Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa
Ilmastonmuutokseen varautuminen on pitkänlinjan tekemistä ja osa tilan muuta kehittämistyötä, todettiin Ilmastonmuutos ja maaseutu -hankkeen loppuseminaarissa Hämeenlinnassa ma 10.3.2014.
Yle Hämeen juttu seminaarista:
Ilmastonmuutos muuttaa maanviljelyä – biologiset riskit ja sään ääri-ilmiöt mietityttävät
maanantaina 10.3.2014 klo 11-16
Hämeenlinnassa, Kirstulan Kartanossa (os. Pälkäneentie 166, 13600 Hämeenlinna)
11-11.45 Kahvitarjoilu ja ilmoittautuminen
11.45 Tervetuloa, Ilmastonmuutos ja maaseutu -hanke, Riitta Savikko, projektikoordinaattori
12.00 Avaus, Jari Koskinen, maa- ja metsätalousministeri, alustuksen video
12.30 Miten ilmastokysymyksillä on merkitystä viljelijöiden arkeen?, Markus Eerola, maanviljelijä, Hyvinkää, alustuksen video
13.00 Ilmastoviisas maatalous ja MTK, Liisa Pietola, ympäristöjohtaja, MTK, alustuksen video
13.30 Kahvi
14.00 Ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen haasteet ja mahdollisuudet Suomen maatiloilla: Ilmastonmuutos ja maaseutu -hankkeen työpajojen antia, Riitta Savikko ja Sari Himanen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, alustuksen video
14.30 Ilmastonäkökulmien edistäminen uudella rahoituskaudella: miten päästöjen vähentäminen ja varautuminen näkyvät maatilojen ympäristökorvauksissa ja maaseudun kehittämisohjelmassa, Marja-Liisa Tapio-Biström, ylitarkastaja, MMM, alustuksen video
15.00 Nuorten visioita maatalouden tulevaisuudesta, Hämeen ammattikorkeakoulun Maatalouselinkeinojen koulutusohjelman opiskelijat: Niklas Maisi ja Oskari Virtanen, alustuksen video
15.30 Yhteenveto, Olga Temonen, puheenvuoron video
15.50 Loppusanat
16.00 Tilaisuus päättyy
Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tilaisuus on tarkoitettu viljelijöiden, maaseutuyrittäjien, neuvojien, maaseudun kehittäjien, opiskelijoiden ja muiden kiinnostuneiden tiedonsaantiin ja keskusteluun.
Hämeenlinnaan pääsee kauempaa mukavasti junalla ja linja-autolla. Hämeenlinnan paikallisliikenteen linja-autot numerot 5 ja 16 kulkevat seminaaripaikan edestä ja lähtevät rautatieasemalta. Paikallisliikenteen aikataulut täällä. Tulo-ohjeet seminaaripaikkaan Kirstulan Kartanoon autolla löydät täältä.
Lämpimästi tervetuloa!
Viljelijöille TEHOPlus-hankkeessa koottu tietopaketti kertoo ilmastonmuutoksen tuomista muutoksista maataloudelle ja niihin sopeutumisesta. Suomelle muuttuva ilmasto voi olla myös mahdollisuus. Tietopaketin ovat kirjoittaneet Pirjo Peltonen-Sainio ja Kaija Hakala MTT:stä. Viljely muuttuvassa ilmastossa – Miten peltoviljely sopeutetaan onnistuneesti -tietopaketti.
Kuvassa viljelyn laajentamispotentiaalin ennuste suuren lämpenemisen skenaariossa 19 ilmastomallin keskiarvona. Peltonen-Sainio, P., Jauhiainen, L.,Hakala, K. & Ojanen, H. 2009. Climate change and prolongation of growing season: changes in regional potential for field crop production in Finland. Agricultural and Food Science 18: 171-190.
Ympäristöystävällisempi maatalous ei ole rakettitiedettä. Se on useita pieniä, arkisia ratkaisuja, joista yhdessä muodostuu merkittäviä päästövähennyksiä. Kotieläintuotannon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen johtoajatuksena on tuotannon ympäristötehokkuuden lisääminen: tuotantopanokset käytetään tehokkaammin hyväksi ympäristön ja eläinten hyvinvointia ja terveyttä vaarantamatta.
Oleellista on vähentää hävikkiä ja parantaa ravinteiden kierrätystä kaikilla tuotannon osa-alueilla. Näin käytetyt tuotantopanokset eivät karkaa taivaan tuuliin, vaan päätyvät sinne, minne niiden todella tulee päätyä: tuotteisiin. Samalla myös tuottajan kukkaro kiittää. Samat konstit tepsivät useampaan ongelmaan, sillä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettäessä myös vesistökuormituksen riski vähenee.
Marjukka Lammisen kirjoittamassa tietokortissa esitellään yhdeksän askelta kohti kestävämpää kotieläintuotantoa. Lue lisää.
Maatalouteen tarvitaan tehokkaita ja samalla taloudellisia ilmastotoimia, kirjoittavat Jyväskylän yliopiston Teea Kortetmäki ja Marja Järvelä Maaseudun Tulevaisuuden vierasyliössä 3.2.2014.
Maatalouden ilmastopäästöt aiheutuvat kolmenlaisista lähteistä: ensinnäkin maankäytön muutoksista ja maaperän päästöjä vapauttavista toimista, toiseksi tuotantoeläinten, lannan ja maaperän metaani- sekä dityppioksidipäästöistä sekä kolmanneksi energiankäytöstä.
Maataloudelle on asetettu tavoitteeksi 13 prosentin vähennyspäästöissä vuoteen 2020 mennessä, kun vertailuvuotena on vuosi 2005. MTT:n selvitysten mukaan vuosina 2005-2009 maatalouden päästövähenemä oli prosentin luokkaa, joten maatalouden päästövähennysten saavuttaminen näyttäisi vaativan selkeitä poliittisia toimia ja ohjausta.
Millaista ilmastopolitiikkaa maataloudessa tulisi tehdä?
Tutkimuksen perusteella viljelijät pitävät huomattavasti hyväksyttävämpänä sellaista maatalouden ilmastopolitiikkaa, jossa rahallisen ohjauksen tai vaihtoehtoisten toimintatapojen avulla viljelijälle jää valinnanvaraa.
Päästöjen vähentämiseen yhdenmukaisesti kannustavalla tukipolitiikalla voidaan maatalouden ilmastotavoitteet saavuttaa tehokkaasti, taloudellisesti ja viljelijöiden hyväksymin keinoin. Lue lisää.
Maatila on erinomainen paikka uusiutuvan, omavaraisen sähkön tuottamiseen aurinkopaneeleilla. Sähköä käytetään ympäri vuorokauden, kattopinta-alaa riittää ja suurehkojen investointien tekeminen on tavallista. Aurinkosähkö on monella tapaa parasta energiaa: ei päästöjä, ei liikkuvia osia, ei melua ja erittäin pieni huollontarve.
Energia-asiantuntija Janne Käpylehto esittelee tietokortissa seitsemän askelta maatilan aurinkosähkön tuotantoon. Lue lisää.
Biologisen typensidonnan hyödyntämistä Suomen maataloudessa on mahdollista tehostaa voimakkaasti. MTT:n tutkijoiden Hannu Känkäsen, Antti Suokankaan, Kari Tiilikkalan ja Arja Nykäsen aihetta käsittelevä raportti Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä julkaistiin 2013. Raportin mukaan nurmipalkokasvien käyttö rehuntuotannossa, viherlannoituksen ja aluskasvien hyödyntäminen typen tuottamisessa sekä palkoviljojen täysimittainen viljely voivat vähentää väkilannoitetypen käyttöä 60 % nykyisestä. Fossiilista energiaa säästyy silloin, koneketjujen energiankulutus mukaan lukien, noin 3700 terajoulea (TJ) vuodessa. Se vastaa samaa energiamäärää, kuin maa- ja puutarhataloudessa käytettiin vuonna 2010 polttoöljynä lämmitykseen ja viljankuivaukseen.
Viime vuosina viljelijöiden kiinnostus palkokasveja kohtaan on lisääntynyt lannoitteiden kalleuden ja peltojen kasvukunnosta koetun huolen vuoksi. Arvio palkokasvien mahdollisuudesta korvata väkilannoitetyppeä ja säästää fossiilista energiaa voikin olla lähempänä todellisuutta kuin äkkiseltään muutoksen suuruuden vuoksi voisi luulla, tutkijat tuumaavat.
Julkaisu Biologinen typensidonta fossiilisen energian säästäjänä MTTn Raportti 76
Kestävä kehitys on harhaanjohtava sanapari, joka monissa yhteyksissä mielletään jatkuvaksi tasaiseksi kasvuksi, olipa kyseessä luonnonvarojen käyttö, talous tai ihmisten hyvinvointi. Lisäksi uskotaan siihen, että ihmisten hyvinvointi voi parantua luonnonvarojen käytön ja talouden kasvun ansiosta. Tämän ongelmallisen ajattelumallin yhteydessä tuhoja pyritään korjaamaan siellä, missä niitä akuutisti ilmaantuu. Korjataan tai pyritään välttämään ympäristön vaurioita, parannetaan ihmisten hyvinvointia erilaisin tukitoimin ja haetaan oikeudenmukaiseksi normitettuja ratkaisuja ongelmatilanteisiin. MTT:n professori Sirpa Kurppa kirjoittaa MTT Elo-lehdessä osuvammasta kestävän kehityksen määritelmästä, johon kuuluu myös palautuminen.
Kestävä kehitys ei tosiasiassa ole suoraviivaista ja aaltomaista muutosta, jossa resursseja otetaan käyttöön ja vapautetaan tasaisena virtana. Palautuminen on luonnontilaisen ympäristön selviytymiskeino.
Ihmisten hyvinvoinnin kannalta terveys on keskeisin, ja ravinto, liikkuminen sekä ympäristön laatu ovat siihen vaikuttavia tukipylväitä. Näitä ohjataan terveys-, ruoka-, liikunta ja ympäristöpolitiikan avulla. Vaikka politiikkatoimet on sovitettu yhteen, yhteiskunta on silti eriarvoistumassa hyvin vahvasti. Kestävä kasvu yhdellä toimintakentällä syö kasvua toiselta.
Nyt näyttää siltä, että kestävää kehitystä tukevien politiikkojen tulisi ensin yhdessä rakentaa perusta, joka tukee dynaamista, palautumisen varmistavaa muutosta kaikista kestävyyden näkökulmista. Tällä hetkellä yhteisen kestävän kehityksen tavoite puuttuu. Politiikkoja voidaan ruveta yhdensuuntaistamaan vasta yhteisen tavoiteasetannan jälkeen.
Lue lisää MTT-Elo -lehden sivuilta.
Lanta on arvokas materiaali, jonka energia- ja ravinnesisältö tulisi hyödyntää tehokkaasti. Samalla vähennetään maatalouden ympäristövaikutuksia. Biokaasuprosessi nähdään enenevästi tärkeänä osana lannankäsittelyketjua. Yhdessä muiden oikeiden toimien kanssa se mahdollistaa uusiutuvan energiantuotannon, tehostaa ravinteiden kiertoa ja lannan typen hyödyntämistä sekä vähentää päästöjä ilmaan ja vesiin.
Sari Luostarinen ja Ville Pyykkönen, biokaasutuotannon tutkijat Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksessa MTT:sta, kirjoittavat biokaasutuotannon tuomista hyödyistä. He esittelevät myös kaksi esimerkkilaitosta: MTT:n Maaningan toimipisteen biokaasulaitos Mansikin ja Juvalla toimivan Juvan Bioson Oy:n biokaasulaitoksen. Lue lisää.
Hiilitase, typpitase ja energiatase – Miten hallita niitä maatilalla ilmastoviisaasti ja kustannustehokkaasti?
Pieksämäellä tiistaina 14.1.2014 klo 9-16, Kanttilasalissa (Vilhulantie 5, 76850 Naarajärvi)
Ohjelma Pieksämäellä
Seosviljelyllä satoa ja viljelyvarmuutta nyt ja tulevaisuudessa
Huittisissa, maanantaina 25.11. 2013 klo 9-15.30, kaupungintalon valtuustosalissa (Risto Rytin katu 36, 32700 Huittinen)
Ohjelma Huittisissa
Myrskyt ja muuttuva politiikka- miten varautua tulevaisuuden riskeihin maatilalla?
Kiuruvedellä keskiviikkona 27.11.2013 klo 9-15.30, Kiuruveden kulttuuritalon Kiurusalissa (Lähteentie 10 A, 74700 Kiuruvesi)
Ohjelma Kiuruvedellä
Kohti energiaomavaraista maatilaa – edullisia ratkaisuja uusiutuvista energianlähteistä
Nurmeksessa torstaina 28.11.2013 klo 9-16, Hyvärilän matkailu- ja nuorisokeskuksen Höljäkkäsalissa (Lomatie 12, 75500 Nurmes)
Ohjelma Nurmeksessa.
Työpajat ovat maksuttomia ja kaikille avoimia.
Kahvitarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista tammikuun työpajaan ke 8.1. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai riitta.savikko@mtt.fi tai palautelomakkeen kautta. Myös ilmoittautumatta saa silti tulla osallistumaan ja on kovin tervetullut!
Työpajat on tarkoitettu viljelijöiden, maaseutuyrittäjien, neuvojien, maaseudun kehittäjien ja muiden kiinnostuneiden tiedonsaantiin ja keskusteluun. Pajoissa jaetaan tietoa ja keskustellaan ilmastonmuutokseen varautumisesta käytännönläheisesti ja maaseudun hyötyjen näkökulmasta.
Lämpimästi tervetuloa!