ilmastossa ja tehdä päätöksiä tilakohtaisesti.
Vertaisoppiminen vahvistaa osaamista
Kokemusten jako muiden viljelijöiden kanssa on vaikuttava tapa kannustaa sopeutumistoimiin. Käytännössä toteutetut muiden viljelijöiden esimerkit kannustavat miettimään omalle tilalle soveltuvia sopeutumiskeinoja. Mentorointi, pienryhmätoiminta ja pellonpiennartapahtumat tarjoavat viljelijöille mahdollisuuden oppia toisiltaan ja tukea toinen toisiaan. Tutkijoiden, neuvojien ja viljelijöiden yhteistyö auttaa tuomaan ilmastoviisaita toimia käytäntöön.
Taloudelliset kannustimet auttavat muutoksissa
Sopeutumistoimien käytäntöön viemiseen tarvitaan taloudellisia kannustimia. Viljelijätuet, kuten ekojärjestelmä ja ympäristökorvaus, sekä sopimusviljely ja muut markkinalähtöiset toimet edistävät sopeutumistoimien toteuttamista tiloilla. On tärkeää, että viljelijät kokevat kannustimet selkeästi maatilan toimintaa tukevina ja tilan taloutta parantavina. Kattava viestintä sopeutumisen rahoitus- ja tukimahdollisuuksista on keskeistä, jotta viljelijät voivat hyödyntää niitä tehokkaasti.
Työpajan järjestäjiä olivat ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskuksen MURU-hanke, jonka työtä jatketaan ARMAS-hankkeessa. Lämmin kiitos työpajan osallistujille aktiivisesta ideoinnista! Kiitos myös kollegoillemme ilmastoyksikön Johanna Helkimo sekä Luonnonvarakeskuksen Elina Nurmi, Riitta Savikko ja Kaisa Kuoppala työpajan toteuttamiseen osallistumisesta!
Kirjoittajista Pia Lehmusvuori työskentelee luonnonvara-alan ilmastonmuutokseen sopeutumisen asiantuntijana ELY-keskusten valtakunnallisessa ilmastoyksikössä ja Karoliina Rimhanen maatalousjärjestelmien kestävyystutkijana Luonnonvarakeskuksessa.
Seuraa ELY-keskusten valtakunnallisen ilmastoyksikön ajankohtaisia uutisia täältä sekä MURU- ja ARMAS-hankkeiden kuulumisia täältä.