Kategoriat
Ajankohtaista

Lepaan puutarhanäyttely – innovaatioita ja tuotekehittelyä

Teksti ja kuvat: Eeva Lahtinen

Lepaalla järjestettiin 11.8.–13.8. välisenä aikana puutarhanäyttely, joka veti puoleensa paljon kävijöitä. Se on jokavuotinen tapahtuma, jota on järjestetty jo vuodesta 1964. Koronaepidemian aikaan vuosina 2020 ja 2021 näyttelyt järjestettiin ensimmäistä kertaa etätapahtumina.  Vuoden 2022 näyttely tarjosi kävijöille monipuolisesti erilaisia näytteilleasettajia, luentoja, osallistavaa toimintaa ja mielenkiintoista nähtävää. Kaiken kaikkiaan tapahtumassa oli reilut 160 näytteilleasettajaa ja ne sijaitsivat koulun puistoalueella ja rakennuksissa. Sää suosi koko tapahtuman ajan lämpöisenä ja aurinkoisena!

Muutos koskettaa kaikkia ja se saa toimijat kehittelemään ympäristöystävällisiä ja ilmastoviisaita ratkaisuja. Kaikkia yhdistää halu edistää ruoantuotantoa paremman tulevaisuuden puolesta. Näyttelyssä näkyi globaalius, visionäärisiä ratkaisujen esittelijöitä ja arjen askareisiin soveltuvat käytännön tekniikat. Innovatiivisien ratkaisujen pohjalla näkyi vahvasti kiertotalouden kehittäminen ja luonnonmukaiset tai ympäristöä vähän kuormittavat menetelmät sekä teknisesti huippuunsa viritetyt laitteet tehostamaan tuotantoa. Työkoneita oli tarjolla paljon aina pienestä ruohonleikkurista isoon traktoriin. Tapahtuma tarjosi ohjelmaa mm. ruohonleikkauksen taitoajon SM-kilpailulla ja ötökkärastilla, jossa pääsi kokeilemaan tunnistustaitojaan puutarhan ”hyviksistä ja pahiksista”.

Näyttelyalueen kiertelyn jälkeen voisi nostaa esille muutamia esimerkkejä, joiden innovaatiot mahdollistavat yrityksille vaihtoehtoisia tapoja menetellä ruoantuotannossa. Myös AgriHubin keskustelualusta tarjoaa väylää eri tahoille osallistua ja tuoda uusia näkökulmia, jossa aihealueet koskevat puutarha- ja maataloutta.

AgriHubi on siis verkkopalvelu ja toimii kohtaamispaikkana tilallisille, viranomaisille, neuvojille ja tutkijoille. Siellä voi keskustella teemojen mukaisesti askarruttavista asioista tai kysyä neuvoja ja näkökulmaa. Valittujen aihepiirien avulla ylläpidetään aktiivista keskustelua. Tämä on osallistavaa toimintaa, jossa tuetaan verkostoitumista ja tiedon jakoa. Kehitteillä on myös podcasteja, jotka lisätään verkkopalveluun sisällön laajentamiseksi.

Gaiamare on kierrätyslannoitetta kehittelevä yritys, joka hyödyntää biokaasulaitoksen mädätysjäännöstä, kananlantaa ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Heillä on meneillään hanke, joka päättyy helmikuussa. Tämän tuotteen tarkoituksena on olla helposti levitettävää lannoitetta pelloille. Menetelmä muistuttaa kompostointia, mutta sitä se ei ole. Se tehdään vuorokaudessa, jolloin lopputuloksena muodostuisi hygienisoitua kuivaa lannoitejauhoa, joka on mahdollista pelletöidä tai rakeistaa. Valmistuksessa hyödynnetään mikrotermistä menetelmää, joka on DTS Finlandin kehittämä. Tämän tuotantovaiheiden hyvänä puolena on yhden vaiheen jättäminen pois eli separointia ei tarvita. Valmiin tuotteen olisi tarkoitus olla toimiva lannoituksessa siten, että kasaan puristettu pelletti menisi läpi kylvökoneesta. Puristetun pelletin kosteustaso ei saa olla liian kuiva, jotta kasvit voisivat hyötyä lannoitteesta.

EOD Europe on kehittänyt nanohappivesigeneraattorin, jolla kasteluveteen saadaan lisättyä merkittäviä määriä happinanokuplia. Tuotteen nimi on Nanoboost. Nanohappivettä voidaan käyttää kasvihuoneissa sekä tunneli- ja vertikaaliviljelyssä. Menetelmän käyttö tarjoaa tuotteille paremmat kasvuolosuhteet. Nanohappivesi auttaa kasveja hyödyntämään ravinteet paremmin, jolloin kemikaalien ja lannoituksen tarve vähenee. Sen avulla sadosta voidaan saada tuottoisampi ja terveempi. Tätä teknologista ratkaisua on mahdollista hyödyntää myös muissa tuotantokohteissa, kuten kalan ja karjan kasvatuksessa. EOD Europella on oma tutkimustyöryhmä, joka on kehittänyt Nanoboost laitetta yhteistyössä japanilaisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Painopisteet yrityksellä ovat ekologisuus, terveysturvallisuus ja tehokkuus. Vesistöön ja maaperään ei kulkeudu haitallisia kemikaaleja ja nanohappivesi edistää myös hyvien bakteerien toimintaa maaperässä. Samalla kasvit pysyvät vahvoina ja välttyvät kemikaalialtistuksilta, jolloin kuluttaja saa turvallisesti tuotettua ruokaa.

Kaiken kaikkiaan näyttely oli järjestetty onnistuneesti ja tarjosi hyviä kokemuksia kävijöille. Elämme hetkeä, jossa tulevaisuudessa ruoka on yksi keskeisimmistä asioista, joka tarvitsee uusia ruoantuotantoa varmistavia menetelmiä. Tästä ei hyödy ainoastaan ihmiset, vaan myös ympäristö kiittää siitä, että välitämme ja pidämme ruoantuotantoa kestävällä pohjalla.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maaseutututkijat tapaavat

Maaseutututkijatapaaminen Lappeenrannassa 25.-26.8.2022

Kestävät paikallisyhteisöt

Maaseudun väestön ikääntyminen ja palvelurakenteiden muutokset, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen sekä kärjistyvät globaalit konfliktit edellyttävät yhteiskunnalta ja maaseudun paikallisyhteisöiltä muutosten hallintaa ja kestävän kehityksen tavoitteisiin perustuvaa uudistumiskykyä. Paikallisyhteisöissä etsitään uusia ratkaisuja koskien muun muassa palvelujen järjestämistä, osallisuuden ja demokratian vahvistamista, hajautettua energian- ja ruoantuotantoa, aluetalouden vahvistamista, kestävää matkailua ja omavaraisuutta. #muatapaa2022

Lue lisää täältä.

Kategoriat
Ajankohtaista Kokeilut

Pellonpientareella Magnus Seleniuksen tilalla Espoossa 2.8.2022

Teksti ja kuvat: Elisa Koskinen ja Eeva Lahtinen

Magnus Selenius jalostaa luomuvehnää tilallaan Nyby Gårdissa Espoon Röylässä. Magnus on kerännyt monimuotoista vehnäaineistoa geenipankeista ja tehnyt omia löydöksiä Suomesta sekä muista Pohjoismaista, tarkoituksenaan löytää Suomalaiseen luomutuotantoon paremmin soveltuvia lajikkeita. Magnus ja hänen apurinsa Embla Lindwall ovat etsineet ja löytäneet vanhoja laatulajikkeita sekä maatiaislajikkeita ja risteyttäneet sekä viljelleet niitä. Magnus Seleniuksen Nyby Gård-tila on mukana Luonnonvarakeskuksen koordinoimassa VILJASOPPA-hankkeessa, jota johtaa tutkija Juho Hautsalo.

Kuva 1. Magnus Selenius esittelee monimuotoviljan kenttäkokeita pellonpiennarpäivän osallistujille.

Monimuotoisuuden avulla viljelykasvit voivat peremmin selviytyä muuttuvissa sää- ja ilmasto-oloissa, sekä sopeutua nopeammin paikallisiin olosuhteisiin, kuten kasvitauteihin, maaperään, sadantaan ja lämpötilaan. Magnus ja Juho korostavat, että nykyiset vehnälajikkeet ovat hyvin homogeenisiä eikä vaihtelua lajikkeen sisältä juuri löydy. Tällöin myös lajikkeen sopeutuminen erilaisiin olosuhteisiin on hidasta, vaikka lajike itsessään olisikin valittu sen perusteella, että se pärjää monilla erilaisilla koepaikoilla. Monimuotoisessa vehnäaineistossa on enemmän ulkoista ja sisäistä vaihtelua, jolloin uusien ominaisuuksien syntyminen on todennäköisempää. Monimuotoisuuden määrällä on kuitenkin myös rajansa, koska liiallinen monimuotoisuus voi haitata viljelyn käytännön toteutusta ja laadukkaan sadon saamista.

Vehnälajikkeiden sisäisiä ominaisuuksia ovat mm. valkuais- ja tärkkelyspitoisuus sekä sakoluku. Ulkoisia ominaisuuksia taasen mm. kasvin pituus, vihneet, tähkän ja jyvien väri, lehtien koko ja muoto sekä kasvuaika. Vanhoja lajikkeita ja lajeja risteyttämällä Magnus ja Embla ovat luoneet uusia siemeneriä, joista he valitsevat parhaat ja mielenkiintoisimmat yksilöt jatkoon tai muodostavat ns. monimuotovehniä sekoittamalla useampia valitsemiaan siemeneriä keskenään. Esimerkiksi maatiaislajike Rusutjärvi on pölytetty vanhalla lajikkeella ApuRusolla, jolloin siihen on saatu aikaisuutta ja laonkestävyyttä. Kokeiden avulla voidaan seurata kasvien muuntautumista, tautipaineen sietämistä ja sopeutumiskykyä ympäristöön.

VILJASOPPA-hankkeessa on mukana viljelijöitä, joita yhdistää kiinnostus vehnän jalostamiseen. Hankkeessa viljelijät voivat saada oman monimuotovehnän tilalleen lisäykseen. Ajan myötä tilan kasvuolojen muokatessa seosta, kasvien joukosta voidaan valita jatkoon yksilöt, jotka sopivat parhaiten juuri oman tilan olosuhteisiin. Tätä kutsutaan viljelijää osallistavaksi kasvinjalostukseksi, jonka etuna on kasvilajikkeiden lisäys laajemmalla alueella Suomessa. Tämän ansiosta monimuotovehnän aineistosta saadaan esiin parhaita puolia erilaisissa ympäristöissä.

Viljalajikkeiden sopeutuminen paikallisiin olosuhteisiin (VILJASOPPA) on Luonnonmukaisen tuotannon edistämissäätiön rahoittama Luken, HAMK:n ja Nyby gårdin yhteinen hanke, jonka tavoitteena on tutkia geneettisin menetelmin ja peltokokein luomuolosuhteissa tapahtuuko maatiaisviljoilla paikallista sopeutumista lisäysviljelyn aikana ja mikä tätä voi selittää. Lisäksi hankkeessa on tarkoitus käynnistää monimuotovehnien siemenlisäys luomuviljelijöiden pelloilla ja laatia ohjeistus tiloilla tapahtuvaan valintaan ja siemenlisäykseen. Hankkeen myötä luomutiloille on tavoitteena saada sellaisia määriä monimuotovehnän siementä, että sitä voidaan alkaa viljellä tilojen omalla kalustolla ja ottaa viljelyyn. Hankkeen tuottama tieto ja paikallisiin olosuhteisiin paremmin sopeutuva siemenaineisto hyödyttävät luomuviljelyä ja etenkin luomuvehnän viljelyä.

Lisätietoa: Juho Hautsalo, tutkija Luonnonvarakeskus, juho.hautsalo[at]luke.fi

Nyby Gårdin nettisivuilta: https://nybygard.fi/

Viljasoppa-hankkeen webinaari tulossa 14.11.2022. Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää, ota yhteyttä hankkeen vetäjään Juhoon.

Kuvat 2 ja 3: Vehnän ulkoisia ominaisuuksia ovat mm. vihneiden pituus sekä tähkän väri ja muoto
Kategoriat
Ajankohtaista

Tavataan Farmarissa!

Mikkeli 30.6.-2.7.2022 

Farmari maatalousnäyttely on vahva ammattinäyttely, joka kokoaa alan ja on sen toimijoiden ja kuluttajien kohtaamispaikka. Näyttely esittelee suomalaista ruuantuotantoketjua pellolta pöytään, unohtamatta parhaimpia kesälomakauden elämyksiä.

Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU)- hankkeen tutkijat ovat mukana Farmarissa Luonnonvarakeskuksen osastolla S300. Tulethan tervehtimään meitä!

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Tilusrakenteen kehittämisellä ratkaisuja maatalouden talous- ja ilmastohaasteisiin -webinaari 7.4.2022

Luonnonvarakeskuksen PELTORI-hankkeen loppuseminaarissa esiteltiin hankkeen uunituoreita tutkimustuloksia maatalouden tilusrakenteen kehittämisen keinovalikoimasta sekä maanomistajien ja viljelijöiden näkemyksistä tilusrakenteen kehittämiseen.

Webinaarin ohjelma ja tallenne löytyy täältä.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Ilmastoviisas maatalous -miten tästä eteenpäin?

Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivässä 17.3.2022 alkanut keskustelu jatkuu Maaseutuverkoston ja Agrihubin yhteisessä keskusteluryhmässä nimeltä Ilmastoviisas maatalous – miten tästä eteenpäin? Verkostoitumisalusta vaatii kirjautumisen. Linkki verkostoitumisalustalle.

Työpajoissa nousseet näkökulmat on kiteytetty jokaisen työpajateeman osalta tänne. Tallenteet päivästä voit katsoa täällä.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Muutosjoustava ruokajärjestelmä webinaari 22.3. klo 13-15.30


Muutosjoustava ruokajärjestelmä – kohti kestävämpää tulevaisuutta

Webinaarin materiaalit löytyvät täältä.  


Webinaari 22.3.2022 klo 13–15.30


Koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, luontokato ja maatalouden akuutti kannattavuuskriisi lisäävät ruoantuotannon ja ruokajärjestelmien haavoittuvuutta. On tärkeää kehittää järjestelmien resilienssiä eli muutosjoustavuutta terveellisen, riittävän ja kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden turvaamiseksi yllättävissäkin häiriötilanteissa. Tervetuloa webinaariin kuulemaan mitä muutosjoustavuus tarkoittaa käytännössä ja mihin maataloudessa ja ruokajärjestelmissä tulee erityisesti kiinnittää huomiota. 


Tilaisuudessa esittäytyy tammikuussa 2022 alkanut valtakunnallinen tiedonvälityshanke Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja uunituoreita tutkimustuloksia suomalaisen ruokajärjestelmän muutosjoustavuudesta Deforfo ja ScenoProt-hankkeiden pohjalta kertovat Luonnonvarakeskuksen tutkijat.  

Ohjelma
13:00 Webinaarin avaus, tutkimuspäällikkö Katriina Soini, Luonnonvarakeskus
13:10 Resilienssi eli muutosjoustavuus, mitä se tarkoittaa maatilalla ja ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:20 Muutosjoustavuuden edistäminen suomalaisessa ruokajärjestelmässä, tutkija Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus
13:40 Maatalouden muutos vuoteen 2030 – mikä tärkeää muutosjoustavuuden kehittämisessä? johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luonnonvarakeskus
14:00-15:00 Maatalouden tuotantopanosten saatavuuden riskit ja niihin varautuminen – Tapaustutkimukset energiasta, väkilannoitteista, kasvinsuojeluaineista, kylvösiemenistä, rehuista, koneista ja laitteista,
          tutkijat Jyrki Niemi, Olli Niskanen, Csaba Jansik, Marjo Keskitalo, Marketta Rinne ja Jarkko Leppälä, Luonnonvarakeskus
15:00 Kommenttipuheenvuoro toimitusjohtaja Eeva-Liisa Lilja, Fennopromo
15:10 Keskustelua ja kysymyksiä
15:30 Tilaisuus päättyy

Ilmoittautuminen webinaariin 20.3.2022 mennessä täällä.

Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Ilmastoviisaan maatalouden tiedonvaihtopäivä 17.3.2022

Tallenne tulossa!

Milloin: 17.3.2022 klo 9.15–15.15

Missä: ProspectumLIVE virtuaalinen tapahtuma-alusta

Kohderyhmä: Hanketoimijat, tutkijat, neuvojat, opettajat, yrittäjät

Tule esittelemään ilmastoviisas hankkeesi ja tutustumaan muiden hankkeiden sisältöihin ja ihmisiin hankkeiden takana virtuaalisella messuosastolla. Mitä jo tehdään maatalouden ilmastotoimien edistämiseksi? Millaisia onnistumisia hankkeessasi on saavutettu?

Inspiroivien puheenvuorojen lisäksi tapahtumassa on aamupäivällä paneelikeskustelu. Iltapäivän työpajoissa keskustellaan millaisia hankkeita Euroopan unionin tulevalla rahoituskaudella olisi hyvä edistää.

Tutustu ohjelmaan täällä.

Varmistathan paikkasi ilmoittautumalla mukaan täällä!

Viimeinen ilmoittautumispäivä on 10.3.2022. 

Tervetuloa ideoimaan kanssamme tulevaisuuden ilmastoviisaita hankkeita!

Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa – valtakunnallinen koordinaatiohanke (VILLE), maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkosto, Ruokavirasto, Agrihubi ja ympäristöministeriö.

Esitykset tallennetaan myöhempää katselua varten ja ne ovat katsottavissa www.ilmastoviisas.fi sivustolla.

Tervetuloa!

Kategoriat
Ajankohtaista

Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) -valtakunnallinen tiedonvälityshanke alkaa tammikuussa

Koronapandemia, ilmastonmuutoksen kiihtyminen, luontokato ja muut häiriöt lisäävät ruokajärjestelmien haavoittuvuutta. On tärkeää kehittää järjestelmien resilienssiä eli muutosjoustavuutta terveellisen, riittävän ja kohtuuhintaisen ruoan saatavuuden turvaamiseksi yllättävissäkin häiriötilanteissa.

Tutkimustiedon jalkauttaminen, toimijoiden yhteistyön tehostaminen ja uusien ratkaisujen kehittäminen ovat keinoja tukea toimijoiden valmiuksia yritystoiminnan kehittämiseksi. Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä (MURU)-hanke välittää tietoa ruokajärjestelmän muutosjoustavuuteen vaikuttavista tekijöistä, tunnistaa ruokajärjestelmän vahvuuksia ja tuottaa ratkaisuja sen rakenteellisiin ja
alueellisiin ongelmakohtiin yhdessä toimijoiden kanssa.

Hanketta toteuttaa Luonnonvarakeskus ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa-hankkeesta tuttu ydinporukka. Hanke mahdollistaa maatalouden ilmastoaiheista viestimisen monikanavaisesti seuraavien kolmen vuoden aikana. Jatkamme tiedottamista ajankohtaisista ilmastoaiheista tämän ilmastouutiskirjeen välityksellä, tutulla sivustolla ja sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on osaamisen kehittämisen ja yhteistyöverkostojen luomisen kautta edistää maaseutuelinkeinojen menestymistä ja alueellista elinvoimaa myös tulevaisuudessa koko maassa.

Kategoriat
Ajankohtaista

Maatalousalan opettajien ilmastotreffit 24.11.2021

Tilaisuuden esitykset:

Tallenne Juuson esityksestä

Materiaaleja on koottu myös tänne: https://www.ilmastoviisas.fi/tyopajat/opettajien-ilmastotreffit-11-2-2021/