Valkuaisfoorumi -nettisivusto on avautunut ja hanke alkanut! Valkuaisfoorumia rakennetaan virtuaalisia työkaluja hyödyntäen, mutta myös konkreettisesti valkuaiskasvien tuotantoon ja käyttöön paneutuen. Alan toimijoiden muodostamassa verkostossa etsitään ratkaisuja valkuaisomavaraisuuden edistämiseksi ja soveltavalla tutkimuksella haetaan uutta tietoa ja sovelluksia tuotannon tueksi. Mottona on ”Havainnoi, kohtaa, tutki, kehitä”.
Valkuaisfoorumin verkkosivut tekevät toiminnan näkyväksi. Sivut ovat myös tiedonvälityspaikka, jonne kootaan kaikkien toimenpiteiden tuotokset, kuten tietopankkeja, laskureita, valkuaisrehupörssi sekä opetus- ja tutkimusmaatilan reaaliaikainen havainnointi. Lisäksi se toimii kaikille avoimena ja interaktiivisena kohtaamispaikkana, jossa voi mm. treffata asiantuntijoita. Ensimmäiset asiantuntija-nettitreffit järjestetään ma 18.5.
Tervetuloa Herne Rokkaa! -työpajaan Seinäjoelle ke 20.5. keskustelemaan valkuaiskasvien tuotannosta, sadon hyödyntämisestä ja valkuaiskasvimarkkinoista! Kuulet, näet ja ehkä maistatkin, mitä valkuaiskasvituotannon hedelmät voivat Suomessa olla.
Työpajan koollekutsujat – Luonnonvarakeskus, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Into Seinäjoki Oy – pyrkivät hanketoiminnalla rakentamaan polkua kohti valkuaisomavaraisempaa Pohjanmaata. Onnistuaksemme tarvitsemme koko ruokaketjun osaamista ja mielipiteitä. Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille aihepiiristä kiinnostuneille. Tervetuloa mukaan!
Miten lähienergiasta saadaan kasvun ala? Miltä näyttää uusiutuvan, hajautetun energiantuotannon tulevaisuuden kasvu Suomessa ja mitkä ovat kasvun esteitä? Tutkimustuloksistaan kirjoittavat Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijat Pasi Rikkonen, Saija Rasi ja Vilja Varho Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 4.5.2015.
Vihreä kasvu on toistunut viime vuosina monissa kansallisissa strategiapapereissa. Perinteisen teollisuuden eläessä murrosta haetaan uusia tuotteita ja kasvua vihreän teknologian alalta. Uusiutuvan energian kapasiteetin lisäys on ollut yksi osa tätä kehitystä. Kestävyyden lisäksi uusiutuviin energiamuotoihin kohdistetaan omavaraisuuden lisäämisen toiveita, koska Euroopan nykyinen energiantuotanto on liian riippuvaista ulkoisista lähteistä. Voisiko Suomeen syntyä seuraavien 10 vuoden aikana tilanne, jossa hyödynnetään huomattavasti nykyistä enemmän uusiutuvaa, paikallisista lähteistä tuotettua lähienergiaa ja samalla viedään ulkomaille hajautetun energian tuotantoteknologiaa ja järjestelmäratkaisuja?
Kasvihuoneyritysten energiankulutus väheni vuonna 2014. Samalla kasvihuonevihannesten tuotanto kasvoi. Kotimaisen ja uusiutuvan energian merkitys lisääntyi, ja lähes kolmannes lämmöstä tuotettiin hakkeella.
Kasvihuoneyritykset kuluttivat energiaa viime vuonna 1 587 gigawattituntia (GWh). Kulutus väheni edelliseen tilastointivuoteen 2011 verrattuna 128 GWh:lla eli seitsemällä prosentilla. Sähkön kulutus sen sijaan kasvoi 547 gigawattituntiin (+14 prosenttia).
Kasvihuonetuotannossa on lämmityksessä tapahtunut voimakas siirtymä pois öljyn käytöstä. Eniten väheni raskaan polttoöljyn käyttö. Sitä korvaamaan tulivat kiinteät turve-, puu- ja peltopohjaiset polttoaineet. Energialajeittain tarkasteltuna eniten kasvoi hakkeen käyttö. Lähes kolmannes lämmöstä tuotettiinkin hakkeella.
Kasvihuoneyritysten energiankulutusta on pyritty vähentämään sekä talous- että ympäristösyistä. Siinä onkin onnistuttu, sillä vaikka energiankulutus on vähentynyt, on kasvihuonevihannesten tuotanto lisääntynyt.
Tätä sivustoa ylläpitävä ILMASE-hankkeen työryhmä, eli Sari Himanen, Riitta Savikko, Karoliina Rimhanen ja Hanna Mäkinen, on saanut Tieteenkesyttäjä 2015 tunnustuksen. Palkinto jaettiin Mikkeliin Tiedepäivässä torstaina 23.4.2015.
Palkinnon perusteissa kerrotaan, että Mikkelin Tiedepäivässä luovutettava Tieteenkesyttäjäpalkinto myönnetään vuosittain henkilölle tai henkilöille, jotka ovat ansiokkaasti tuoneet tiedettä julki helposti ymmärrettävässä muodossa. Palkinnon saajan nimeää Mikkelin Tiedepäivän ohjausryhmä ja tunnustuksen allekirjoittaa Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola.
Tieteenkesyttäjäryhmä 2015 on välittänyt tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja sopeutumiskeinoista Ilmastonmuutos ja maaseutu (ILMASE) -hankkeessa. Ajantasaisin tutkimustieto ilmastonmuutoksesta on viestitty käytännönläheisesti, vastaten maaseutuyrittäjien tämän hetken tietotarpeita. Kesällä 2014 ILMASE-hanke valittiin Euroopan laajuiseen maaseutuohjelman hankkeiden valiojoukkoon.
ILMASE-hanke toteutettiin Luonnonvarakeskus Mikkelin toimipaikassa vuosina 2011–2014 ja se osarahoitettiin Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.
Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt nitraattiasetuksen muutosehdotuksen. Muutoksen myötä lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levittämistä kaltevilla pelloilla helpotetaan. Kaltevuudeltaan vähintään 15 prosenttisilla peltolohkon osilla sallitaan lietelannan, virtsan ja nestemäisten orgaanisten lannoitevalmisteiden levittäminen suoraan sijoittamalla. Samoin sallitaan muiden lantojen ja orgaanisten lannoitevalmisteiden levitys, mutta muokkauksen on tapahduttava kahdentoista tunnin sisällä levityksestä. Muilla pelloilla muokkaus on tehtävä vuorokauden sisällä.
Videolla Suomen ympäristökeskuksen Ari Nissinen ja Mikael Hilden keskustelevat Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksen annista.
Ilmastonmuutos koetaan yhä suureksi maailmanlaajuiseksi uhaksi, ja suomalaiset toivovat päättäjiltä aktiivisempaa ilmastopolitiikkaa. Myös yrityksiltä toivotaan uusia ratkaisuja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Tiedot käyvät ilmi valtionhallinnon ilmastoviestinnän ohjausryhmän TNS Gallupilla teettämästä kyselytutkimuksesta.
Ilmastobarometri 2015 -tutkimuksella selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastonmuutoksesta ja ilmastopolitiikasta. Yleisesti suomalaiset haluaisivat, että hallitus toimisi aktiivisemmin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ja yli puolet haluaisi nähdä teeman myös uudessa hallitusohjelmassa. Vajaa kolmannes vastaajista kertoo äänestävänsä vaaleissa ihmistä, joka toimii aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että Suomen tulisi vähentää päästöjään riippumatta siitä, mitä muut maat tekevät. Kansalaiset pitävät tärkeänä, että Suomi on edelläkävijä päästöjä vähentävien teknologioiden käyttöönotossa ja uskovat, että uuden osaamisen ja teknisten ratkaisujen kehittäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä ja luoda työpaikkoja. Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman sekä biopolttoaineiden, käyttöä Suomessa halutaan myös lisätä, vaikka se tekisi energiasta kalliimpaa.
Tässä toivonpilkahdus USA:sta.
Miten selvitä, kun kuivuus vie lihakarjan laitumet tai rankkasateet saavat pellot muuttumaan lammiksi?
Nämä karjapaimenet löysivät ratkaisun maan hiilinielujen kasvattamisesta, palkokasveja kasvavista laitumista ja laidunkierrosta.
Video on englanninkielinen.
Toimisivatko ideat Suomessakin?
Vierailu Kuittilan tilalle 2013. Kuva: Karoliina Rimhanen/ Luonnonvarakeskuksen arkisto
Kuittilan tilalla Nurmeksessa tuotetaan hakevoimalalla sähköä ja lämpöä ison lypsykarjatilan ja korjaamon tarpeisiin. Maaseudun Tulevaisuuden juttu Sähkölasku plussan puolelle 23.3.2015 kertoo Kuittilan tilan kokemuksista.
Energiaomavarainen maatila oli ainoa laatuaan, kun kotimaisen Volter Oy:n laitteisto loppuvuodesta 2012 saatiin käyttövalmiiksi. Isäntä Jouni Korhonen kertoo, että vaikka puuhakkeella tuotettava sähkö työllistää jonkin verran, on se hänen mielestään mielekkäämpää kuin käyttää öljyä tai ostosähköä. Sähkön kulutus kahden robotin navetassa ja kahdessa isossa konekorjaamohallissa on yhteensä 350 000 kilowattitunnin luokkaa vuodessa. Olennaista puukaasutuksessa on, että käytössä on tuhat kuutiota laadukasta koivuhaketta vuodessa.
Uuden ympäristökorvausjärjestelmän käynnistyessä viljelijät ovat jälleen valintojen edessä. Uudessa oppaassa ”Pellon käytön vaihtoehtoja” kerrotaan, miten ympäristökorvauksen vaihtoehtoja kannattaa hyödyntää sekä lohkoja hoitaa ja ylläpitää. Lisäksi oppaassa käsitellään uutta viherryttämistukea.
Oppaan tekstin on tuottanut Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaisten / ProAgria Etelä-Suomen maisemasuunnittelija Helena Pakkanen. Toimituksesta on vastannut kehityspäällikkö Hannele Partanen Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksesta.
Opasta on painettu sekä suomen- että ruotsinkielisenä. Opas on neuvontamateriaalia, ja sitä tullaan jakamaan koulutus- ja neuvontatilaisuuksissa. Sen voi myös noutaa lähimmästä ProAgria Keskuksesta. Opas on myös ladattavissa netissä osoitteessa www.maajakotitalousnaiset.fi/pellonkaytonvaihtoehtoja.
Maaseutuverkosto on rahallisesti tukenut oppaan laatimista
Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle
Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä, monipuolistamaan kasvivalikoimaa ja parantamaan maan kasvukuntoa.
Sadon tuotanto on edelleen tärkein pellon käyttömuoto. Uudessa ympäristökorvausjärjestelmässä on viljelijälle tarjolla myös useita muita vaihtoehtoja. Niiden avulla viljelijä voi vaikuttaa peltojen kasvukuntoon, luonnon monimuotoisuuteen sekä vesiensuojeluun. Viljelijän kannattaa valita paras vaihtoehto peltojen käytölle sekä ympäristön että tuotannon talouden kannalta.
Useilla tiloilla on tänä päivänä peltolohkoja, joilla sadontuotanto on taloudellisesti kannattamatonta. Suojavyöhyke tai monimuotoisuuspelto voi olla jopa taloudellisesti kannattavin vaihtoehto sadontuottokyvyltään heikolla, etäällä olevalla tai peltoliikenteen kannalta hankalalla lohkolla. Samalla viljelijä vähentää vesistökuormitusriskiä, hillitsee ilmastonmuutosta ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta.
