Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt nitraattiasetuksen muutosehdotuksen. Muutoksen myötä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittämistä kaltevilla pelloilla helpotetaan. Kaltevuudeltaan vähintään 15 prosenttisilla peltolohkon osilla sallitaan lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen suoraan sijoittamalla. Samoin sallitaan muiden lantojen ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys, mutta muokkauksen on tapahduttava kahdentoista tunnin sisällä levityksestä. Muilla pelloilla muokkaus on tehtävä vuorokauden sisällä.
Videolla Suomen ympäristökeskuksen Ari Nissinen ja Mikael Hilden keskustelevat Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksen annista.
Ilmastonmuutos koetaan yhä suureksi maailmanlaajuiseksi uhaksi, ja suomalaiset toivovat päättäjiltä aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa. Myös yrityksiltä toivotaan uusia ratkaisuja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta.
Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Yleisesti suomalaiset haluaisivat, että hallitus toimisi aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja yli puolet haluaisi nähdä teeman myös uudessa hallitusohjelmassa. Vajaa kolmannes vastaajista kertoo äänestävänsä vaaleissa ihmistä, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi vähentää päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Kansalaiset pitävät tärkeänä, että Suomi on edelläkävijä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa ja uskovat, että uuden osaamisen ja teknisten ratkaisujen kehittäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä ja luoda työpaikkoja. Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman sekä biopolttoaineiden, käyttöä Suomessa halutaan myös lisätä, vaikka se tekisi energiasta kalliimpaa.
Vierailu Kuittilan tilalle 2013. Kuva: Karoliina Rimhanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
Kuittilan tilalla Nurmeksessa tuotetaan hakevoimalalla sähköä ja lämpöä ison lypsykarjatilan ja korjaamon tarpeisiin. Maaseudun Tulevaisuuden juttu Sähkölasku plussan puolelle 23.3.2015 kertoo Kuittilan tilan kokemuksista.
Energiaomavarainen maatila oli ainoa laatuaan, kun kotimaisen Volter Oy:n laitteisto loppuvuodesta 2012 saatiin käyttövalmiiksi. Isäntä Jouni Korhonen kertoo, että vaikka puuhakkeella tuotettava sähkö työllistää jonkin verran, on se hänen mielestään mielekkäämpää kuin käyttää öljyä tai ostosähköä. Sähkön kulutus kahden robotin navetassa ja kahdessa isossa konekorjaamohallissa on yhteensä 350 000 kilowattitunnin luokkaa vuodessa. Olennaista puukaasutuksessa on, että käytössä on tuhat kuutiota laadukasta koivuhaketta vuodessa.
Uuden ympäristökorvausjärjestelmän käynnistyessä viljelijät ovat jälleen valintojen edessä. Uudessa oppaassa ”Pellon käytön vaihtoehtoja” kerrotaan, miten ympäristökorvauksen vaihtoehtoja kannattaa hyödyntää sekä lohkoja hoitaa ja ylläpitää. Lisäksi oppaassa käsitellään uutta viherryttämistukea.
Oppaan tekstin on tuottanut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten / ProAgria Etelä-Suomen maisemasuunnittelija Helena Pakkanen. Toimituksesta on vastannut kehityspäällikkö Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.
Opasta on painettu sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Opas on neuvontamateriaalia, ja sitä tullaan jakamaan koulutus- ja neuvontatilaisuuksissa. Sen voi myös noutaa lähimmästä ProAgria Keskuksesta. Opas on myös ladattavissa netissä osoitteessa www.maajakotitalousnaiset.fi/pellonkaytonvaihtoehtoja.
Maaseutuverkosto on rahallisesti tukenut oppaan laatimista
Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle
Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, monipuolistamaan kasvivalikoimaa ja parantamaan maan kasvukuntoa.
Sadon tuotanto on edelleen tärkein pellon käyttömuoto. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä on viljelijälle tarjolla myös useita muita vaihtoehtoja. Niiden avulla viljelijä voi vaikuttaa peltojen kasvukuntoon, luonnon monimuotoisuuteen sekä vesiensuojeluun. Viljelijän kannattaa valita paras vaihtoehto peltojen käytölle sekä ympäristön että tuotannon talouden kannalta.
Useilla tiloilla on tänä päivänä peltolohkoja, joilla sadontuotanto on taloudellisesti kannattamatonta. Suojavyöhyke tai monimuotoisuuspelto voi olla jopa taloudellisesti kannattavin vaihtoehto sadontuottokyvyltään heikolla, etäällä olevalla tai peltoliikenteen kannalta hankalalla lohkolla. Samalla viljelijä vähentää vesistökuormitusriskiä, hillitsee ilmastonmuutosta ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
kuva: Janne Lehtinen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
Meidän tulee luoda ja tuoda esiin ne ratkaisut, jotka toimivat suomalaisissa oloissa maaseudulla. Ilmastonmuutos on iso kysymys merenrannoilla sijaitseville miljoonakaupungeille ympäri maailman, ja ne totta kai tuovat päätöksentekopöydissä esiin omiin oloihinsa sopivia ratkaisuja. Se, että esillä ovat isojen kaupunkien ratkaisut, on hyvä alku, mutta ratkaisujen kirjo on laaja. Maaseudun ilmastotyö on itse tekemistä, omannäköisten ratkaisujen etsimistä ja räätälöimistä. Uusien ratkaisujen synnyttäminen vaatii myös rohkeutta tehdä asioita, joiden lopputulos on epävarma. Aloittaa voisi kenties vaikkapa yhteistyöverkkojen kutomisesta.
Eduskunta hyväksyi 6.3.2015 ilmastolain selvällä enemmistöllä. Ilmastolaki on hallituksen ja eduskunnan työkalu, jolla Suomen päästövähennystavoitteet saavutetaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Laissa asetetaan vähintään 80 prosentin päästövähennystavoite vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite on linjassa niin kansallisella, kansainvälisellä kuin Euroopan unionin tasolla asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa.
Ilmastolailla luodaan pohja ilmastopolitiikan pitkäjänteiselle ja systemaattiselle suunnittelulle ja seurannalle. Lakisääteinen suunnittelujärjestelmä vahvistaa ilmastopolitiikan pitkän aikavälin ennustettavuutta ja siten kannustaa päästöjen vähentämistoimiin uuden puhtaan teknologian avulla. Ilmastolaki lisää ilmastopoliittisen suunnittelun avoimuutta sekä vahvistaa eduskunnan roolia ilmastopolitiikassa.
Lain mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemisestä laaditaan vähintään kymmenen vuoden välein pitkän aikavälin suunnitelma ja kerran vaalikaudessa keskipitkän aikavälin suunnitelma. Pitkän aikavälin suunnitelma kattaa kaikki kasvihuonekaasupäästöt, ja siinä tarkastellaan vuoteen 2050 ulottuvia päästövähennyspolkuja ja niihin liittyviä keskeisiä toimia päästöjen vähentämiseksi. Keskipitkän aikavälin suunnitelma koskee päästökaupan ulkopuolisia aloja – liikennettä, asumista ja maataloutta – ja siihen sisältyvät toimet ovat konkreettisempia ja yksityiskohtaisempia kuin pitkän aikavälin suunnitelman toimet. Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta laaditaan oma suunnitelmansa vähintään kymmenen vuoden välein.
Suunnitelmien valmisteluun antaa oman panoksensa riippumaton tieteellinen elin, ilmastopaneeli, jonka tehtävänä on koota ja eritellä ilmastonmuutokseen ja siihen sopeutumista koskevaa tietoa hallituksen ja yleisön käytettäväksi.
Lain on tarkoitus tulla voimaan tulevan vaalikauden alussa. Valmistelutyö lain toimeenpanon toteuttamiseksi on tarkoitus aloittaa välittömästi. Kirjaus ilmastolain säätämisestä sisällytettiin pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan vuonna 2011. Ilmastolakeja on viime vuosina säädetty useissa muissakin EU-maissa ja myös muualla maailmassa.
VTT on laatinut maa- ja metsätalousministeriölle tiekartan, jolla linjataan toimia Suomen täydennysproteiinin omavaraisuuden nostamiseksi nykyisestä noin 15 prosentista 30 prosenttiin. Muutos parantaisi Suomen huoltovarmuutta ja samalla turvaisi monimuotoisen viljelylajiston Suomen pelloilla. Tiekarttatyössä tunnistetut keinot muutoksen aikaansaamiseksi liittyvät alkutuotannon kehittämiseen kotimaisen proteiinituotannon lisäämiseksi, kotimaisen proteiinin rehukäytön tehostamiseen ja monipuolistamiseen sekä lisääntyvään kotimaisen kasviproteiinin käyttöön ihmisravintona.
Proteiiniomavaraisuus ja siihen liittyvä huoltovarmuus ovat nousseet keskustelunaiheiksi viime vuosina, koska täydennysproteiinin käyttö perustuu lähes täysin tuontisoijaan. Soijan viljely on keskittynyt harvoille alueille maailmassa ja sen hintaan vaikuttaa satotasojen ja kysynnän lisäksi myös maailmanpoliittinen tilanne.
Proteiiniomavaraisuuden merkittävä nostaminen Suomessa edellyttää alkutuotannon kehittämistä, rehukäytön tehostamista ja monipuolistamista sekä kasviproteiinin käytön lisäämistä ihmisravintona.
Tulevaisuudessa proteiiniomavaraisuuteen vaikuttavat erityisesti rehuproteiinin tuotantotavat, viljeltävät kasvit, viljelysmaan tuottavuus ja tuotantoketjun yhteistyö. Pidemmällä aikavälillä voidaan proteiinitarpeeseen vaikuttaa myös tarkentamalla ruokinta- ja ravintosuosituksia. Monipuolinen kasviperäisen proteiinin käyttö ihmisruokavaliossa tekee proteiinikasveista houkuttelevampia viljelylle ja parantaa niiden viljelyn kannattavuutta. Kasviperäisen proteiinin käyttöä ihmisravintona voidaan edistää kehittämällä kuluttajaa houkuttelevia tuotteita ja parantamalla niiden saatavuutta.
Luonnonvarakeskuksen Sotkamon tutkimusasemalla tutkitaan koko biokaasuntuotantoketjun hallintaa pellolta auton ja traktorin polttoaineeksi. Tutkimusasemalle on rakennettu moderni, kuivamädätykseen perustuva biokaasulaitos, joka on ainoa laatuaan Suomessa. Syntyvällä biokaasulla lämmitetään Sotkamon tutkimusaseman kiinteistöt. Lue lisää VuoGas-tutkimuksesta.
Miten Pohjois-Karjala viitoittaa tietä energiaomavaraisen, öljyvapaan ja elinvoimaisen maaseudun kehittämisen edelläkävijänä? Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) Ekosysteemipalvelut-verkosto ja Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus PIKES Oy:n hallinnoima Teolliset Symbioosit -hanke kutsuvat tutustumaan innovatiivisten yrittäjien kokemuksiin lämpöyrittäjyyden, metsäenergian ja maatilojen energiaomavaraisuuden lisäämisessä.
Retkellä tutustutaan vuoden 2014 lämpöyrityksenä palkittuun Enon energiaosuuskuntaan, joka tuottaa hakkeella lämpöä Enon keskustan kiinteistöjen ja omakotitalojen tarpeisiin. Nurmes puolestaan on panostanut uusiutuvan energiantuotantoon niin kaupungin kuin yritystenkin puolesta. Nurmes rakentaa vihreän teollisuuden aluetta, jonne on suunnitteilla ison kokoluokan biojalostamo, bioterminaali sekä uusi raideliikenteen purku- ja lastauspaikka. Retkellä tutustutaan myös maatilamittakaavan sähkön ja lämmön tuotantoon Kuittilan maatilalla. Karjalan Metsä ja Energia Oy esittelee puuenergialiiketoimintaansa ja parhaillaan rakennettavaa bioterminaalia.
Ennakkoilmoittautumiset viimeistään 3.3. airi.matila[a]tapio.fi. Lue lisää tapahtuman ohjelmasta.
YK:n yleiskokous on julistanut vuoden 2015 maaperän vuodeksi teemalla ”Healthy Soils for a Healthy Life”. Teemalla on tarkoitus lisätä tietoisuutta ja ymmärtämystä maaperän tärkeydestä ruokaturvan ja välttämättömien ekosysteemin toimintojen kannalta.
Maaperä syntyy kallioperästä rapautumalla. Sillä katsotaan olevan neljä tärkeätä funktiota: se toimii ruoan ja biomassan tuottajana, vaikuttaa keskeisesti pinta- ja pohjavesien laatuun, on tärkeä elinympäristö hyvin mittavalle ja osin vielä tuntemattomalle eliökunnalle sekä toimii ilmakehän koostumuksen säätelijänä eli ”maapallon ihona”. Maaperän hiilivarasto on lähes tuplasti isompi kuin koko kasvikunnan ja ilmakehän hiilen määrä yhteensä.
