Kategoria: Ajankohtaista

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Hinnat nousevat − tilatason ratkaisuja kustannuspaineisiin -webinaari 17.11.2022

Aika:         to 17.11.2022 klo 12-14
Paikka:     teams-webinaari, linkki lähetetään ilmoittautuneille sähköpostilla ja osallistumislinkki myös alla

osallistumislinkki Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Jokaisen tilan ajatukset ovat tulevassa talvessa ja kustannuksissa, miten selvitään, voidaanko jossain säästää?  Asiantuntijat tuovat näkökulmia ja mahdollisuuksia esille, missä on kustannusjahdille paikka.

Ohjelma

12.00 Talouden hallintakeinot – miten selvitään talvikaudesta, Petri Koivisto ProAgria Keskusten Liitto kalvot
12.20 Miten varaudutaan ensi kasvukauteen 2023, Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto kalvot
12.35 Mistä säästöjä tuotantokustannuksiin? Auvo Sairanen Luonnonvarakeskus kalvot
13.05 Energian hinta ja säästömahdollisuudet maatiloilla, Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto kalvot
13.30 Sähkönkäytön huippujen tasaaminen maatiloilla, Jyrki Kataja JAMK
14.00 Tilaisuus päättyy

Tapahtuman puheenjohtajana toimii Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.

Webinaarin tallenne.

Tapahtuman järjestävät Hiili hallintaan – ravinne ruokkimaan (HIHAT)-hanke, Viljellään viisaasti-hanke ja Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke.

Tilaisuus on maksuton, mutta ilmoittautuminen tarvitaan. Linkki tilaisuuteen lähetetään ilmoittautuneille. Ilmoittaudu viimeistään 14.11.2022.

Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.

Lisätiedot: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle -hanke, www.ilmastoviisas.fi, yhteyshenkilö Riitta Savikko, 029 532 6778.

Ilmoittautumislomakkeen linkki Hinnat nousevat – tilatason ratkaisuja kustannuspaineisiin (proagria.fi)

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maaperän ravintoverkko -webinaari ti 25.10.2022 klo 10

Maaperän ravintoverkko: miten se toimii, millaisia ekosysteemi-insinöörejä sieltä löytyy ja miten hyödyntää ravintoverkkotietoutta viljelyssä?

Webinaari ti 25.10.2022 klo 10–12

Webinaari järjestetään Teams-ohjelmalla ja siihen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.
Osallistumislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä


Maaperän ravintoverkko on kestävän viljelyn, hiili- ja ravinnekiertojen ja maaperän toiminnan perusta. Toimivan ravintoverkon merkitys korostuu entisestään, kun etsitään keinoja irtautua viljelyn tuotantopanosriippuvuudesta. Webinaarissa kuullaan mikä maaperän ravintoverkko on, mitkä ovat peltomaiden ravintoverkkojen tärkeimmät eliöt, miten ravintoverkon rakenne ja toiminta liittyvät toisiinsa ja miten viljelijä voi hyödyntää ravintoverkkotietoutta viljelyssä.
 

Ohjelma

10:00 Maaperän hajottajaravintoverkot: onko maaperäeläimilläkin jotain virkaa? Marleena Hagner, Juha Mikola ja Visa Nuutinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne

10:30 Kysymyksiä ja keskustelua

10:40 Viljelymenetelmien vaikutuksista maaperän mikrobiyhteisöihin, Krista Peltoniemi, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne

11:00 Kysymyksiä ja keskustelua

11:10 Maaperän ravintoverkon hyödyntäminen viljelyssä, Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus,esityksen pdf

11:30 Kysymyksiä ja keskustelua

12:00 Webinaari päättyy

Webinaarin järjestävät hankkeet: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle, SoildiverAgro, CIRCLES

Ennakkokysymyksiä webinaarin aiheista voi lähettää sähköpostitse 23.10. saakka: sari.himanen@luke.fi.

Lisätiedot: Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle -hanke, www.ilmastoviisas.fi, yhteyshenkilö: Sari Himanen, puh. 029 532 6132

Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser”.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tuottoa maanhoidosta – voiko uudistava viljely auttaa kustannuskriisissä? -työpaja 16.11.2022

aika: ke 16.11.2022 klo 9.30–15.30
paikka: AhlmanEdu, Selinin sali, Hallilantie 24, 33820 Tampere

Tervetuloa työpajaan kuulemaan, mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mikä merkitys maaperän kasvukunnolla on ilmastoviisauden ja muutosjoustavuuden vahvistamisessa.
Työpaja on kaikille avoin ja ilmainen.

Ohjelma
9.30 Aamukahvi
10.00 Työpajan avaus, Heidi Tanhua, AhlmanEdun toimitusjohtaja
10.05 Maaperän ravintoverkko on uudistavan viljelyn perusta, tutkija Adam B. Cobb, SoilFoodWeb, tulkkaus suomeksi, esityksen tallenne
10.35 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus esityksen pdf, esityksen tallenne
11.00 Kasvukunnon edistäminen maatiloilla, pirkanmaalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia, tutkija Elisa Koskinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
11.15 Maaperän ravintoverkon toiminta viljelijän eduksi, erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luonnonvarakeskus
12.00 omakustanteinen lounas, AhlmanEdun Ravintola Anna
13.00 Viljelijän puheenvuoro, Philipp Mayer, Mantereen tila, Lempäälä, esityksen pdf, esityksen tallenne
13.15 Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Visa Merikoski, MTK-Pirkanmaa, esityksen tallenne
13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu
n. klo 14 Iltapäiväkahvi
15.20 Ryhmäkeskustelun yhteenveto
15.30 Tilaisuus päättyy

Järjestäjät: Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle-hanke, AhlmanEdu, MTK-Pirkanmaa

Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista!

Ilmoittaudu mukaan linkistä (viimeistään 10.11.2022)
Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – tule keskustelemaan käytännön varautumiskeinoista -työpaja 22.11.2022

aika: ti 22.11.2022 klo 9.30–15.30
paikka: Livia Tuorla, auditorio, Tuorlantie 1, 21500 Piikkiö

Tervetuloa työpajaan kuulemaan, mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mikä merkitys viljelykäytännöillä on ilmastoviisauden ja muutosjoustavuuden vahvistamisessa. Työpaja on kaikille avoin ja ilmainen.

Ohjelma

9.30 Aamukahvi
10.00 Työpajan avaus, Ilkka Harkkila, Livia Tuorlan rehtori, esityksen tallenne
10.05 Ilmastoviisaus ja muutosjoustavuus maataloudessa, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
10.40 Maatalouden haasteet ja varautuminen, varsinaissuomalaisille viljelijöille tehdyn kyselyn antia, tutkija Elisa Koskinen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
11.00 Energian ja typpilannoitteiden säästöä palkokasvien avulla, erikoistutkija Hannu Känkänen, Luonnonvarakeskus, esityksen pdf, esityksen tallenne
12.00 omakustanteinen lounas, Livia Tuorla koulun ruokala
13.00 Viljelijäpuheenvuoro: Varautuminen muutokseen Hyssälän tilalla, Martti Hyssälä, Lieto, esityksen pdf, esityksen tallenne
13.15 Kommenttipuheenvuoro, aluepäällikkö Aino Launto-Tiuttu, MTK-Varsinais-Suomi, esityksen tallenne
13.30 Toivottava tulevaisuus ja miten se saavutetaan, ryhmäkeskustelu
n. 14 Iltapäiväkahvi
15.20 Ryhmäkeskustelun yhteenveto
15.30 Tilaisuus päättyy

Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus tutustua Livia Tuorlan ilmastoviisaisiin ratkaisuihin!

Järjestäjät: Luonnonvarakeskuksen Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle-hanke, LiviaTuorla/Luomumpi Varsinais-Suomi, MTK-Varsinais-Suomi

Ilmoittaudu mukaan työpajaan linkistä (viimeistään 16.11.2022)

Lämpimästi tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

MURU-hankkeen tulevia tapahtumia -laita kalenteriin

Työpajat kasvokkain

  • 16.11.2022 Tampere, Ahlman, Kasvua elävästä maaperästä – tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista uudistaa viljelyä. Mukana erikoistutkija Ansa Palojärvi, Luke.​
  • 22.11.2022 Piikkiö, Livia Tuorla, Viljellen kohti muutoskestävää maatilaa – tule keskustelemaan käytännön varautumiskeinoista. Mukana erikoistutkija Hannu Känkänen, Luke.
  • 30.11.2022 Oulu Kannattavuutta kotieläintiloille – voivatko ilmastotoimet auttaa taloushaasteissa? Tule keskustelemaan ja kuulemaan keinoista. Mukana tutkimusprofessori Heikki Lehtonen, Luke.

Webinaarit etäyhteyksillä

  • 25.10.22 klo 10-12 Maaperän ravintoverkko -webinaari: maan kasvukuntoa edistävät viljelymenetelmät, mikrobi-yhteisöt ja maaperäeläimet maaperän ravintoverkon toiminnassa teams-osallistumislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä
  • 17.11.22 Hinnat nousevat – tilatason ratkaisuja kustannuspaineisiin -webinaari: aiheita mm. talouden hallinta, energian säästö, varautuminen ensi kasvukauteen, viljelyvarmuus. 
Kategoriat
Ajankohtaista

Varautumissuunnitelma kunnossa?

Oletko miettinyt kuinka maatilan työt hoituvat  jos sinulle itsellesi tapahtuisi jotain? Tai entäpä puolisollesi? Miten toimintaympäristön häiriöt, kuten pitkä sähkökatko tai vedensaannin ongelmat vaikuttavat tilan toimintaan? Oletteko tehokkaasti varautuneet tarttuvan eläintaudin taltuttamiseen?

Varautumista kannattaa miettiä etukäteen jo silloin, kun asiat ovat hyvin. Valmiiksi mietityt toimintatavat säästävät kriisitilanteissa kallista aikaa ja mahdollistavat niin maatilan, kuin sen asukkaidenkin elämän jatkumisen nopeasti kriisin jälkeen.

Savonia-ammattikorkeakoulun Maavara-hanke on tuottanut materiaaleja maatilojen varautumisen tueksi. Online-opas ja varautumissuunnitelma-pohja ovat ilmaisia ja kaikkien saatavilla. Lisätietoja https://maavara.savonia.fi/

haavan lehti. Kuva Erkki Oksanen / Luke.
Kuva: Erkki Oksanen / Luke
Kategoriat
Ajankohtaista

Uusi tietokortti: Resilienssi eli muutosjoustavuus maatilalla ja ruokajärjestelmässä

Maatalouteen ja ruokajärjestelmiin kohdistuu monia erilaisia muutoksia ja häiriöitä. Hyökkäyssota Ukrainaa vastaan, pitkittynyt koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtymiseen liittyvät lisääntyneet sään ääri-ilmiöt sekä luontokato ja niiden vaikutukset tuntuvat koko yhteiskunnassa ja vaikuttavat viljelijänkin elämään. Globaalien häiriöiden vaikutukset välittyvät ulkomaankaupan kautta maasta toiseen.

Maanviljelijöiden arjessa energian ja lannoitteiden hintojen nousu ja saatavuusongelmat sekä alhaiset tuottajahinnat aiheuttavat vakavia kannattavuusongelmia, mikä uhkaa jo vakavasti ruokajärjestelmän toimintakykyä. Maatalouden kannattavuuden parantaminen, viljelijöiden hyvinvoinnista huolehtiminen ja luonnon ekosysteemien turvaaminen on tärkeää resilienssin eli muutosjoustavuuden kehittämiseksi koska se turvaa ruoan saatavuutta ja riittävyyttä epävarmuuden lisääntyessä.

Lue Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) -hankkeessa tuotettu uusi tietokortti täältä.

kuvio resilienssistä, ruoan tarjonnan vakaudesta
Kuvateksti: Ruokajärjestelmässä ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen muutosjoustavuuden parantaminen kulkevat käsi kädessä. Resilienssin edistäminen edellyttää hyviä käytäntöjä, yhteistyötä ja tiedonvaihtoa toimijoiden välillä sekä yhteiskunnan tukea. Lähde: Rimhanen, K., Rikkonen, P. ja Aakkula, J. DEFORFO Suomen Akatemiahanke 2020–2021.
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäivät 26.-27.10.2022 Tampereella

Tervetuloa mukaan Maatalouden ympäristötiedon vaihtopäiville 26.-27.10. Tampereelle! Tilaisuus kokoaa kahdeksi päiväksi kaikki maatalouden ympäristötekojen parissa toimivat Tampereelle lokakuun lopussa, 26.-27.10. Tässä neljä tärkeintä syytä tulla paikalle:

  • Tilaisuudessa jaetaan uusinta maatalouden ympäristötoimiin liittyvää tutkimustietoa sekä pohditaan yhdessä keinoja, joilla työ ympäristön hyväksi olisi entistä vaikuttavampaa. 
  • Hanketoimijat tapaavat sparrauksen merkeissä ja tieto vaihtuu maatalouden ympäristötyön parissa toimivien välillä
  • Keskustelemme siitä, mihin panoksia pitäisi erityisesti laittaa uuden rahoituskauden alkaessa, ja miten voimme kannustaa maatalousyrittäjiä ympäristötoimiin. Ympäristöteot ja kannattavuus kulkevat käsi kädessä!
  • Jaamme tietoa CAP-rahoituskaudesta ja muista rahoitusvälineistä

Ohjeet ilmoittautumiseen ja ohjelman löydät tapahtuman nettisivuilta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Papuja pallon parhaaksi -yleisöluentosarja 19.9.-17.10.2022

Papuja pallon parhaaksi -yleisöluentosarjassa puidaan palkokasvien roolia monenlaisten ympäristö- ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa. Kuljemme palkokasvien matkassa pellolta pöytään ja tutkimme keinoja, joilla nämä runsaasti proteiinia sisältävät kasvit voivat parantaa ympäristön ja ihmiskunnan terveyttä ja hyvinvointia. Tilaisuudet ovat avoimia ja ilmaisia kaikille kiinnostuneille.

Seuraa yleisöluentosarjaa verkossa suorana tai katso tallenteena! Voit myös osallistua keskusteluun ja lähettää mieltäsi askarruttavat kysymykset asiantuntijoiden pohdittavaksi. Ilmoittautumisen jälkeen saat heti sähköpostiisi linkin yleisöluentosarjan seuraamiseen ja ohjeet keskusteluun osallistumiseen. Jokaiseen iltaan tulee ilmoittautua erikseen. Ilmoittautuminen on auki jokaisen illan alkuun saakka.

Ma 19.9.2022 klo 17-19
Palkokasvit osana Suomen ruokaturvaa

Ma 3.10.2022 klo 17-19
Papupadasta pidemmälle – palkokasveista innovatiivisia elintarvikkeita

Ma 17.10.2022 klo 17-19
Palkokasvit suomalaisissa ruokavalioissa – mahdollisuudet muutokseen

Luentosarjan järjestää Leg4Life-hanke (Palkokasveilla kohti kestävää ruokajärjestelmää ja terveyttä
2019-2025).

Lue lisää yleisöluentosarjasta ja ilmoittaudu mukaan  
herneenpalko
Kategoriat
Ajankohtaista

Ruukin tutkimusasemalla vietettiin Pellonpiennar-tapahtumaa elokuussa: Mitä kosteikkoviljely on?

Kirjoittajat ja kuvat: Elisa Koskinen ja Eeva Lahtinen

Siikajoella Ruukin tutkimusasemalla järjestettiin 16.8.2022 Peltopäivä yhteistyössä Luken ja Baltic Sea Action Group (BSAG) kanssa kaikille avoimena ulkotapahtumana, jossa viljelijät ja tutkijat kohtasivat toisensa. Ruukissa tehdään nautakarja-, metsä- ja peltotutkimusta 70 ha alalla, josta osa on luomuviljelyssä ja osa tavanomaisessa tuotannossa. Ruukin metsissä tutkitaan kasvihuonekaasuja ja pelloilla viljelymenetelmiä sekä lajikekokeita. Päivän aikana käytiin läpi turvemaiden ja maatalousmaiden tutkimuksista saatua tietoa. Peltopäivässä kuultiin huippupuhujia niin kotimaasta kuin Tanskasta. Tutkimushankkeita esiteltiin hanketorilla ja viereisillä pelloilla esiteltiin koealoja, joihin pääsi tutustumaan. Päivän lopuksi kävijät pääsivät käymään kosteikkoviljelypellolla ja esittämään kysymyksiä kohteesta.

Suomessa maatalouskäytössä on noin 250 000 hehtaaria turvepeltoja, eli noin 10 prosenttia peltopinta-alasta ja laskelmien mukaan nämä tuottaisivat puolet maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä (Virkkunen, 2021). Turvepeltojen vaihtoehdoista ja hiiltä pidättävistä toimista on kerätty tietoa, jota pyritään hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on hillitä turvemaiden ilmastopäästöjä.

Viljelijät ja tutkijat kohtasivat pellonpientareella Ruukissa

Eija Hagelberg (projektijohtaja, BSAG) puhui maaperän hyvinvoinnista ja nosti esille uudistavan viljelyn. Uudistavassa viljelyssä, (englanniksi regenerative agriculture) on kuusi periaatetta:

  • Ymmärrä maatilasi toimintaa ja toimintaympäristö kokonaisuutena
  • Minimoi maaperän häirintä
  • Maksimoi viljelykasvien valikoima ja monimuotoisuus
  • Pidä maanpinta kasvipeitteisenä mahdollisimman pitkään, mieluiten ympäri vuoden
  • Hoida elävää juuristoa ympärivuotisesti
  • Sisällytä kotieläimet mukaan kokonaisuuteen

Tärkeintä on saada pellot peruskuntoon hiilensidonnan parantamiseksi ja ruuantuotannon varmistamiseksi. Toimiva vesitalous pelloilla on olennainen osa sitä. Mikrobit varastoivat hiiltä maaperään, ja jotta biologinen aktiivisuus säilyy, täytyy huolehtia maan terveydestä. Ilmastonmuutosta voidaan hillitä samalla kun siihen sopeudutaan.

Sanna Saarnio (erikoistutkija, LUKE) esitteli turvepeltojen kosteikkoviljelyn mahdollisuuksia ja haasteita. Hänen mukaansa kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on hyvä syy turvepeltojen kosteikkoviljelyyn. Kosteikkoviljelyssä turvemaan pohjaveden pinta nostetaan korkealle patojen ja säätösalaojien avulla, jotta iso osa maasta olisi veden kyllästämää. Tällöin turpeen hajoaminen hidastuu ja kasvihuonekaasupäästöjä syntyy vähemmän. Alustavien tulosten mukaa jo pienikin (esim. 20 cm) ero pohjaveden korkeudessa vaikuttaa hiilidioksidipäästöihin. Kuumina ja kuivina kesinä suurin haaste on pohjaveden pitäminen halutulla korkeudella. Jos sadantaa on vähemmän kuin haihduntaa niin pohjavesi laskee, vaikka padot ja ojat olisivat kiinni.

Ruukin kosteikkoviljelyalueella kasvoi ruokohelpeä, jota on kerätty kesän aikana kuivikkeeksi. Korjuun ajaksi pohjaveden pintaa laskettiin, jotta korjuutoimenpiteet olivat mahdollisia toteuttaa. Yksi vaihtoehto sadon korjuuseen on tehdä se talvella kun maa on jäässä, jolloin helpi on kuivaa ja sopii kuivikkeeksi. Toinen kosteikkoviljelyyn soveltuva kasvi on osmankäämi, josta on mm. rakennusmateriaaliksi, energiantuotantoon tai vaikka untuvan kilpailijaksi.

Lisätietoja:

Artikkeli: Ekohöytyvä haastaa untuvan: https://aaltouniversity.shorthandstories.com/osmankaamihoytyva_haastaa_untuvan/index.html