Tekijä: admin

Kategoriat
Ajankohtaista Maailmalta

Maapallon varat loppuivat tältä vuodelta

jalanjalki_GFN

Tiistaina 19.8.2014 ihmiset ovat käyttäneet loppuun maapallon tänä vuonna tuottamat uusiutuvat luonnonvarat. Siitä lähtien lähtien elämme siis velaksi. Ylikulutus kasvaa jatkuvasti: tänä vuonna kulutimme luonnonvarat jo pari viikkoa nopeammin kuin vuonna 2000.

Tiistaina 19. elokuuta vietettiin maailman ylikulutuspäivää. Se merkitsee hetkeä, jolloin ihmisten ekologinen jalanjälki ylittää maapallon biokapasiteetin, eli kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjä. Ylikulutuspäivän ajankohta perustuu Global Footprint Network -tutkimuslaitoksen laskelmiin.

Tällä hetkellä 86 prosenttia maapallon ihmisistä asuu maissa, jotka kuluttavat enemmän kuin niiden omat ekosysteemit tuottavat. Suomi kuuluu niihin harvinaisiin maihin, joissa luonto tuottaa yhä enemmän kuin kulutamme. Tämä kuitenkin johtuu ympäristömme suuresta biokapasiteetista, ei vastuullisista kulutustavoistamme. Ekologinen jalanjälkemme on selvästi kestämättömällä tasolla ja se rasittaa koko maapalloa.

”Me olemme ulkoistaneet kulutuksemme seuraukset köyhempiin maihin, joiden luonto kärsii omamme puolesta. Vaikka meillä menee hyvin, ruoka-, vesi- ja ilmastokriisit ovat maailmanlaajuisia eivätkä ne pysähdy maiden rajoille”, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.

Maailmanlaajuisesti tarvitsemme puolitoista maapalloa tuottamaan sen, minkä ihmiset vuodessa kuluttavat. Kasvuennusteiden mukaan planeettoja tarvitaan kolme vuosisadan puoliväliin mennessä. Ylikulutuksesta seuraa sekä ympäristö- että taloudellisia ongelmia. Luonnon monimuotoisuus pienenee, metsäalueet häviävät ja maaperä köyhtyy. Ilma muuttuu kelvottomaksi hengittää ja ihmiset kärsivät ruuan ja veden puutteesta. Hiilidioksidipäästöt muodostavat yli puolet ekologisesta jalanjäljestämme ja kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä. Jotta ylikulutus saadaan kuriin, päästöihin on puututtava. Tämä onnistuu vain säästämällä energiaa ja miettimällä uusia ratkaisuja sen tuottamiseen.

”Suomen ekosysteemi on vielä tuottava, mutta se ei ole itsestäänselvyys. Ympäristön tilasta on pidettävä hyvää huolta myös kuluttamalla vähemmän ja järkevämmin. Kestävä ympäristö luo vakautta, joka on Suomelle myös taloudellinen kilpailuvaltti”, ympäristöministeri Ville Niinistö sanoo.

Lue lisää Ympäristöministeriön tiedotteesta.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

OKRA-maatalousnäyttelyssä infopisteemme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle

 

OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.
OKRAssa uusien viljelykasvien esittelyä. Kuva: Maria Hyvönen/MTT:n arkisto.

OKRA-maatalousnäyttelyssä Oripäässä 2-5.7.2014 keskustelimme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle. Infopisteellämme jaoimme niittykukkien siemeniä ja hankkeen tietokortteja. Osastollamme esittelimme ilmastonmuutoksen myötä mahdollisesti yleistyviä viljelykasveja maissia, härkäpapua ja rapsia. Pisteellämme saattoi myös osallistua hyönteishotellin arvontaan.Pisteemme yksi pääviesti oli, että elinvoimainen maaseutu on tärkeä pitkäjänteisen kehittämisen kohde kotimaisen ruoantuotannon, maisema-arvojen ja kasvi- ja eläinmonimuotoisuuden ylläpitäjänä. Ilmastonmuutokseen varautuminen palvelee paitsi maaseudun elinkeinotoiminnan kehittämistä (mm. uusiutuvan energian raaka-aineet), niin myös ihan kaikkia suomalaisia kotimaisen ruoantuotannon turvaamisen, maiseman ja luonnon kautta. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tule tapaamaan meitä Okraan

OKRA_2014_290x210

Ilmastonmuutos ja maaseutu -hanke on mukana kesän suurimmassa maatalousnäyttelyssä, Okrassa. Okra järjestetään Oripäässä 2.-5.7.2014. Löydät meidät Luonnonvarat-yhteisosastolta. Pisteellämme kerromme ja keskustelemme ilmastoviisaista ratkaisuista maaseudulle.

 

 

 

Ilmastonmuutos ja maaseutu -hanke tarjoaa tietoa maaseudun ilmastoratkaisuista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen nyt ja lähitulevaisuudessa. Näyttelyosastolla on jaossa tietokortteja mm. viljelijän varautumisesta ilmastonmuutokseen, kestävästä kotieläintuotannosta ja uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksista. Voit myös tutustua uusiin viljelykasveihin.

Yhteyshenkilö:  Riitta Savikko, riitta.savikko@mtt.fi, 029 531 7315

Kategoriat
Ajankohtaista

Entistä useammin esiintyvät poikkeukselliset sääilmiöt uhkaavat Euroopan vehnäntuotantoa

kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto
kuva: Tapio Tuomela/MTT:n arkisto

Euroopan vehnäntuotantoalueet joutuvat tulevaisuudessa varautumaan aiempaa suurempiin satotappioihin, kun maapallon lämpeneminen aiheuttaa eteläisessä Euroopassa lisääntyvää kuivuutta ja lämpöpiikkejä ja pohjoisessa märkyyttä ja kylmyyttä etenkin kylvöaikaan. Poikkeukselliset sääilmiöt uhkaavat myös maailmanlaajuista elintarviketurvaa, sillä Eurooppa tuottaa lähes kolmanneksen maailman vehnästä.

Huolestuttavaa on se, että todennäköisyys useiden poikkeuksellisten ilmiöiden esiintymiseen saman vuodenajan aikana kasvaa jyrkästi vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä aiheuttaa erityisen suuria haasteita kasvinjalostajille ja kasvintutkijoille.

Vehnäsatoja verottavat tulevaisuudessa muun muassa kuumien päivien yleistyminen, kuivuus, myöhäinen keväthalla ja kovat talvet. Toisaalta kylmät ja märät sääolosuhteet voivat lisätä kasvitautipainetta ja lakoutumista ja näin vaikeuttavat sadon keräämistä. Ne myös hankaloittavat maaperän kunnon hallintaa. Lue lisää MTT:n uutisesta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Tältä näyttää suomalainen ilmastonmuutos

Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.
Kaaliperhonen. Kuva: Jarmo Holopainen.

Myrskyjä, tulvia, vieraslajeja, metsätuhoja ja runsaita satoja – näin ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa. Se vaikuttaa niin maa-, metsä ja kalatalouteen kuin kaupunkiympäristöön. Muutokset ovat yllättäviä ja tuntuvat pian myös jokaisen suomalaisen arjessa, lautasella ja pihapiirissä.

 

 

 

Suomalaisista elinkeinonharjoittajista parhaiten ilmastonmuutokseen ovat varautuneet maanviljelijät. Pelloilla ilmaston lämpeneminen on näkynyt yhä leudompina keväinä jo kolmenkymmenen vuoden ajan.

Ilmastonmuutoksella voi olla Suomen maatalouteen positiivisia vaikutuksia. Päinvastoin kuin monilla muilla maailman tuotantoalueilla maatalouden kilpailukyky voi täällä ainakin hetkellisesti parantua, kun kylvö voidaan aloittaa aikaisemmin ja kasvukausi jatkuu pidemmälle syksyyn.

”Kasvinjalostuksen merkitys korostuu, koska nykylajikkeet eivät välttämättä sopeudu uusiin oloihin, jolloin niiden sato saattaa pienentyä. Tarvitaan uusia lajikkeita, jotka pystyvät hyödyntämään tulevaisuuden kasvuoloja”, sanoo MTT:n erikoistutkija Kaija Hakala.

Vaikka ilmaston lämpeneminen parantaa viljelyolosuhteita, pitää viljelijöiden varautua sen lieveilmiöihin, kuten helteiden, kuivuuden, rankkasateiden ja tulvien yleistymiseen entistä huolellisemmin.

”Jos ilmasto lämpenee enemmän kuin neljä astetta, voi maatalouden harjoittamisesta tulla myös Suomessa vaikeaa erityisesti lisääntyvien ääriolojen takia”, Hakala sanoo.

Sopeutumisvaihtoehtoja meillä rikkaana valtiona kuitenkin on. Jos kuivuus lisääntyy, Suomessa on moniin muihin alueisiin nähden hyvä tilanne, sillä täältä löytyy vettä, joka voidaan valjastaa peltojen kastelemiseen.

Lue lisää Klimaatti-uutiskirjeestä.

Kategoriat
Ajankohtaista

HINKU-kuntien päästöt vähentyneet kuudessa vuodessa lähes 20 prosenttia

HINKU-logo

Suomen ympäristökeskus julkaisi tuoreet laskelmat HINKU-kuntien päästökehityksestä 14.5.2014. Kuntien ilmastopäästöt ovat vähentyneet 10–34 prosenttia vuosina 2007–2012 muun muassa uusiutuvan energian käytön ansiosta.

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -hankeen kunnat vähensivät vuosina 2007–2012 kasvihuonekaasupäästöjään 10–34 %, keskimäärin 19 prosenttia. Eniten päästöt ovat vähentyneet Hangossa, Iissä, Lohjalla, Raaseporissa ja Padasjoella. HINKU-kuntia eli Kohti hiilineutraalia kuntaa -hankkeessa mukana olevia kuntia on tällä hetkellä 16.

Merkittävin syy ilmastopäästöjen vähenemiseen on kuntien siirtyminen fossiilisista polttoaineista puupohjaisiin energianlähteisiin ja maalämpöön. Myös kaukolämmön lisääminen ja kiinteistöjen energiatehokkuuden parantaminen sekä jätehuollon kehittyminen ovat vaikuttaneet hyvään tulokseen. Lue lisää.

Kategoriat
Ajankohtaista

Ilmastonmuutos ja maaseutu -teemaa esitellään Maaseudun tiedetreffeillä ti 3.6. Mustialassa Tammelassa

tiedetreffit_logo

Kotimainen valkuaisomavaraisuus ja ympäristötutkimukset ovat ensimmäisten tiedetreffien teemana 3.6. Mustialassa Tammelassa.

”Valkuaiskasvien viljelystä saatavat hyödyt ovat moninaiset. Eläinten ruokinnassa rehuomavaraisuuden lisääntyessä voidaan saavuttaa säästöjä  ostorehukustannuksissa. Viljelypuolella palkokasvien typensidontakyvyn vuoksi voidaan saada säästöjä ostolannoitekustannuksissa ja lisättyä tilan sisäistä ravinnekiertoa. Ostolannoitteiden vähentymisen myötä myös viljelyn energiatehokkuus paranee”, arvioi valkuaisomavaraisuuden hyviä puoli Katariina Manni Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Maaseudun tiedetreffit ovat tutkimuksen ja käytännön kohtaamispaikkoja. Tutkimusten ja kehittämishankkeiden esittelyjen lisäksi on esillä käytännön esimerkkejä ja tutustumiskohteita. Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) järjestämiä tiedetreffejä vietetään kuutena päivänä Uudenmaan ja Hämeen alueella.

Tervetuloa mukaan! Lue lisää HAMKin sivuilta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Ekosysteemipalvelut maatiloilla -opas TEHO Plus -hankkeelta

kuva: Ville Heimala/TEHO Plus-hanke
kuva: Ville Heimala/TEHO Plus-hanke

Ekosysteemipalvelut maatiloilla -opas havainnollistaa, mitä ekosysteemipalvelut käytännössä ovat ja miten ne hyödyttävät viljelijöitä. Viljelijä voi toimillaan vaikuttaa joko kielteisesti tai myönteisesti ekosysteemipalveluihin. Luonnon monimuotoisuus on perusta ekosysteemipalveluille ja viljelyn yksipuolisuus on riski ekosysteemipalveluiden toimivuudelle. Oppaaseen on haastateltu kolmea viljelijää, jotka kertovat, mitä ekosysteemipalveluja he ovat tilallaan tunnistaneet. TEHO Plus-hankkeen tuottaman oppaan löydät hankkeen julkaisusarja -sivuilta.

Kategoriat
Ajankohtaista

Farmivirta-sähkötuote valittu energia-alan vuoden 2014 ilmastoteoksi

kuva: MTT:n arkisto
kuva: MTT:n arkisto

 

Energia-alan kestävän kehityksen foorumi valitsi Vuoden ilmastoteoksi 2014 Oulun Sähkönmyynti Oy:n Farmivirran.

Farmivirta-sähkötuote tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla energianlähteillä, kuten puulla, vedellä, tuulella ja auringolla. Sähköyhtiö ostaa maatilalla tai kotitaloudessa tuotetun, omasta käytöstä ylijäävän sähkön ja myy sen eteenpäin Farmivirtana. Ensimmäiset tuottaja- ja ostajasopimukset on jo tehty.

Palkintoraati arvosti sitä, että konsepti on ainutlaatuinen ja vaihtoehtoinen tapa energiatoimialalla Suomessa. Sähköyhtiö Oulun Sähkönmyynti mahdollistaa palvelun, jossa pientuottaja itse hinnoittelee myyntiin tuottamansa sähkön. Kuluttaja voi ostaa ensimmäistä kertaa toisen kuluttajan tuottamaa sähköä, ja tukea hajautettua energiantuotantoa.

Lue lisää Oulun Sähkönmyynnin sivuilta  ja Tekniikka ja Talous-lehden artikkelista .

Kategoriat
Ajankohtaista

IPCC:n uusi raportti ilmastonmuutoksen torjunnasta: Ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

 

Maailman kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain. Kuvan lähde: ilmasto-opas.fi/ipcc, VTT ja YM.
Maailman kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain. Kuvan lähde: ilmasto-opas.fi/ipcc, VTT ja YM.

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC julkisti 13.4.2014 Berliinissä ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevän arviointiraportin. Tämä raportti keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja sen teknologisiin, taloudellisiin ja institutionaalisiin edellytyksiin.

IPCC:n raportissa todetaan maailmanlaajuisten ilmastopäästöjen lisääntyneen kiihtyvällä tahdilla vuosina 2000 – 2010. Saman trendin ennakoidaan jatkuvan, mikäli tehokkaisiin hillintätoimiin ei ryhdytä. Etenkin OECD:n ulkopuolisten maiden ilmastopäästöt saattavat jopa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä mm. talouskasvun, väestön lisääntymisen ja kivihiilen kasvavan käytön seurauksena. Asukasta kohden ilmastopäästöt korkean tulotason maissa ovat kuitenkin jopa yhdeksänkertaiset alhaisen tulotason maihin verrattuna.

 

Globaaleista ilmastopäästöistä suurin osa aiheutuu energiantuotannosta. Jotta globaalin keskilämpötilan nousu jäisi alle kahden asteen, ilmakehää lämmittäviä kasvihuonekaasupäästöjä pitäisi vähentää 40-70 prosentilla (vuoden 2010 tasosta) vuosisadan puoleenväliin mennessä, ja vuosisadan lopulla maapallon pitäisi olla jo lähestulkoon hiilineutraali. Tähän pääsemiseksi fossiilisten energianlähteiden käytöstä pitää siirtyä uusiutuvien energianlähteiden, kuten tuulivoiman, aurinkosähkön ja -lämmön, puun ja muun biomassan, käyttöön ja myös käyttää energiaa nykyistä järkevämmin.

Ilmastonmuutoksen hillintä merkitsee paitsi ilmastopäästöjen vähentämistä, myös hiilidioksidia sitovien nielujen, kuten metsien, kasvattamista. Metsäkatoa vähentämällä ilmastonmuutosta voidaan hillitä kustannustehokkaasti joka puolella maailmaa. Suomessa maankäyttö- ja metsätaloussektori toimii hiilinieluna, eli metsien sitoman hiilen määrä ylittää sektorin aiheuttamat ilmastopäästöt.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen on IPCC:n raportin mukaan myös edullista. Noin kolme prosenttia maailman bruttokansantuotteesta tarvittaisiin estämään ilmastoa lämpenemästä yli kahta astetta vuoteen 2100 mennessä.

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n viidennen raportin yhteenveto julkistetaan tämän vuoden lokakuussa. Kyseisestä raportista on nyt julkaistu kaikki kolme osaraporttia: 1) tieteellinen perusta, 2) sopeutuminen ja 3) hillitseminen.

VTT:n tiedote 14.4.2014. IPCC:n arviointiraportti: Ilmastopäästöjen radikaali vähentäminen vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla

IPCC:n raportti. Climate Change 2014. Mitigation of Climate Change. Summary for Policymakers.