Kokemuksia ja keskustelua maa- ja metsätaloudesta Varsinais-Suomessa
Aika: tiistai 7.10.2025 klo 9.00–15.00 Paikka: Salo IoT Campus, kokoustila Alfa (Joensuunkatu 7, Salo) Kieli: suomi Kohderyhmä: viljelijät, metsänomistajat, neuvojat, viranomaiset, kehittäjät, vakuutusyhtiöt ja muut maaseudun toimijat
Miksi osallistua?
✔ Saat ajankohtaista tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja keinoista ilmastoriskien vähentämiseksi ✔ Voit tuoda esiin alueellisia haasteita ja ratkaisuja ✔ Tapaat muita toimijoita ja pääset jakamaan kokemuksia
Tapahtuman sisältö
Ilmastonmuutos vaikuttaa maa- ja metsätalouteen jo nyt, ja sen vaikutukset tulevat voimistumaan tulevina vuosikymmeninä. Miten viljelijät ja metsänomistajat voivat varautua muutoksiin, hyödyntää uusia mahdollisuuksia ja vahvistaa sopeutumiskykyä? Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia!
Varsinais-Suomen alueellisessa työpajassa pureudutaan maa- ja metsätalouden ilmastoriskeihin sekä sopeutumiseen käytännön tasolla. Tapahtuma tarjoaa ajankohtaista tutkimustietoa, esimerkkejä paikallisista toimista ja tilaisuuden yhteiseen keskusteluun eri alojen toimijoiden kesken. Tapahtuma on osa Precilience-hanketta, jossa kehitetään ratkaisuja ilmastokestävyyden parantamiseksi yhdessä maa- ja metsätalouden toimijoiden kanssa.
Ohjelma:
9.00 Aamukahvit 9.30 Avaus – Karoliina Rimhanen, Luke 9.40 Ilmastoriskit maa- ja metsätaloudessa – Taru Palosuo, Luke 10.10 Vesistä ja ravinteista ratkaisuihin – ilmastoriskit ja sopeutuminen Varsinais-Suomessa – Airi Kulmala, MTK 10.25 Kahvitauko 10.40 Keskustelua pienryhmissä 12.20 Lounas Ravintola Factoryssa tarjotaan osallistujille 13.20 Viljelijän ja neuvojan arjessa – konkreettisia ratkaisuja alueen tarpeisiin – Olli-Pekka Ruponen 13.35 Päivän yhteenveto 13.45 Precilience-hankkeen demonstraatioiden esittely (mm. maanparannusaineet, vedenhallinta, metsien uudet haasteet, kirjanpainajat, uusien tuhojen tunnistaminen ja uudistaminen) 15.00 Tapahtuma päättyy
Autolla saapuvien tulee ilmoittaa auton rekisterinumero vastaanottoon saapuessaan. Muuten pysäköinti on sallittu vain 3 tunnin ajan, jonka jälkeen voi seurata pysäköintivirhemaksu.
aika: 09.07.2025 klo 10:00-16:00 paikka: Karila, Karilantie 2A, 50600 Mikkeli
Tapahtumassa tuodaan esille kestäviä, uudistavia ruoantuotannon tapoja ja ajankohtaista tutkimustietoa. Tapahtumassa on esillä myös keinoja, miten maatilat voivat lisätä ja ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita. Tapahtuman ruokapalvelut ja kotiin ostettavat elintarvikkeet ovat osa kestävää ruokaketjua. Pääjärjestäjän, ”Pellolta pöytään näkyväksi” -hankkeen tavoitteena on tehdä näkyväksi kestävä, uudistava, vastuullinen paikallinen koko ruokaketju.
Tapahtumassa paljon nähtävää niin viljelijöille kuin kuluttajille. Tapahtumassa pääsee kurkistamaan ja tutustumaan maatalouteen koko perheen kanssa. Karilan pelloilla nähtävissä viljelykasveja ja näytteilleasettajien teltoilla tarjolla tietoa monista eri teemoista. Runsaasti antia löytyy myös ammattilaisille.
Tapahtumaan on vapaa pääsy.
Tapahtuman aihepiirit:
Älymaatalous, täsmäviljely (ajoautomatiikka, satokartoitus, kasvustosensorit, DON-mittari, Turo-peltorobotti, dronet ym.) Peltokokeet (rypsi, kaura, nurmi) Marjat (herukkakatteet, kasvualustat mansikalle ja vadelmalle) Kasvintuhoojat (Magictrap rypsituholaisille, kauran punahometorjunta) Maanrakenne ja maan kasvukunto Maaperän ja rehun NIR-analyysit (Polispec, Agrocares, Eurofins) Maatalouden vesiensuojelu (valuma-alueen merkitys) Maatalousluonnon monimuotoisuus (perinnebiotoopit, vieraslajit, pölyttäjät ym.) Maisemanhoito, laidunnus.
Alustava ohjelma:
klo 10.00 Aitausnäytös sähköverkkopika-aita klo 10.30 Lammaspaimennusnäytös klo 11.00 Dronenäytös klo 11.30 Paneelikeskustelu: *Miltä näyttää Etelä-Savon ruokaketjun tulevaisuus — Ruokastrategia klo 12.30 Paneelikeskustelu: *Nuorissa on tulevaisuus – nuoret maatalousyrittäjinä klo 13.30 Konetyönäytökset niitto, karhotus, ajosilppuri klo 14.30 Lammaspaimennusnäytös klo 15.00 Dronenäytös
Kahvio (Mikkelin Maa- ja kotitalousnaisten pitämänä) Keittiömestareiden sesonkiherkut – lettukestit Paikallisia ruokatuotteita, suoramyyntiä
Järjestäjätahot: ProAgria Etelä-Savo, Etelä-Savon maa- ja kotitalousnaiset, Luonnonvarakeskus, Luomuinstituutti, Juvan Muumaa Oy
Näytteilleasettajat: Lantmännen Agro Lahti, Eurofins Viljavuuspalvelu, Bayer Cropscience Suomi, WiTracktor, Saimaan Drone Oy, Kohvakan koneasema, Jussi Knaapi, Saimaan Luomu, Elävä Itämeri säätiö BSAG, Suomen paimenkoirayhdistys, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, MTK Etelä- Savo (lista täydentyy)
Järjestävät hankkeet: Pellolta pöytään näkyväksi, Vesiviisas maaseutu, Kyyvesitalkkarin avulla valuma-alueet kuntoon, Kasvuniloa, Vastuullisen lammasyrityksen ABC, Ennakoiva omistajanvaihdos, Uutta virtaa Järvi-Suomen luomuun, Innovatiivisia keinoja syysöljykasvien kasvintuhoojien hallintaan luomutiloilla Innokas, Rapsipistiäisen ekologia ja ennakoiva hallinta RAPSE, Huoltovarmuutta ja resilienssiä ruokajärjestelmään ARMAS, Monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista lisäarvoa Järvi-Suomen maa- ja puutarhatiloille ARVO, Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla HYÖTY, Tarhamehiläisten tuottama pölytys osana huoltovarmuutta (MehiVarma), Täsmähyöty – Kilpailukykyä ja kestävyyttä täsmäviljelyllä: todennettua tietoa teknologian hyödyistä ja data käyttöön, AGRIForward – Elinkaaritehokas maatalouskone tulevaisuuden robottiympäristössä, AI Steward – Koneoppimismenetelmien ja kielimallien hyödyntäminen maatilan päätöksenteon tukemisessa, Luomukauralajikkeiden erityispiirteet, Luomutilatutkimusverkoston ja living lab -toimintamallin valmistelu Etelä-Savoon, Marjava, Uudet kasvualustat (UDKAT), BioMonitor4CAP
Ilmastokeskustelujen keskellä olevien turvepeltojen tilannekuva on hahmottunut. Turvepeltoja on Suomessa paljon, ja myös niiden käytölle on runsaasti mahdollisuuksia. Nyt on aika tehdä yhdessä turvepelloille ruoantuotannon huomioiva, ilmastoviisas ja aluetaloudellisesti kestävä tulevaisuus.
Tervetuloa keskiviikkona 30.10. Seinäjoelle, suureen Hiilestä kiinni -hybriditapahtumaan, jonka järjestävät Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusteri, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö ja Luonnonvarakeskus (Luke).
Tapahtumassa keskustellaan turvemaiden merkityksestä monien maakuntien ruoantuotannolle ja aluetaloudelle sekä turvepeltojen käytön muutoksista, jotka ovat keskeisiä ilmasto-, vesistö- ja luonnon muotoisuustavoitteiden saavuttamiselle seuraavina vuosikymmeninä.
Ohjelmassa turvepeltojen käytön tilannekuva ja muutospolut • Aamupäivällä kerromme tuoreimmat tutkimustulokset Suomen turvepeltojen määristä, sijainnista sekä viljelytavoista. Luvassa on kiinnostavia nostoja nurmiviljelyn kasvihuonekaasupäästöistä, turvemaiden ojitustilanteesta, vettämismahdollisuuksista, rakennekehityksestä ja aluetoimijayhteistyöstä. • Iltapäivän avaa maa- ja metsätalousministeri puheenvuorollaan, miten politiikka voi tukea turvepeltojen ratkaisuja. Päivä jatkuu keskusteluilla ennallistamisen mahdollisuuksista ja ennallistamistalouden vaikutuksista maakunnille. • Julkistamme myös antia valtakunnallisesta turvepeltojen käytön tiekartasta, joka esittelee tulevaisuuden muutospolut vuoteen 2050 asti. • Paneelikeskustelussa haetaan ratkaisuja elintarvikealan yrityksen ja viljelijöiden etujärjestön edustajan, tutkijan, neuvojan ja maataloushallinnon edustajan näkökulmista.
Kalvot ja tallenne
Tilaisuuden YouTube-lähetyksessä ilmeni pätkimistä, josta suuret pahoittelut. Tämän vuoksi tallenne on katsottavissa vielä kaksi viikkoa tilaisuuden jälkeen tästä linkistä. Tallennesivulta löytyy esitysten aikaleimat, joita klikkaamalla pääsee suoraan ko. esityksiin.
OHJELMA Aamupäivä: Turvepeltojen tilannekuva Aamupäivän juontaja: Sami Kurki (Ruralia)
9.30–10.00 Aamukahvit
10.00 Tervetuloa ja Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin esittely, Sami Kurki (Ruralia) 10.15 Turvepeltojen nykytila ja ratkaisuja tutkimuksesta 10.15 Uusin tutkimus kertoo turvepeltojen määrän, sijainnin ja viljelytavat, Hanna Kekkonen (Luke) ja Hannu Ojanen (Luke) 10.30 Turvepeltojen nurmiviljelystä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä – miten mitatut tulokset koko nurmikierrolta vertautuvat päästökertoimiin? Sanna Saarnio (Luke) ja Henri Honkanen (Luke) 10.45 Vettämiseen hyvin soveltuvia turvepeltoja voidaan tunnistaa paikkatiedon avulla, Hanna Kekkonen (Luke) 11.00 Avo-ojitettujen turvepeltojen määrää voidaan arvioida koneoppimisen avulla, Aura Salmivaara (Luke) 11.15 Maatalouden rakennekehityksen vaikutukset pellonkäyttöön, Olli Niskanen (Luke) 11.30 Maatalous ja turvepellot tulisi huomioida alueellisissa ilmastotoimissa, Jaana Sorvali (Luke)
Iltapäivä: Turvepeltojen tulevaisuus Iltapäivän juontaja: Hanna Kekkonen (Luke)
13.00 Politiikka turvepeltoratkaisujen tukena, Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah puheenvuoro etäyhteydellä 13.15 Valtakunnallinen tiekartta hahmottunut: Turvepeltojen käytön muutospolut vuoteen 2050, Heikki Lehtonen (Luke) 13.45 Ennallistaminen osana turvepeltojen käytön tulevaisuutta – Mitä ennallistamisasetus tarkoittaa Suomen turvepelloille? Tuuli Orasmaa (MMM) 14.05 Kommenttipuheenvuoro: Ennallistamistalouden tulevaisuus: Kohtaammeko osaajapulan? Kari Laasasenaho (SeAMK) 14.15 Millaisilla ohjauskeinoilla turvepeltojen käyttöä voidaan ohjata ilmastoystävällisempään suuntaan, Heikki Lehtonen (Luke) 14.35 Kommenttipuheenvuoro: Viljelijän näkemys turvepeltojen tulevasta käytöstä, Pauli Lämsä 14.45–15.00 Kahvitauko 15.00 Paneelikeskustelu Miten tehdään turvepeltojen käytölle reilu ja kestävä tulevaisuus? Mitkä ovat suurimmat huolet? Kuka hyötyy ja kuka häviää? Miten ympäristövaikutukset ja ruoantuotanto voidaan sovittaa yhteen? Mitä tämä kaikki edellyttää? Paneelin vetäjä Hanna Kekkonen (Luke) Panelistit: Tuuli Hakala (Valio), Henna Latvala (ProAgria), Heini Lehtosalo (MMM), Jyrki Niemi (Luke), Ari Perälä (MTK) 15.45 Kuinka Hiilestä kiinni -turvepeltohankkeiden tulokset tulevat käyttöön ja kuinka työ jatkuu, Tia-Maria Virtanen (MMM) 15.55–16.00 Yhteenveto ja tilaisuuden päätös, Harri Hakala (ELY)
Lisätietoja: Ilmastoasiantuntija, Hiilestä kiinni -yhteisön koordinaattori Harri Hakala, ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö, puh. 050 380 7810, harri.hakala@ely-keskus.fi
Turvepeltojen tulevaisuus -tapahtuma on osa Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin aktivointi- ja koordinaatiohankkeen (TUKKA) toimenpiteitä. Hankkeen päätavoitteena on tukea Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla ja myös valtakunnallisesti toimivan, vuonna 2023 perustetun Turvemaiden kestävän käytön osaamisklusterin toimintaa. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Tapahtuma on myös maa- ja metsätalousministeriön Hiilestä kiinni ilmastotoimenpide-kokonaisuudesta rahoitettujen Turvepeltojen käytön tiekartta ja Alueelliset ratkaisukeinot eloperäisten maatalousmaiden ilmastovaikutusten hillitsemisessä -hankkeiden loppuseminaari.
Turvepeltojen tulevaisuus -osaamiskysely Pyydämme sinua vastaamaan myös oheiseen kyselyyn, jossa kartoitetaan turvepeltojen kestävään käyttöön liittyviä osaamistarpeita. Kyselyyn vastaaminen vie vain muutaman minuutin ja vastaukset käsitellään anonyymisti: https://link.webropolsurveys.com/S/F33EAB77C6B37D81
Maankäyttösektorin ilmastoratkaisuja edistetään jatkossakin Hiilestä kiinni -yhteisössä. Tilaa yhteisön uutiskirje tästä linkistä. Jos yhteisön toiminta kiinnostaa, niin kerrothan yhteystietosi, ideasi ja toiveesi tällä lomakkeella.
Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan tulevaisuuden kestävästä avomaanvihannesten tuotannosta Lounais-Suomessa. Mitkä ovat tuotannon vahvuudet ja haasteet alueella? Tarjoaako kasvisten kasvava kysyntä uusia mahdollisuuksia tulevaisuudessa? Miten viljelymenetelmät muuttuvat? Mahdollistaako ilmastonmuutos uusien kasvilajien viljelyn? Tule mukaan keskustelemaan ja luomaan visioita siitä, miten vihannestuotantoa tulisi alueella kehittää.
Ohjelma:
9.30 Aamukahvi 10.00 Päivän avaus, Karoliina Rimhanen, Luonnonvarakeskus 10.05 Tulevaisuuden kestävä vihannestuotanto, Terhi Suojala-Ahlfors, Luonnonvarakeskus 10.10 Peltorobottien mahdollisuudet vihannesviljelyssä – Peltorobo-hankkeen kokemukset kesältä 2023, asiantuntija Eerikki Kaila, Työtehoseura, kalvot (pdf) 10.40 Vihannestuotannon vahvuudet ja haasteet Lounais-Suomessa (keskustelua) 11.40 Lounas 12.40 Viljelijäpuheenvuoro: Lean vihannesviljelijän toimintastrategiana, Lauri Niittynen, Kallelan tila, Perniö 13.00 Kohti tulevaisuutta – vihannestuotannon näkymät Lounais-Suomessa 14.00 Kahvi 14.15 Kommenttipuheenvuoro, viljelyasiantuntija Riikka Nykänen, Apetit Ruoka Oy 14.30 Tilaisuus päättyy
Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Monihyötyiset viljelymenetelmät vihannestiloilla (HYÖTY), Ilmastoviisas ja muutosjoustava ruokajärjestelmä pellolta kuluttajalle (MURU) ja Vesistä Virtaa -hankkeet.
Tapahtuma on kaikille avoin ja ilmainen.
Tapahtumassa voi kommentoida ja keskustella myös ruotsin kielellä. Du kan även kommentera och diskutera på svenska.
Tulo-ohjeet ja kartta: Saavu 110-tieltä Tuorlan liittymästä (keltainen nuoli) ja käänny oikealle. Parkkipaikat ovat koulurakennuksen jälkeen Tuorlantien oikealla ja vasemmalla puolella (P-merkit). Sisäänkäynti koulurakennukseen punaisten nuolten osoittamista ovista. Auditorio on koulurakennuksen toisessa kerroksessa (sininen rasti). Kartta
Pielaveden yhtenäiskoululla vietettiin maatalousteemapäiviä joulua edeltävällä viikolla. Tiistaina 19.12. maatalouteen tutustuttiin koululla työpajoissa. Keskiviikkona suunnattiin tutustumaan maatalouteen Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipisteeseen sekä maitotiloille. Oppilaat olivat saaneet valita teemapäivien ohjelmaa monesta vaihtoehdosta ja maatalousteema oli ollut suosituimpien joukossa.
Työpajapäivä alkoi yhteisellä aloitustunnilla, jossa kerrottiin teemapäivien ohjelmasta ja työpajavetäjät esittäytyivät ja kertoivat omasta koulutustaustastaan ja työstään. Oppilaat pääsivät kuulemaan myös Luonnonvarakeskuksen ja Maaseutuammattiin ry:n toiminnasta. Työpajojen teemat ja vetäjät olivat
viljat, vetäjänä Elina Nurmi Luonnonvarakeskuksesta
lehmän elämä ja maidontuotanto, vetäjänä Mira Haapalainen Luonnonvarakeskuksesta
maatalousluonnon monimuotoisuus, vetäjänä Kukka Koskinen Maa- ja kotitalousnaisista
Keskiviikkona tutustuttiin Luonnonvarakeskuksen Maaningan toimipaikkaan. Johtava tutkija Perttu Virkajärvi kertoi Halolassa tehtävästä tutkimuksesta. Tutustumiskierroksella päästiin piipahtamaan tutkimusnavetalla, lysimetrikentällä ja koepuimalalla. Eväiden syönnin jälkeen suunnattiin maitotiloille. Koululaiset pääsivät tutustumaan maatilan toimintaan ja eläimiin Pasi ja Laura Kolehmaisen maitotilalla ja Jauhiaisten maitotilalla.
Kiitos paljon päivistä oppilaille, opettajille, Halolan väelle ja vierailumaatiloille!
Joroisten yhtenäiskoulun 4- ja 7-luokkalaisilla monialaisen oppimiskokonaisuuden teemana oli ruoka. Tiistaina 3.10.2023 ohjelmassa oli viljelykasvi-, maaperä-, lehmä-, ilmasto- ja istutustyöpajat. Lisäksi 7-luokkalaiset vierailivat joko Tuomaan Highland -tilalla, Kolmalan tilalla tai SuhosFarmi Oy:llä. Torstaina ohjelma jatkui 4-luokkalaisten maatilavierailulla. Tilaan tutustumisen lisäksi nelosluokkalaiset pääsivät kokeilemaan lypsämistä sekä testaamaan polkutraktoreiden kiihtyvyyttä. Kiitos, kun saimme vierailla!
Monialaisen oppimiskokonaisuuden teemapäiviä järjestivät yhteistyössä Maaseutuammattiin ry ja Luonnonvarakeskus ARMI- ja MURU -hankkeet.
Kuvissa Luonnonvarakeskuksen tutkijan Mira Haapalaisen vetämän lehmätyöpajan antia. Kuvat: Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry
7C pääsi vierailulle Tuomaan Highland-tilalle ja tilan isäntä kertoi ylämaankarjan elämästä ja hoidosta. Kolmalan tilalla päästiin rapsuttamaan emolehmiä. Kuvat: Riitta Savikko/Luke ja Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry.
Tekstit: Riitta Savikko/Luke ja Niina Mäntyniemi/Maaseutuammattiin ry
Mielenkiintoisissa ja särmikkäissä keskusteluteemoissa on mukana alan johtavia asiantuntijoita, tutkijoita ja maatilayrittäjiä. Tilaisuuden juontaa toimittaja Kirsi Alm-Siira.
Ohjelmassa
Painotammeko ja keskustelemmeko Suomessa oikeista ja vaikuttavista ilmastoteoista Kaisa Karttunen, tutkija, e2 Tutkimus Jari Liski, tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos Sirpa Kurppa, tutkimusprofessori emerita, biotekniikka- ja elintarviketutkimus, Luonnonvarakeskus Markus Eerola, Knehtilän tila, Hyvinkää
Podemmeko ruokahäpeää? Hanna Tuomisto, apulaisprofessori, kestävät ruokajärjestelmät, Helsingin yliopisto Juha-Matti
Katajajuuri, erikoistutkija, kestävä ruoantuotanto ja kulutus,
ympäristöjalanjäljet, ruokajärjestelmän kiertotalous ja ruokahävikki, Luonnonvarakeskus Aarne Schildt, Bosgårdin kartano, Porvoo Maarit Kari, johtava asiantuntija ProAgria Keskusten Liitto
Märehtijä, loistava proteiinin jalostaja Perttu Virkajärvi, johtava tutkija, nurmenviljelyn ympäristövaikutukset, Luonnonvarakeskus Maijaliisa Erkkola, yliopistolehtori, ravitsemustiede, Helsingin yliopisto Kaisa Pihlaja, maidontuottaja, Korkiakosken tila, Jalasjärvi
Suhteellisuutta, kiitos Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry Kristiina Regina, tutkimusprofessori, kasvihuonekaasupäästöt maataloudessa, Luonnonvarakeskus Juuso Joona, viljelijä, tutkija, Tyynelän tila Joutseno Sari Peltonen, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto
Tilaisuudessa julkistetaan samalla ProAgria Keskusten Liiton ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä TietoTuottamaan -julkaisusarjassa ilmestyvä Ilmastoviisas maatilayritys -kirja, johon on koottu maatilojen jo käytössä olevia keinoja ja uusia mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Kirjan toteuttaneeseen kumppanuusverkostoon kuuluvat: Luonnonvarakeskus (Luke), Helsingin yliopisto, Valio Oy, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Baltic Sea Action Group, Faba osuuskunta, Suomen ympäristökeskus SYKE ja Ilmatieteen laitos.
Ilmastoviisas maatilayritys -kirja kokoaa yhteen alan tuoreinta tutkimustietoa ja kuvaa käytännöllisiä tilatason ratkaisuja. Siinä käsitellään laajasti maatalouden ja ilmastonmuutoksen suhdetta sekä ilmastoviisasta peltoviljelyä ja kotieläintuotantoa unohtamatta energiankäyttöä, metsien merkitystä ja ruoan ilmastovaikutuksia.
Kirja julkaistaan osana ProAgrian ja Luonnonvarakeskuksen Tieto tuottamaan -kirjasarjaa. Kirjoittajina on kattava joukko Suomen johtavia tutkijoita ja alan asiantuntijoita Luonnonvarakeskuksesta, Helsingin yliopistosta, ProAgriasta, MTK:sta, Valiolta, BSAG:sta, SYKE:stä, Ilmatieteen laitokselta ja Fabasta. Kirja on tilattavissa ProAgrian verkkokaupasta.
IlmastoAreena-tapahtumassa Iissä 23.-24.8.2019 Luonnonvarakeskuksen teltalla oli esillä maatalouden ja metsätalouden ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja. IlmastoTorin teltalla saattoi osallistua myös härkäpapujen määrää purkissa arvuutelleeseen visaan. Purkissa oli yhteensä 451 siementä. Visaan saatiin 154 vastausta. Oikea vastaus oli yhdellä vastaajalla.
Härkäpapu ja tattari
löytyivät teltalta myös ruukussa kasvavina kasveina. Moni teltalla piipahtanut
ilahtuikin elävistä esimerkeistä – ahaa, tuonkos näköinen se härkäpapu on ja
nuo Kontu-lajikkeen siemenethän näyttävät samankaltaisilta kuin kahvipavut tai
suklaarusinat.
Härkäpapua ja tattaria IlmastoAreenassa. Kuva: Riitta Savikko.
Palkokasveista on moneksi!
Keskusteluissa esiteltiin härkäpavun mahdollisuuksista kotimaisena valkuaisrehukasvina ja kasviproteiinin tuottajana. Esillä keskusteluissa olivat myös härkäpavun, herneen ja muiden typensitojakasvien maanparannusvaikutukset ja kukkivina kasveina ne tarjoavat ruokaa myös pölyttäjille. Lisää palkokasvien hyödyistä kerrotaan täällä. Härkäpapu ei nykyisin tavallisina vuosina ehdi Iin korkeudella tuottaa tuleentunutta siementä ihmisille. Mutta muutaman kymmenen vuoden päästä tilanne saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi olla toinen (ILMASOPU-hankkeen karttakuva muutoksesta). Kokoviljasäilörehuksi naudoille härkäpavusta voisi olla jo nykyisin (Luke Ruukin tietopankin artikkeli Härkäpapua säilörehuksi?).
Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista. Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.
Keskusteluja käytiin mm. turvepeltojen viljelyn kehittämisestä, maan kasvukunnon hoidosta, ruokaturvan tärkeydestä ilmastonmuutoksen muuttaessa maailmaa, maitoketjun hiilineutraaliustavoitteista, metsien hiilinieluista ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja metsätalouteen.
Iin kunnanjohtajan kanssa juttelemaan päästessämme opimme, että Iin kunnan palkittu ilmastotyö on alkanut siitä, että kunnan rakennusten öljylämmitys haluttiin muuttaa uusiutuvilla energianlähteillä toimivaksi lämmitykseksi. Työ on alkanut 2012. Nykyisin kaikki kunnan omistamat rakennukset lämpiävät uusiutuvilla, mm. maalämmöllä ja ilmalämpöpumpuilla. Ilmastotyö on tuonut kunnalle kustannussäästöjä.
Luonnonvarakeskuksesta teltalla päivystivät Virpi Alenius, Marja-Leena Päätalo, Anssi Ahtikoski, Erkki Joki-Tokola ja Riitta Savikko. Kiitos kaikille teltalla piipahtaneille!
Teksti ja kuvat: Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
Agrometsätalousseminaari torstaina 12.9.2019 klo 9 – 16 Livian ammattiopistolla, Tuorlantie 1 E, 21500 Kaarina.
Mukana muun muassa pitkän linjan viljelijä, neuvoja ja maaperätieteilijä Stephen Briggs Iso-Britanniasta, tutkija Karoliina Rimhanen Luonnonvarakeskuksesta, vanhempi tutkija Michael den Herder, AFINEt-projekti/Euroopan metsäinstituutti sekä arboristi Tiina Hopeakoski.
