Kategoria: Ajankohtaista

Kategoriat
Ajankohtaista

Turvepeltojen tulevaisuus -tapahtuma 30.10.2024

Tehdään turvepelloille kestävä tulevaisuus!

Aika: keskiviikko 30.10.2024 klo 9.30–16
Paikka: Kampustalo, Seinäjokisali, Kalevankatu 35, Seinäjoki

Etäyhteys: https://youtube.com/live/AS583PfuhN4?feature=share (tallenne katsottavissa 14.11.2024 asti)

Ilmastokeskustelujen keskellä olevien turvepeltojen tilannekuva on hahmottunut. Turvepeltoja on Suomessa paljon, ja myös niiden käytölle on runsaasti mahdollisuuksia. Nyt on aika tehdä yhdessä turvepelloille ruoantuotannon huomioiva, ilmastoviisas ja aluetaloudellisesti kestävä tulevaisuus.

Tervetuloa keskiviikkona 30.10. Seinäjoelle, suureen Hiilestä kiinni -hybriditapahtumaan, jonka järjestävät Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskus (Luke).

Tapahtumassa keskustellaan turvemaiden merkityksestä monien maakuntien ruoantuotannolle ja aluetaloudelle sekä turvepeltojen käytön muutoksista, jotka ovat keskeisiä ilmasto-, vesistö- ja luonnon muotoisuustavoitteiden saavuttamiselle seuraavina vuosikymmeninä.

Ohjelmassa turvepeltojen käytön tilannekuva ja muutospolut
• Aamupäivällä kerromme tuoreimmat tutkimustulokset Suomen turvepeltojen määristä, sijainnista sekä viljelytavoista. Luvassa on kiinnostavia nostoja nurmiviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä, turvemaiden ojitustilanteesta, vettämismahdollisuuksista, rakennekehityksestä ja aluetoimijayhteistyöstä.
• Iltapäivän avaa maa- ja metsätalousministeri puheenvuorollaan, miten politiikka voi tukea turvepeltojen ratkaisuja. Päivä jatkuu keskusteluilla ennallistamisen mahdollisuuksista ja ennallistamistalouden vaikutuksista maakunnille.
• Julkistamme myös antia valtakunnallisesta turvepeltojen käytön tiekartasta, joka esittelee tulevaisuuden muutospolut vuoteen 2050 asti.
• Paneelikeskustelussa haetaan ratkaisuja elintarvikealan yrityksen ja viljelijöiden etujärjestön edustajan, tutkijan, neuvojan ja maataloushallinnon edustajan näkökulmista.

Kalvot ja tallenne

Tilaisuuden YouTube-lähetyksessä ilmeni pätkimistä, josta suuret pahoittelut. Tämän vuoksi tallenne on katsottavissa vielä kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen tästä linkistä. 
Tallennesivulta löytyy esitysten aikaleimat, joita klikkaamalla pääsee suoraan ko. esityksiin.

Aamupäivän kalvot

Iltapäivän kalvot

Järjestäjätahojen esittelydiat (striimissä lounastauolla)

ARMI-hankkeen toimintasuositukset

OHJELMA
Aamupäivä: Turvepeltojen tilannekuva
Aamupäivän juontaja: Sami Kurki (Ruralia)

9.30–10.00 Aamukahvit

10.00 Tervetuloa ja Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin esittely, Sami Kurki (Ruralia)
10.15 Turvepeltojen nykytila ja ratkaisuja tutkimuksesta
10.15 Uusin tutkimus kertoo turvepeltojen määrän, sijainnin ja viljelytavat, Hanna Kekkonen (Luke) ja Hannu Ojanen (Luke)
10.30 Turvepeltojen nurmiviljelystä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä – miten mitatut tulokset koko nurmikierrolta vertautuvat
päästökertoimiin? Sanna Saarnio (Luke) ja Henri Honkanen (Luke)
10.45 Vettämiseen hyvin soveltuvia turvepeltoja voidaan tunnistaa paikkatiedon avulla, Hanna Kekkonen (Luke)
11.00 Avo-ojitettujen turvepeltojen määrää voidaan arvioida koneoppimisen avulla, Aura Salmivaara (Luke)
11.15 Maatalouden rakennekehityksen vaikutukset pellonkäyttöön, Olli Niskanen (Luke)
11.30 Maatalous ja turvepellot tulisi huomioida alueellisissa ilmastotoimissa, Jaana Sorvali (Luke)

11.45–12.50 Omakustanteinen lounas
Kampustalon ravintola, Ravintola Raitti (Frami B, Kampusranta 9b) tai Ravintola Marttilan Talli, yläkerta (Puskantie 38)

Iltapäivä: Turvepeltojen tulevaisuus
Iltapäivän juontaja: Hanna Kekkonen (Luke)

13.00 Politiikka turvepeltoratkaisujen tukena, Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puheenvuoro etäyhteydellä
13.15 Valtakunnallinen tiekartta hahmottunut: Turvepeltojen käytön muutospolut vuoteen 2050, Heikki Lehtonen (Luke)
13.45 Ennallistaminen osana turvepeltojen käytön tulevaisuutta – Mitä ennallistamisasetus tarkoittaa Suomen turvepelloille?
Tuuli Orasmaa (MMM)
14.05 Kommenttipuheenvuoro: Ennallistamistalouden tulevaisuus: Kohtaammeko osaajapulan? Kari Laasasenaho (SeAMK)
14.15 Millaisilla ohjauskeinoilla turvepeltojen käyttöä voidaan ohjata ilmastoystävällisempään suuntaan, Heikki Lehtonen (Luke)
14.35 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijän näkemys turvepeltojen tulevasta käytöstä, Pauli Lämsä
14.45–15.00 Kahvitauko
15.00 Paneelikeskustelu
Miten tehdään turvepeltojen käytölle reilu ja kestävä tulevaisuus?
Mitkä ovat suurimmat huolet? Kuka hyötyy ja kuka häviää? Miten ympäristövaikutukset ja ruoantuotanto voidaan
sovittaa yhteen? Mitä tämä kaikki edellyttää?
Paneelin vetäjä Hanna Kekkonen (Luke)
Panelistit: Tuuli Hakala (Valio), Henna Latvala (ProAgria), Heini Lehtosalo (MMM), Jyrki Niemi (Luke), Ari Perälä (MTK)
15.45 Kuinka Hiilestä kiinni -turvepeltohankkeiden tulokset tulevat käyttöön ja kuinka työ jatkuu, Tia-Maria Virtanen (MMM)
15.55–16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös, Harri Hakala (ELY)

Lisätietoja:
Ilmastoasiantuntija, Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattori Harri Hakala, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö,
puh. 050 380 7810, harri.hakala@ely-keskus.fi

Turvepeltojen tulevaisuus -tapahtuma on osa Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohankkeen (TUKKA) toimenpiteitä. Hankkeen päätavoitteena on tukea Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja myös valtakunnallisesti toimivan, vuonna 2023 perustetun Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin toimintaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.

Tapahtuma on myös maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni ilmastotoimenpide-kokonaisuudesta rahoitettujen Turvepeltojen käytön tiekartta ja Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä -hankkeiden loppuseminaari.

Turvepeltojen tulevaisuus -osaamiskysely
Pyydämme sinua vastaamaan myös oheiseen kyselyyn, jossa kartoitetaan turvepeltojen kestävään käyttöön liittyviä osaamistarpeita. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin ja vastaukset käsitellään anonyymisti: https://link.webropolsurveys.com/S/F33EAB77C6B37D81

Maankäyttösektorin ilmastoratkaisuja edistetään jatkossakin Hiilestä kiinni -yhteisössä. Tilaa yhteisön uutiskirje tästä linkistä. 
Jos yhteisön toiminta kiinnostaa, niin kerrothan yhteystietosi, ideasi ja toiveesi tällä lomakkeella. 

Tervetuloa mukaan!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Pellonpiennarpäivä Sotkamossa 21.8.2024

Aika: ke 21.8.2024 10-14
Paikka: Nuasmaito Oy, Kekkolantie 2, 88490 Pohjavaara, Sotkamo

Päivän teemana nurmiviljelyn kehittäminen ja kylvö
Paikanpäällä nähtävillä:
• Cordulus -sääasema
• Kevätvehnä ja kerääjäkasvien koelohkot
• YaraSuna BIo Plus 10-3-1 kierrätyslannoitteen käyttö kevätvehnällä
• Traktoreita, työkoneita ja työnäytöksiä
• Laiduntavat eläimet ja luonnonlaidun järvenrannalla
• Käytännön vinkkejä viljelyyn (siemenet, hiiliviljelytoimenpiteet)
• Näytteilleasettajat ja yhteistyökumppanit ständeineen
Tarjolla kahvia ja makkaraa!

Päivän järjestävät yhteistyössä Kestävyyttä nurmesta, ARMI, MURU, Luontotekoja sekä KasviTieto -hankkeet.

Tapahtumaan ei tarvitse ilmoittautua, voi vain tulla mukaan.
Lisätietoa tapahtumasta. 

Tervetuloa!

Materiaaleja:

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Pellonpiennariltapäivä Mikkelin Karilassa 22.8.2024 klo 12-15

Aika: 22.8.2024 klo 12-15
Paikka: Karilan luomupelto, Karilantie 2A, 50600 Mikkeli

Tapahtuman teemoina tuholaisten ja sääriskien hallinta öljykasveilla ja avomaavihanneksilla luomuviljelyssä.

Tuholaiset ja vaihtelevat sääolot haastavat viljelyä yhä enemmän myös Etelä-Savossa. Etenkin luomuöljykasvien ja -avomaavihannesten viljelyssä tuholaiset ovat keskeinen riski tuotannolle. Kasvukauden aikaisen kuivuuden lisääntyessä karkeilla kivennäismailla korostuu myös maan hyvän kasvukunnon ja multavuuden merkitys.

Karilan luomupellolla järjestettävässä pellonpiennariltapäivässä kuullaan ja keskustellaan öljykasvien ja avomaavihannesten tuholais- ja säähaasteista Etelä-Savossa.

Esittelyssä ovat luomukevätrypsin lajike- ja lajikeseoskoe sekä luomusyysrypsin ravinnekuitu- ja lannoitekoe. Voit myös tutustua öljy- ja kaalikasvien tuholaisten tunnistamiseen ja tarkkailuun käytännössä sekä kuulla luontaisten vihollisten merkityksestä kasvinsuojelussa ja niiden tukemisen keinoista. Paikalla on Luonnonvarakeskuksen tutkijoita ja ProAgrian asiantuntijoita.

Ilmoittaudu mukaan täällä. 
Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton.

Järjestäjinä ovat ProAgria Etelä-Savon ja Luonnonvarakeskuksen hankkeet:

  • Tietotaitoa ennakoivaan kasvinsuojeluun Etelä-Savon maa- ja puutarhatiloille (ENSKA),
  • Innovatiivisia keinoja syysöljykasvien kasvintuhoojien hallintaan luomutiloilla (InnoKas),
  • Rapsipistiäisen ekologia ja ennakoiva hallinta (RAPSE) sekä
  • Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU).

Yhteistyössä: Biotus Oy ja Soilfood 

Lisätietoa:
Sari Himanen, Luonnonvarakeskus, puh. 029 532 6132, sari.himanen@luke.fi ja
Niina Saastamoinen, ProAgria Etelä-Savo, niina.saastamoinen@proagria.fi 

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Luke Ruukin tutkimusasemapäivä 14.8.2024


Aika: 14.8.2024 klo 10-15
Paikka: Tutkimusasemantie 15, 92400 Ruukki

Luonnonvarakeskus Ruukin toimipiste järjestää jälleen elokuussa perinteiset tutkimusasemapäivät. Tällä kertaa tutkimusasemapäivien kohokohtana on nautojen hyvinvointiteknologia ja lihanautatutkimus. Nähtävillä on myös nurmi- ja viljakokeita sekä NorPeat-tutkimuskenttä, vedenvarastoallas ja ympäristötutkimus.

Ohjelma
Klo 10:00 Toimistotilojen avajaiset ja tilaisuuden avaus. Kansliapäällikkö Pekka Pesonen MMM sekä Luken johtajisto.
Tapahtuma jakaantuu kolmeen pisteeseen: nautojen hyvinvointiteknologia tutkimuspihatolle, NorPeat tutkimuskentälle (punainen lato) sekä aseman pihalle, jossa on kahvi ja makkaratarjoilu sekä yhteistyökumppaneiden standit. Päivän aikana voi pisteisiin tutustua vapaasti liikkuen. Otathan huomioon, että tapahtumapisteiden välillä on jonkin verran kävelyä.

Tapahtuma on avoin kaikille kiinnostuneille.
Tutustu ohjelmaan.
Lisätietoja: Kati Mattila, kati.mattila(at)luke.fi, puh. 0295326719

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Olemme mukana kesän 2024 tapahtumissa -tervetuloa!


4-6.7.2024 Farmari-maatalousnäyttelyssä Seinäjoella olemme sisähallissa Luonnonvarakeskuksen pisteellä. Luonnonvarakeskuksen pisteeltä löydät tietoa niin erikoiskasveista ja viljelykierroista, biokaasusta, energiayhteisöistä, kosteikkoviljelystä, turvepelloista, maatilojen muutosjoustavuudesta kuin Luonnonvarakeskuksen tilastopalveluista ja Taloustohtoristakin. Luonnonvarakeskus esittäytyy osana maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan osastoa, SeinäjokiAreena A480. Osastolla tarjolla myös lavaohjelmaa, tietoiskuja ja haastatteluita. Lisäinfoa osoitteessa luke.fi/farmari2024.

15-17.8.2024 Lepaan puutarhanäyttelyssä Hattulassa olemme Luonnonvarakeskuksen pisteellä ja materiaaleja jaossa. Lepaalla Luonnonvarakeskus esittelee C-hallissa mm. puutarha- ja vihannestutkimusta, kuusten erikoismuotoja, katemateriaaleja ja puutarhatilastoja. 

21.8.2024 Kainuun peltopäivässä Sotkamossa Pohjavaarassa Luonnonvarakeskuksen infopiste ja materiaaleja jaossa. Nurmi ja kylvö -teemainen pellonpiennartapahtuma järjestetään Nuasmaito Oy:n tilalla (Kekkolantie 2) klo 10-14. Tapahtumassa tulossa työnäytöksiä, esiteltävänä koneita ja paikalla lukuisia yritysedustajia. Pellolla nähtävissä mm. erilaisia kerääjäkasvikasvustoja kevätvehnän alla, ProAgrian asiantuntija niistä kertomassa lisätietoa. Tarjolla myös tietoa turvepelloista ja kosteikkoviljelystä sekä luonnonlaitumista. Lisätietoa tapahtumasta ProAgrian tapahtumakalenterissa. 

Kategoriat
Ajankohtaista

Uusi hankekokonaisuus kehittää nurmiviljelyn sekä maidon- ja naudanlihantuotannon typpikiertoa ja resurssiviisautta

Ravinneresurssien kiertotaloudella voidaan vahvistaa karjatalouden toimintaedellytyksiä sekä parantaa kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Maatilojen viisaan typpikierron kehittämiseksi Luonnonvarakeskus (Luke) käynnisti kolme hanketta, joiden tavoitteena on optimoida typen hyväksikäyttöä nautakarjatuotannossa. Tehokas typpikierto voi tuoda tiloille merkittäviä säästöjä.

Tärkein viljelykasvien sadonmuodostukseen vaikuttava ravinne on typpi. Ilman typpilannoitusta ravinto- ja rehukasvien sadon määrä ja laatu eivät riittäisi turvaamaan Suomen ruokahuoltoa. Koska typellä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia, sen käyttöä tuotannossa tulee tehostaa ja haittoja minimoida.

”Typen hyväksikäytön tehostaminen on tärkeää maatilojen kannattavuuden kannalta sekä myös kansallisen huoltovarmuuden, ilmastonmuutoksen torjumisen ja vesiensuojelun kannalta”, korostaa johtava tutkija Perttu Virkajärvi Lukesta.

Lue lisää viisaan typpikierron kehittämisen keinoista ja hankekokonaisuudesta Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 27.5.2024.

lehmä laitumella
Lehmä laitumella. kuva: Kirsi Järvenranta / Luke
Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Blogi: Kohti kestävää vihannestuotantoa – Iisalmessa keskusteltiin kestävän ja kannattavan vihannestuotannon vahvuuksista ja mahdollisuuksista innostuneessa ilmapiirissä

Kokoonnuimme huhtikuun alussa käsittelemään vihannestuotannon tulevaisuutta Itä-Suomessa Savonia AMK:n Iisalmen kampukselle. Asiantuntijaesitykset ja vilkkaat keskustelut täyttivät tilan, kun viljelijät, asiantuntijat, opettajat ja opiskelijat visioivat ratkaisuja yhteiseen tavoitteeseen pääsemiseksi. Työpajassa keskityimme kolmeen keskeiseen teemaan: vihannestuotannon nykytilaan Itä-Suomessa, taloudelliseen kannattavuuteen sekä tulevaisuuteen alueella.

Iisalmen työpajan osallistujia 5.4.2024. Kuva: Anna-Kaisa Jaakkonen / Luke

Työpajassa käytiin vilkasta keskustelua Itä-Suomen vihannestuotannon nykytilasta ja tulevaisuudesta sekä tarvittavista toimenpiteistä kestävän vihannestuotannon edistämiseksi. Työpajaan osallistuvat kokivat, että alueella on monia vahvuuksia, jotka tukevat kestävän vihannestuotannon toteuttamista. Ensinnäkin kohtuuhintaista peltoa on saatavilla, mikä tarjoaa viljelijöille mahdollisuuden laajentaa toimintaansa ja lisätä tuotantoa. Lisäksi suotuisat ympäristöolosuhteet alueella, kuten puhtaat pellot ja vesi, takaavat laadukkaiden, turvallisten ja terveellisten kasvisten viljelyn ja vähentävät tuotannon riskejä. Maaperän hyvä terveys ja sopivat maalajit edistävät viljelyn onnistumista, samalla kun hyvä peltojen kasvukunto ja kasteluveden saatavuus mahdollistavat tuottavan sadon saannin.

Keskusteluissa korostui alueen viljelijöiden osaaminen vuoroviljelystä, mikä lisää viljelyn monimuotoisuutta ja maaperän terveyttä. Lisäksi alueella on vähän tauteja ja tuholaisia, mikä vähentää tarvetta käyttää kemiallisia torjunta-aineita. Vahvuutena nähtiin myös, että alueen marjantuotannossa käytettäviä koneita voidaan osittain hyödyntää vihannesviljelyssä, mikä tehostaa resurssien käyttöä ja parantaa tuottavuutta. Yhdessä nämä vahvuudet luovat suotuisan ympäristön kestävän vihannestuotannon harjoittamiselle Itä-Suomessa.

Keskustelijat tunnistivat myös haasteita, jotka vaikuttavat vihannesviljelyn harjoittamiseen. Vihannesviljelyn perinteiden puuttumisen koettiin vaikeuttavan tuotannon kehittämistä Itä-Suomessa. Myös jalostavan teollisuuden puute hankaloittaa tuotteiden jalostamista ja lisäarvon luomista, mikä saattaa vaikuttaa markkinoille pääsyyn ja kannattavuuteen. Työpajaan osallistujat olivat myös huolissaan lyhyen kasvukauden ja haasteellisten sääolosuhteiden asettamista rajoituksista viljelylle ja vaikutuksista sadon laatuun ja määrään. Samoin pienten peltolohkojen ja pitkien välimatkojen asiakkaisiin nähtiin lisäävän logistisia haasteita ja kuljetuskustannuksia. Keskusteluissa nousi haasteena esiin myös työvoiman saatavuus sekä osaamisen puute vihannestuotantoon siirryttäessä. Neuvontaa, koulutusta ja muuta tukea on nykyisellään saatavilla rajallisesti, mikä voi vaikeuttaa vihannestuotantoon siirtymistä ja esiin tulevien ongelmien ratkaisuja.

Osallistujat kokivat, että Itä-Suomessa on runsaasti mahdollisuuksia edistää kestävää maataloutta ja vihannestuotantoa. Yritteliäisyys ja positiivinen kulttuuri, paikallisuuden korostaminen ja lähiruoan esiin tuominen nähtiin mahdollisuuksina lisätä kuluttajien mielenkiintoa ja vastata ruokatrendien kysyntään. Alueella tunnistettiin olevan myös potentiaalia panostaa perinnekasvisten viljelyyn, joka voisi erottaa alueen tuotteet kilpailijoista. Ravintoloiden ja vientimarkkinoiden hyödyntäminen nähtiin mahdollisuuksina tuotteiden markkinoinnille ja näkyvyyden kasvattamiselle. Brändäyksen avulla alue voisi erottua nykyistä paremmin ja vahvistaa asemaansa markkinoilla. Kasvisten kasvava kysyntä ja kasvissyönnin yleistyminen nähtiin myös mahdollisuuksina lisätä vihannesten tuotantoa Itä-Suomessa ja vastata kuluttajien muuttuviin tarpeisiin.

Kiitos kaikille osallistujille innostavasta ja antoisasta työpajasta! Jatketaan yhdessä eteenpäin kohti kestävää, monihyötyistä ja kannattavaa vihannestuotantoa!

Työpajan järjestävät yhteistyössä Savonia AMK, Agri-food network, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY)-hanke, Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)-hanke ja Talousosaamisella kohti kilpailukykyistä avomaan puutarhatuotantoa (Hortihubi)-hanke.

Työpajan materiaalit ovat löydettävissä täältä.

Teksti: Karoliina Rimhanen

Kategoriat
Ajankohtaista

Kosteikkoviljely Suomessa -webinaari 23.4.2024


Mitä tiedämme vettämisen ja kosteikkoviljelyn ympäristövaikutuksista tällä hetkellä Suomessa? Miltä näyttää kosteikkoviljelyn tulevaisuus?

Aika: tiistai 23.4.2024 klo 9-11.30
Paikka: etäyhteydellä Teamsissa, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Tapahtuman tallenne

Ohjelma:
9.00   Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke, kalvot (pdf)
9.05   Miksi kosteikkoviljely?, Kristiina Lång, Luke, kalvot (pdf)
9.30   Vettämiseen hyvin soveltuvat turvepeltolohkot: paikkatietomenetelmät tunnistusapuna, Hanna Kekkonen, Luke, kalvot (pdf)
9.45   Kosteikkoviljelyn pilottikohteet, Henri Honkanen ja Sanna Saarnio, Luke, kalvot (pdf)
10.15 Millaisia ovat vettämisen ja kosteikkoviljelyn ympäristövaikutukset? – pilottikohteiden päästömittaukset, Henri Honkanen ja Sanna Saarnio, Luke, kalvot (pdf)
10.25 Mitä vettäminen maksaa? – pilottikohteiden kustannuslaskelmat, Kristiina Lång, Luke, kalvot (pdf)
10.30 Viljelijöiden kokemuksia osmankäämin viljelystä, Pauli Lämsä, kalvot (pdf) ja Jari Luokkakallio, kalvot (pdf)
10.45 Viljelijöiden kokemuksia kosteikkoviljelykokeiluista, Jaana Sorvali ja Marika Laurila, Luke, kalvot (pdf)
11.00 kysymyksiä ja keskustelua
11.30 Tapahtuma päättyy

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen. 

Ilmoittauduthan viimeistään 21.4.2024 tällä lomakkeella.

Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua.

Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi.

Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.

Webinaarin järjestävät TURINA– ja CANEMURE-hankkeet.

Tervetuloa!

Lisätietoja: Kristiina Lång, Tutkimusprofessori, puh 029 532 6474, kristiina.lang@luke.fi

Materiaaleja

Kosteikkoviljelyn esite: Kosteikkoviljelyn mahdollisuuksia ja Osmankäämi — luonnon supermarket

Leveäosmankäämin viljelyopas (julkaistu joulukuussa 2024)

Kosteikkoviljely ilmastonmuutoksen hillintäkeinona (julkaistu joulukuussa 2024)

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Luonnon monimuotoisuus karjatilalla -webinaari ke 17.4.2024 klo 10-12

Lehmät laitumella. Kuva: Erkki Oksanen / Luke

Millainen on luonnon monimuotoisuuden tilanne suomalaisilla karjatiloilla? Entä millaisia keinoja maatiloilla olisi vaalia luonnon monimuotoisuutta? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan aiheesta webinaariin ke 17.4.2024!

Aika: ke 17.4.2024 klo 10-12
Paikka: etäyhteydellä Teamsilla, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Tapahtuman tallenne

Ohjelma
10.00 Tervetuloa, Riitta Savikko, Luke kalvot (pdf) ja Inka Nykänen, Savonia, kalvot (pdf)
10.05 Luonnon monimuotoisuus maatalousympäristössä ja miten sitä voi vaalia, Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus, kalvot (pdf)
10.40 Miten viljelykasvivalinnat ja viljelemättömät alueet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen, Marjaana Toivonen, Suomen ympäristökeskus, kalvot (pdf)
11.00 Miten voi vaikuttaa linnuston monimuotoisuuteen maatilalla, Tuomas Seimola, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
11.20 Miten maatiloilla voidaan edistää pölyttäjien olosuhteita, Sakari Raiskio, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
11.40 Resilience for Dairy -hankkeen tietokortit viljelijöiden avuksi, Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus, kalvot (pdf)
11.45 Mitä neuvonta tarjoaa monimuotoisuustyön avuksi, Auli Hirvonen, Lumotaito-hanke, ProAgria Etelä-Suomi, kalvot (pdf)
12.00 Webinaari päättyy

Lisätiedon lähteitä:

Hankkeissa tuotettuja materiaaleja:

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Ilmoittautuminen viimeistään 16.4.2024 tästä linkistä.

Ilmoittautuneille lähetetään osallistumislinkki myös sähköpostilla ja jälkikäteen linkki materiaaleihin. Myös ilmoittautumatta voi osallistua. Tapahtuman alustusosiot nauhoitetaan myöhemminkin katsottaviksi.

Osallistuminen: Webinaariin voi liittyä nettiselaimen kautta (suositus: Chrome), Teams-sovellusta ei tarvita tilaisuuden seuraamiseen. Teams-linkistä avautuvasta sivusta valitse ”Continue on this browser/Jatka tällä selaimella”.

Lisätietoja:
Riitta Savikko, riitta.savikko@luke.fi, 050 571 4548

Tapahtumaa ovat järjestämässä Luonnonvarakeskuksen MURU-hanke (Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle), Resilience for Dairy -hanke ja Savonian Hiiltä peltoon -hanke.

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Lantaralli hallintaan? -tapahtuma 20.3.2024 Iisalmessa ja etänä

kuva: Savonia, Hiiltä peltoon -hanke

Lietteen levitykseen etenkin syksyisin ja märille pelloille liittyy haasteita. Onneksi keinotkin ovat monet, kun otetaan lantarallia hallintaan.

Aika: ke 20.3.2024 9.30-13.15
Paikka: Peltoniemen opetusmaatila, Kotikyläntie 254, 74150 Iisalmi ja etäyhteydellä teamsilla, Liity kokoukseen napsauttamalla tästä

Tapahtuman tallenne (nähtävillä 22.4.2024 asti)

Ohjelma
9:30 Kahvit (hankkeet tarjoavat)
10:00 Päivän aloitus
10:10 Lietteen levitys syksyllä – mitä typelle tapahtuu?, Kirsi Järvenranta, Luke, kalvot (pdf)
10:40 Syyspeltokasvit avuksi lietteenlevityshaasteisiin, Arja Louhisuo, Luke kalvot (pdf)
11:10 Lounas (omakustanteinen)
12:00 Vetoletkulevitys urakoitsijan näkökulmasta, Juho Kettunen, JK Farming Oy
12:30 Vanhojen lantavarastojen hyödyntäminen lietteen vastaanotossa, Jarkko Partanen, YSAO
Tilakohtaisia ratkaisuja lietelannan tehokkaampaan hyödyntämiseen, Markku Paananen, viljelijä
Keskustelua: Käytännön ideoita ja ratkaisuja lietteenlevityksen haasteisiin
13:00 Resilience for Dairy-hankkeen tietokortit maidontuottajille avuksi, Kaisa Kuoppala, Luke, kalvot (pdf)
13:10 Yhteenveto
13:15 Tilaisuus päättyy

Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.

Ilmoittautumisia toivottaisiin viimeistään 17.3.2024 täällä.

Tapahtuman yhteyshenkilö:
Inka Nykänen
puh. 044 7856641
inka.nykanen@savonia.fi

Tapahtuman järjestävät hankkeet: Kestävyyttä nurmesta, Hiiltä peltoon, Resilience for Dairy ja MURU (Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle).

Tapahtuman järjestävät organisaatiot: Luonnonvarakeskus Luke, Savonia-ammattikorkeakoulu, Ylä-Savon ammattiopisto ja Savon ammattiopisto