Parhaillaan kerätään vastauksia kyselyyn lypsykarjataloudesta ja agroekologiasta ja karjatalouden toimijoiden toivomista muutoksista. Kyselyyn vastaaminen vie vain noin 15 min. Kyselyssä on vastaajien taustatietoihin liittyviä kysymyksiä ja 10 aihealueeseen liittyvää monivalintaa. Osallistu ja auta! Vastausaikaa on 16.3.2026 asti. Linkki kyselyyn.
Jos pohdit, että mitä se agroekologia oikein tarkoittaa, niin kyselyn alussa on myös käsitteiden kuvaukset. Agroekologia yhdistää ekologian, maanviljelijöiden käytännön tiedon sekä paikallisesti optimoidut ratkaisut. Sen tavoitteena on kestävä, resilientti ja oikeudenmukainen maatalous. Agroekologian fokuksessa ovat ulkoisten tuotantopanosten vähentäminen (esim. lannoitteet, antibiootit), tuottavuuden parantaminen, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen, monimuotoisuuden ja ekosysteemien tukeminen sekä maanviljelijöiden autonomian vahvistaminen. Kyselyssä voit kertoa toivoisitko tuon kaltaista tulevaisuutta vai jotakin muuta.
Kysely on osa Agroecological transition of the European Dairy cattle sector-hanketta ja sen avulla kartoitetaan11 osallistujamaan keskeisten sidosryhmien näkemyksiä lypsykarjasektorin kestävyyteen ja agroekologiseen siirtymään liittyen. Linkki kyselyyn.
Etäyhteys: Teams-etäyhteys linkki lähetetään etäosallistujille sähköpostilla
Mikä on nautojen rooli ruokajärjestelmässä? Naudat ja nurmet ovat tärkeitä suomalaiselle ruoantuotannolle ja ruoantuotannon omavaraisuudelle sekä huoltovarmuudelle. Nautakarjataloudella on monia myönteisiä vaikutuksia myös mm. maaseudun elinvoimaan ja ekosysteemipalveluihin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja ravinteiden kiertoon. Suomen maataloustuotannon arvosta 40 prosenttia tuotetaan lypsykarjatiloilla ja muilla nautakarjatiloilla, joten nautasektorin kilpailukyvyn säilyttäminen ja alan kehittäminen ovat tärkeitä tavoitteita. Miten voisimme vahvistaa maitoalan muutosjoustavuutta, eli kykyä kestää häiriöitä, toipua kriiseistä ja uudistua muuttuvassa toimintaympäristössä? Tervetuloa Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) järjestämään tapahtumaan kuulemaan ja keskustelemaan!
Ohjelma 9.30 aamukahvia tarjolla 10.00 Tervetuloa, Riitta Lehtinen, HAMK (MaKe-hanke) ja Riitta Savikko, Luke (ARMAS-hanke) 10.05 Naudat, nurmet ja maidontuotanto – elämisen ehto Suomessa, Kaisa Kuoppala, Luke kalvot (pdf) 10.35 Apila nurmessa ja rehuna – viisaan typenkierron avaimia, Sanna Kykkänen ja Sari Kajava, Luke kalvot (pdf) 11.05 Muutosjoustavuus maitoalalla, Karoliina Rimhanen, Luke kalvot (pdf) 11.30 Lehmät, some – mikä motivoi? Maalaisjärki-Anna 12-13 lounas (tarjotaan läsnäosallistujille) 13.00 Maitoalan haavoittuvuuksien arviointi, SecureFood-hankkeen kyselyn tuloksia, Pasi Rikkonen, Luke kalvot (pdf) 13.25 Johdatus ryhmäkeskusteluun, Kirsi Korhonen, Luke 13.30 Keskustelua maidontuotannon haavoittuvuuksista ja ongelmien ratkaisuista 14.15 ryhmäkeskustelun yhteenveto ja kiitokset kalvot (pdf) 14.30 iltapäiväkahvi 14.45 vierailu HAMK Mustialan opetus- ja tutkimusmaatilan navetan parvella 15.15 tapahtuma päättyy
ARMAS-hanke, Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään (Luonnonvarakeskus, Savonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti)
Make Häme -hanke, Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Hämeessa (ProAgria Etelä-Suomi ja Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK)
SecureFood-hanke suomeksi ja englanniksi, An integrated approach to enhance food systems resilience, advocating for food security and uninterrupted food supply (EU Horizon-tutkimusohjelma-hanke, Suomesta mukana Luonnonvarakeskus)
Millainen on luonnon monimuotoisuuden tilanne suomalaisilla maatiloilla? Mitkä tekijät edistävät monimuotoisuutta ja mitkä tekijät heikentävät sitä? Entä millaisia keinoja maatiloilla olisi vaalia luonnon monimuotoisuutta?
Tervetuloa webinaariin kuuntelemaan ja keskustelemaan maatalousluonnon monimuotoisuudesta.
Ilmoittauduthan viimeistään 19.1.2026 tämän linkinkautta.
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi. Keskusteluosiota ei tallenneta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille, ARMAS -Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään) ja MehiVarma -Mehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta.
Tapahtuma on osa ARVO-hankkkeen (Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille) maatalousluonnon monimuotoisuuteen liittyvää webinaarisarjaa, jonka kaikki osat löydät www.ilmastoviisas.fi-sivustolta.
Agroforestry is a land use system that integrates trees and shrubs with crops. It has great potential for mitigating climate change, promoting adaptation to climate change, increasing biodiversity, and improving food security. Forest gardening is one application of agroforestry.
Holma forest garden which is located in southern Sweden is one of the oldest forest gardens in the Nordic countries. The objectives in Agroforestry i Nyland -project include advancing the adoption of agroforestry amongst farmers and developing silvoarable agroforestry system (Lill-Nägels) in southern Finland. Welcome to the webinar to learn and discuss about the possibilities of agroforestry!
13.00 Welcome, Elina Nurmi, Kurki Ecovillage Association
13.02 Presentation of the organizing projects
Added value from biodiversity and ecosystem services for agri- and horticulture in the Finnish lake district (ARVO), Sari Himanen, Natural Resources Institute Finland slides (pdf)
Forest Gardens for All – developing a regional forest garden network, Elina Nurmi, Kurki Ecovillage Association slides (pdf)
13.10 Holma Forest Garden – lessons learned in the past 20 years, Johanna Johansson, Holma Folkhögskola slides (pdf)
13.40 An Adaptation of Successional Agroforestry Principles for Nordic Conditions, Joshua Finch, Novia University of Applied Sciences (Agroforestry i Nyland project) slides (pdf)
Those who register will also receive a participation link by email and a link to the materials afterwards. You can also participate without registering.
Participation: You can join the webinar via a web browser (recommended: Chrome); the Teams application is not required to follow the event. From the page that opens from the Teams link, select ”Continue on this browser.”
The event is organized by the following projects: Added value from biodiversity and ecosystem services for agri- and horticulture in the Finnish lake district (ARVO) and Forest Gardens for All – developing a regional forest garden network.
ARVO project is organizing a series of webinars on agricultural biodiversity. In February 2026 webinars will focus on agroforestry and forest gardens. The first event will be held in Finnish (February 4) and the second in English (February 11).
Puustoinen maatalous (agrometsätalous) tarkoittaa puuvartisten kasvien ja viljelykasvien kasvattamista samalla kasvupaikalla. Puustoisella maataloudella on todettu olevan suuri potentiaali hillitä ilmastonmuutosta, edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, lisätä monimuotoisuutta sekä parantaa ruokaturvaa. Metsäpuutarha on yksi puustoisen maatalouden sovellus.
Tervetuloa webinaariin kuulemaan ja keskustelemaan puustoisen maatalouden mahdollisuuksista!
Ilmoittauduthan viimeistään 2.2.2026 tämän linkinkautta.
Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi. Keskusteluosiota ei tallenneta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Tilaisuuden järjestävät seuraavat hankkeet: ARVO – Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille ja Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen.
Tapahtuma on osa ARVO-hankkkeen (Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille) maatalousluonnon monimuotoisuuteen liittyvää webinaarisarjaa. Helmikuun 2026 webinaareissa keskitytään puustoiseen maatalouteen ja metsäpuutarhoihin. Ensimmäinen tilaisuus pidetään suomeksi (4.2.) ja toinen englanniksi (11.2.2026).
Webinaarit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Alustukset tallennetaan.
Webinaarit järjestetään teams-etäyhteydellä ja linkit päivitetään myös tähän nettisivulle.
Webinaarisarjan pääjärjestäjä on Luonnonvarakeskuksen vetämä ARVO-hanke: Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille. Webinaarit järjestetään yhdessä kuhunkin teemaan liittyvien muiden hankkeiden kanssa, mukana hankkeista mm. Metsäpuutarhoja kaikille – alueellisen metsäpuutarhaverkoston kehittäminen, HYÖTY – Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla, MehiVarma – Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta ja ARMAS – Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään. Webinaarisarja jatkuu loppuvuodesta 2026.
Turvepellon päästöt ovat 30 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia/ha/vuosi. Päästöt ovat 18 t CO2e/ha/vuosi, jos pohjavesi nostetaan noin 20 cm korkeudelle ja tuotetaan nurmikasvia. Jos hiiltä ei viedä pois kasvustossa, päästään lähelle hiilineutraalia tilannetta. Ruokokasvit muodostavat uutta turvetta.
ACE-hankkeessa on tavoitteena saavuttaa 180 ha vetettyä turvepeltoa tai suonpohjaa, joilla viljellään joko ruokohelpeä, järviruokoa tai osmankäämiä. Hanke tekee yhteistyötä maanomistajien kanssa auttamalla ruokokasvustojen perustamisessa erityisesti tuotantokykynsä menettäneille turvepelloille, ja toteuttamalla pohjaveden noston noin 20 cm maan pinnan alapuolelle. Biomassasta tuotetaan kasvualustaa, jota testataan kasvatuskokein myös täyden mittakaavan kaupallisessa kasvihuoneessa. Tällä hetkellä ACE-viljelyalueita on Rääkkylässä, Lieksassa ja Tohmajärvellä. Ilmastoratkaisujen vauhdittaja (ACE) -hankkeessa toteutetut ruokoviljelykohteet -kooste.
Maitoala kohtaa monisyisiä haasteita ja siksi tarvitsemme entistä parempaa ymmärrystä sen muutosjoustavuudesta. Kutsumme sinut vastaamaan kyselyyn, jossa kartoitetaan alan kykyä kestää häiriöitä, toipua kriiseistä ja uudistua muuttuvassa toimintaympäristössä.
Kyselyn avulla kerättyä tietoa hyödynnetään suomalaisen maitoalan muutosjoustavuuden vahvistamiseen. Vastaaminen vie noin 10–15 minuuttia, ja vastaukset käsitellään täysin luottamuksellisesti. Yksittäisiä vastaajia ei voida tunnistaa.
Jokainen vastaus on tärkeä. Kiitos, että jaat näkemyksesi ja autat rakentamaan entistä kestävämpää maitoalaa! Yhteyshenkilö: Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus – pasi.rikkonen@luke.fi
Lehmiä ja tutkija laitumella. Kuva Olli Leino / Luke.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan, miten hernettä ja härkäpapua voi käyttää nautojen rehuna, kokoviljasäilörehuna ja väkirehuna. Millaisia hyötyjä palkokasvien käytöllä voi saada, millaisia haasteita näissä rehuissa on ja millaisia ratkaisukeinoja haasteisiin on.
Ohjelma 10.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke 10.02 Kotimaiset palkokasvit nautojen rehuna – miksi ja miten, Kaisa Kuoppala, Luke, kalvot (pdf) 10.30 Katsaus palkokasveilla toteutettujen ruokintakokeiden tuloksiin, Sari Kajava, Luke, kalvot (pdf) 11.00 Kokemuksia herneestä ja härkäpavusta lehmien rehuna, viljelijä Simo Horkka, Jokioinen 11.15 Herne ja härkäpapu luomukotieläintuotannon asiantuntijan ja luomumaitotilallisen näkökulmasta, Tiina Peltonen, ProAgria Etelä-Pohjanmaa, kalvot (pdf) 11.30 Kysymyksiä ja keskustelua 12.00 Webinaari päättyy
Ilmoittauduthan viimeistään 14.12.2025 tämän linkinkautta. Ilmoittautumisen yhteydessä on mahdollisuus lähettää ennakkokysymyksiä puhujille.
Ilmoittautuneille lähetetään sähköpostilla osallistumislinkki tapahtumaa edeltävänä päivänä ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi. Keskusteluosiota ei tallenneta.
Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.
Aika: Tiistai 11.11.2025 klo 12.00-14.00 Paikka: etäyhteys, Teams, linkki lähetetään ilmoittautuneille ja löytyy myös tästä Liity webinaariin tästä!
Kiinnostavatko apilanurmiseokset, mutta apilanurmen aukottuminen tai ruokinnalliset seikat mietityttävät?
Tule kuulemaan tuoreita tutkimustuloksia Luke Maaningan kenttäkokeilta sekä maatiloilla toteutetuilta piloteilta! Ilmoittautumisen yhteydessä voit jättää kysymyksen luennoitsijoille; kysymyksiin vastataan tilaisuuden aikana.
Osallistujien kesken arvotaan lahjakortti voittajan valitsemaan siemenpakkaamoon (arvo 100 €).
12.00 Tilaisuuden avaus – Anu Rossi, Peltotieto Oy 12.15 Vanhenevan puna-apilanurmen lannoitus – Maarit Termonen, Luke 12.35 Apila lypsylehmien ruokinnassa – Sari Kajava, Luke 12.55 Apilanurmen perustaminen lisäyskylvöllä, pilottikokeen tulokset – Anu Rossi, Peltotieto Oy 13.20 Kokemuksia kaukasianapilasta – Arja Louhisuo, Luke 13.40 Tutkijat vastaavat ennakkokysymyksiin
