Koivuja Punkaharjulla. kuva: Erkki Oksanen / Luken arkisto.
Päättäjät, media ja suuri yleisö ovat kokeneet, että tutkimuksen viestit metsien käytön ilmastovaikutuksista ovat ristiriitaisia. Suomen ilmastopaneelin tuore selvitys osoittaa, että keskeiset metsäalaan perehtyneet suomalaiset tutkijat ovat varsin yksimielisiä olennaisista biotalouden kestävyyteen liittyvistä väittämistä. Tutkijoiden, päätöksentekijöiden ja yritysten välinen keskustelu ja siihen liittyvät syventävät analyysit ovat edelleen tarpeen kestävän biotalouden rakentamiseksi.
Videolla Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutista ja Juha-Antti Kotimäki ProAgria Etelä-Savosta havainnollistavat maan tiiviyden havainnointia. Video on kuvattu Luonnonvarakeskuksen Mikkelin toimipaikan tutkimuspelloilla Karilassa Peltohavaintopäivässä 17.8.2016. Kuvaajana Erkki Oksanen/Luonnonvarakeskus.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vuonna 2015 vastasivat 55,6 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia (CO2- ekv.).
Vuonna 2015 metsien nettonielu oli 49,3 miljoonaa tonnia CO2-ekv. Metsien osalta viime vuosien suuret runkopuun hakkuumäärät ovat pienentäneet puuston hiilivarastoa, mutta samanaikaisesti vähentynyt hakkuutähteiden ja kantojen korjuu energiaksi on lisännyt orgaanisen aineen syötettä maaperän hiilivarastoon.
Maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat 6,5 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2015, eli maatalouden päästöjen osuus kokonaispäästöistä on 12 prosenttia. Merkittävimmät päästöt aiheutuivat maaperään lannoitteena lisätystä typestä. Maataloussektorin päästöt ovat pysyneet nykyisellä tasolla jo yli kymmenen vuoden ajan. Sen sijaan verrattuna vuoteen 1990 päästöt vuonna 2015 ovat 14 prosenttia pienemmät. Pääosin tämä johtuu väkilannoitteiden käytön vähenemisestä. Toisaalta eloperäisten peltomaiden ala on jonkin verran kasvanut, mikä puolestaan on lisännyt maaperän dityppioksidipäästöjä.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) 16.3.2017 julkistama raportti listaa ensimmäisen kattavan keinovalikoiman, jolla luonnonvara-ala voi sopeutua ilmastonmuutokseen. Raportti painottaa, että osa muutoksista on väistämättömiä, ja niihin on taloudellisesti kannattavinta sopeutua ennakkoon. Jos toimet ajoitetaan oikein, Suomi voi hyötyä muuttuvasta ilmastosta.
Kuva: Janne Lehtinen / Luken arkisto
Maa- ja metsätalousministeriön tilaamaan Sopeutumisen tila 2017 -raporttiin on kartoitettu ja listattu sopeutumiskeinot maa-, metsä-, kala-, riista- ja porotalouden toimialoille.
Raportin kirjoittamista johtaneen Luken tutkimusprofessori Pirjo Peltonen-Sainion mukaan ilmastonmuutokseen sopeutumista tutkitaan maailmalla aktiivisesti, mutta Suomi ei voi jäädä odottamaan malleja muualta. Pohjoinen ilmasto muuttuu nopeimmin ja vaikutukset näkyvät jo ruoantuotannossa ja metsien kasvussa.
– Meidän täytyy olla edelläkävijöitä. Hillintä on tärkeää, mutta pohjoisilla tuotantoalueilla mitkään toimet eivät enää täysin estä muutoksia. Meillä sopeutuminen on jäänyt hillinnän jalkoihin, vaikka poikkeuksellisia ja ääreviä sääilmiöitä on jo nähty kiihtyvässä tahdissa.
– Euroissa mitattuna metsätalouden sopeutuminen on tärkeintä. Raportti nostaa kuitenkin esiin hyvin erilaisia asioita eri aloilta. Esimerkiksi porotaloudessa muutokset ovat vahvasti myös sosiaalisia ja kulttuurisia, Peltonen-Sainio huomauttaa.
Tulevaisuuden maanviljelijä tarvitsee kovaa ammattitaitoa, taloudellisia puskureita ja keinoja tuotantokyvyn ylläpitoon ja kasvattamiseen. Kasvinjalostuksessa muutokset on otettu jo huomioon. Sopeutumistoimiin tarvitaan kuitenkin laaja kirjo tuotantoketjun toimijoita.
– Jalostusohjelmiin tarvitaan tuttujen lajien rinnalle uusia viljelykasvivaihtoehtoja. Valtion satovahinkokorvaukset jäivät historiaan viime vuoden alussa, joten nyt tarvitaan vakuutusyhtiöiltä kattavaa tarjontaa, jotta sään ääri-ilmiöihin voidaan varautua niin maalla, metsässä kuin vesillä, toteaa Peltonen-Sainio.
Tekniikka kehittyy, kannattaisiko hyödyntää ilmaista aurinkoenergiaa?
To 16.3. klo 18.00–20.10 Käsityöläiskatu 2, kaupungin valtuustosali, Naantali
Ti 21.3. klo 18.00–20.10 Hovirinnan koulun auditorio, Päiväläisenkatu 1, Kaarina
kuva: Luonnonvarakeskuksen arkisto
Tilaisuudet ovat suunnattu kaikille aurinkoenergian hyödyntämisestä kiinnostuneille tahoille. Tilaisuudet järjestää ProAgria Länsi-Suomen hallinnoima Vähähiilinen maaseutu – maaseudun uusiutuvat energiat – hanke yhteistyössä Valonian ja AF Innovan kanssa. Lisätietoja täällä.
Tule kuulemaan kokeneen asiantuntijan käytännön neuvot:
• Miten oma biokaasulaitos rakennetaan, mitä se maksaa ja paljonko siitä voi saada energiaa?
• Lähtökohtana olemassa oleviin lantasiiloihin rakennettavat pienlaitokset
• Yhteistyön mahdollisuudet maatilojen, pienyritysten ja kylän kesken
to 23.2. Pudasjärvi, Pohjantähti
ke 22.3. Ii, Micropolis
to 30.3. Utajärvi, Merilän kartano
to 6.4. Muhos, OSEKK, Koivikko
ke 12.4. Kempele, OSEKK, Pirilä
to 4.5. Oulu, OAMK (Kotkantie)
Yleisöluento klo 11.30-14.30
– Kahvitarjoilu
– Järjestäjän puheenvuorot: Biotalouden suuntaviivoja ja alueellinen yhteistyö
– DI Timo Heusala, Elbio Ky: Maatilan biokaasulaitokset; kokemuksia biokaasun
tuottamisesta käytännössä, toteutusvaihtoehtoja, hintavertailuja, käytännön
esimerkkejä rakentamisesta; yhteistyömahdollisuuksia pienyritysten, maatilojen
ja kylien kesken (energia, syötteet, muu liiketoiminta).
Varaa aika myös tila- ja yrityskohtaiseen neuvontaan (noin neljä maksutonta konsultointia/tilaisuus ilmoittautumisjärjestyksessä). Ota maatilan asemapiirustukset mukaan. Neuvojana DI Timo Heusala, joka on suunnitellut useita biokaasulaitoksia, jotka maatilat ovat toteuttaneet omana työnään. Mukana YritysAgro-hankkeen yritysasiantuntija.
Ennakkoilmoittautumiset ja aikavaraukset viikkoa ennen tilaisuutta. Ilmoittautumaan pääset tästä tai satu.nissinaho@proagria.fi/p. 043-8255252. (ellei linkki toimi-> www.proagria.fi -> koulutukset ja tapahtumat -> Kaikki koulutukset ja tapahtumat)
Järjestäjät: Oulun Seudun BiotalousLeader, Maavälke, Myssy ja YritysAgro -hankkeet.
Lisätietoja: Taimi Mahosenaho p. 040 551 7807, Irja Ruokamo p. 050 354 8200, Sanna Moilanen p. 050 572 2404
Tervetuloa Luonnonvarakeskuksen (Luke) Nurmet Rahaksi (NuRa) -hankkeen järjestämään maksuttomaan seminaariin.
Seminaarin tavoitteena on
• lisätä tietoa ja osaamista omavaraisen valkuaisen tuotannosta Pohjois-Savon alueella
• antaa konkreettisia neuvoja valkuaisrehujen viljelyyn, korjuuseen ja käyttöön
• tuoda alan toimijat yhteen viestimään, keskustelemaan ja oppimaan
Tapahtuma on suunnattu viljelijöille, maatalousalan opiskelijoille sekä kaikille alan toimijoille ja aiheesta kiinnostuneille. Ilmoittautuneille on tarjolla myös maksuton lounas. Seminaariin on mahdollista osallistua etänä.
Ohjelma
9:00–9:45
Kotimaiset valkuaisrehukasvit ja niiden viljelypotentiaali Pohjois-Savossa – Lajit ja lajikkeet – Markku Niskanen, Luke
9:45–10:30 Avaimet onnistuneeseen korjuuseen – Antti Suokannas, Luke
10:30–10:45 Kahvi
10:45–11:30 Kotimaiset valkuaisrehut märehtijän ruokinnassa – Kaisa Kuoppala, Luke
11:30–12:00 Katsaus valkuaiskasvien ruokintakokeiden tuloksiin Maaningalla – Annu Palmio, Luke
12:00–12:45 Lounas
12.45–13:15 Kokemuksia sinimailasen viljelystä Pohjois-Savossa – Tuomas Ruottinen, ProAgria
13:15–13:30 Yhteenveto päivästä
13.30 Seminaari päättyy
Tämän päivän uudet ja erikoiset viljelykasvit voivat olla juuri niitä, joita tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee ja joiden varaan voidaan rakentaa uutta liiketoimintaa. Millaisia ovat erikoiskasvit ja mitä merkitystä niillä on suomalaisten elämään?
Luonnonvarakeskus (Luke) järjestää FutureCrops-hankkeen aloitusseminaarin erikoiskasvien viljelystä ja ruokatuotteista liiketoimintaa hakeville ja ruuanlaitosta kiinnostuneille. Tule potkimaan alaa liikkeelle, jos olet ruokafani, elintarvikeyrittäjä, kauppias tai viljelijä!
Päivän esityksissä käsitellään alkutuotannon uudistumista erikoiskasvien avulla ja sitä, miten raaka-aineet taipuvat uudenlaiseksi ruuaksi ja liiketoiminnaksi. Jälleen on uudistumisen aika – näin on tehty monesti ennekin Suomen 100-vuotisen historian aikana.
Aika: perjantai 31.3.2017 klo 9.30 – 15
Paikka: Suomen maatalousmuseo Sarka, Vanhankirkontie 383, 32200 Loimaa
Ilmoittautumiset 25.3. mennessä: marjo.keskitalo@luke.fi
Ohjelma (pdf)
9:30–10:00 Aamukahvit
10:00–10:45 Avaus ja kosketus hankkeeseen, Erikoistutkija Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus; Kulttuurintuottaja Minna Lehtola, Kuvio ry
10:45–11:30 100 vuotta muutosta Suomen viljelyssä ja ruuassa, Museojohtaja Teppo Vihola, Sarka, Tutkija Katri Joensuu, Luke
11:30–12.15 Ruokailu (omakustanteinen)
12:15–13:00 Viljan vaihtoehdot ja viljelykierrot Erikoistutkijat Marjo Keskitalo ja Erja Huusela-Veistola, Luke
13:00–13:45 Miltä kasviraaka-aineet maistuvat? Mari Mäenpää, Maa- ja kotitalousnaiset ja Erikoistutkija Eila Järvenpää, Luke
13:45–14:00 Kahvi
14:00–14:15 Liiketoimintaa uutuuskasveista Tutkijat Jaana Kotro ja Lotta Heikkilä, Luke
14:15–15:00 Yhteenveto päivän annista
Päivän tavoitteena on lisätä tietämystä
• viherlannoituksen ja kerääjäkasvien merkityksestä avomaan vihannesviljelyn viljelykierrossa ja maan kasvukunnon hoidossa
• orgaanisen lannoituksen merkityksestä ravinnehuollossa ja maan kasvukunnon hoidossa
• kationinvaihtokapasiteetin hyödyntämisestä peltomaiden kasvukunnon arvioinnissa
Tapahtuman järjestävät Resurssitehokas vihannestuotanto ja Ravinnepiika -hankkeet.
Ohjelma
Seminaaripaikalla on mahdollisuus omakustanteiseen lounaaseen (8,80 €) ennen seminaarin alkua.
12:00–12:05 Päivän avaus – REVI- ja Ravinnepiika-hankkeet
12:05–12:35 Tuoretta tietoa viherlannoitus- ja kerääjäkasvien käytöstä vihannesviljelyssä – Pirjo Kivijärvi (Luke), REVI-hanke
12.35–13:05 Tautipaineen merkitys viherlannoitus- ja kerääjäkasvivalintoihin – Asko Hannukkala (Luke), REVI-hanke
13:05–14:05 Orgaanisen lannoituksen koko kirjo – lihaluujauhosta karjanlantaan – Pentti Seuri (Luke), Ravinnepiika-hanke
14:05–14:15 Tuoreverkon kuulumiset – Ulla Kojonkoski (Tuoreverkko Oy)
14:15–14:30 Kahvitauko
14:30–15:30 Kationinvaihtokapasiteetti avuksi pellon kasvukunnon arviointiin – Marja Tuononen (ProAgria Länsi-Suomi), REVI-hanke
15:30–16:00 Maan kasvukunnon hoito ja tilayhteistyö – Antti Vauhkonen (Kalliolan luomu)
16:00–16:15 Loppukeskustelu ja päivän päätös
Hyvää kotimatkaa!
Teemapäivään on mahdollista osallistua myös etäyhteyden kautta (linkki ilmoittautumislomakkeessa).
Pellon vesitalous kuntoon -tilaisuudessa pureudutaan pintaa syvemmälle pellon vesitalouden kunnostustoimiin, toimivaan salaojitukseen ja ojaston ylläpitoon. Tilaisuudessa käydään läpi myös tarvittavat lainsäädäntö ja mahdolliset tuet salaojitukseen ja pienvesien kunnostukseen liittyen.
Puhujina mm. Laura Alakukku Helsingin yliopistolta, Helena Äijö/Markus Sikkilä Salaojayhdistyksestä ja Harri Aulaskari Uudenmaan ELY-keskuksesta.
Tapahtuman järjestää VILKKU-hanke (Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla), joka on viljelijöiden suunnittelema hanke, joka välittää ajankohtaista ja uusinta tietoa mm. maan kasvukunnon parantamisesta, ympäristötoimien kohdentamisesta ja viljelykierron hyödyistä. Hankealuetta ovat Tuusula ja Mäntsälä. Hanketta hallinnoi Keski-Uudenmaan ympäristökeskus.
