Kategoriat
Ajankohtaista Toiminta

Peltopäivä 8.8.2019 Siikalatvalla

Kooste päivästä

Päästöt alas ja viljelyvarmuutta – ratkaisuja turvepeltojen ilmastokestävään viljelyyn

Tietoa mm. eloperäisen maan ominaisuuksista, turvepeltojen ympäristövaikutuksista ja kosteikkoviljelystä. Peltokohteella maan rakenteen havainnointia professori Laura Alakukun johdolla. Entä miten alueen erilaisissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin?

Ohjelma Mankilan kylätalolla

10.00 Aamukahvit 10.20 Tervetuloa, johtava asiantuntija Sari Peltonen, ProAgria Keskusten Liitto
10.25 Kosteikkoviljely – mitä se on? tutkija Hanna Kekkonen, Luonnonvarakeskus
10.40 Turvepeltojen viljelyn ilmastovaikutukset, tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
11.10 Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

    11.40 Miten tutkimus- ja kehittämishankkeissa etsitään ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin?
  • Maatalousmaankäytön optimointi ilmastonmuutoksen hillintäkeinona (OPAL-Life), tutkija Elina Nurmi, Luonnonvarakeskus
  • Uudet maatalous- ja metsämaan viljely- ja hoitomenetelmät-avain kestävään biotalouteen ja ilmastonmuutoksen hillintään (SOMPA), tutkimusprofessori Kristiina Regina, Luonnonvarakeskus
  • Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU), tutkija Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus
  • Turvemaiden viljelyn haitallisten ympäristövaikutusten vähentäminen, tutkija Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus

    • 12.10 Opastus pellonpientareelle, järjestäjät
    12.15 Lounas

    Ohjelma Räbinän tilan peltokohteella

    Maan rakenteen havainnointia, professori Laura Alakukku, Helsingin yliopisto

    Mittalaitteiden esittely, palvelupäällikkö Juha Sohlo, ProAgria Oulu

    Alueen hankkeet esittelyssä: ProAgria Oulun Pohjoiset luomudemonstraatiot ja -verkostot sekä Osaamisella tehoa – luomutuotannon koulutushanke, luomuasiantuntija, projektipäällikkö Viivi Virkkula, ProAgria Oulu

    Vapaata keskustelua

    15.00 Tapahtuma päättyy

    Lämpimästi tervetuloa!

    Lisäinfoa: Elina Nurmi, elina.nurmi@luke.fi,  puh: 029 532 2092

    Tapahtuman järjestävät Luonnonvarakeskuksen vetämä hanke OPALLife yhteistyössä Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –koordinaatiohankkeen ja ProAgria Oulun hankkeiden kanssa.

    Kategoriat
    Ajankohtaista

    OSMO-hankkeen raportti: Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan

    Peltojen hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusasia, johon on viime vuosina kiinnitetty liian vähän huomiota. Aihetta on tutkittu runsaasti koti- ja ulkomailla, mutta kuivatuksen puutteet ovat yleisiä. Useimmat Suomen pellot on salaojitettu, mutta ojitusjärjestelmien huoltoon ja ylläpitoon ei ole panostettu. ja sateisina kausina monen tilan pellot kärsivät märkyydestä. Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata. Jos maan ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään, kertoo Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin OSMO – Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä -hankkeen tuore raportti.

    Ydinasioita:

    -Hyvä kuivatus on pellon kasvukunnon perusta
    -Kasvit tarvitsevat kasvuunsa ilmavaa ja kuohkeaa maata
    -Kuivatuksessa on yleisesti puutteita
    -Jos ruokamultakerros vettyy, sato jää heikoksi ja maa on herkkä tiivistymään
    -Kuivatuksen puutteiden korjaaminen vaatii systemaattista kehitystyötä
    -Kuivatuksen tila saadaan selville seuraamalla pohjaveden korkeutta esim lapiolla kaivetuista kuopista ja mittaamalla laskuaukosta tuleva vesimäärä
    -Kuivatuksen yleiset edellytykset on tarpeen tuntea ja kuivatusjärjestelmien toimintahäiriöt tulee löytää ja korjata
    – Raportissa kuivatuksen teoriaa ja hyviä käytäntöjä kuivatusjärjestelmien vikojen etsimiseen ja korjaamiseen (mm. laskuaukkojen ja reunaojien huolto, salaojahuuhtelu, tukosten paikannus ja korjaus, lisäsalaojituksen tarpeen arviointi)
    – On tunnistettava tapauskohtaisesti, millaisen kuivatuksen kukin peltolohko ja lohkon osa tarvitsevat
    -Maan vedenläpäisykyky on tarpeen ottaa huomioon salaojitusta suunniteltaessa
    -Huonosti vettä läpäisevillä mailla veden pääsyä salaojiin tulee nopeuttaa esim.
    yhdistämällä salaojat soralla maan pintakerroksiin, joiden läpäisevyyttä parannetaan muutaman vuoden välein toistettavalla myyräojituksella

    Lue lisää raportista Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan. Tuomas J. Mattila, Jukka Rajala ja Heikki Ajosenpää. 2019. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti. Raportteja 195. 64 s.

    Helsingin yliopiston tiedote 10.6.2019: OSMOn Raportti Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan -julkaistu

    osmo-logo

    Kategoriat
    Ajankohtaista

    Kasvihuoneala puolitti hiilijalanjälkensä vuosien 2004-2017 välillä

    Kasvihuoneala puolitti hiilijalanjälkensä vuosien 2004-2017 välillä. Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Kauppapuutarhaliitolle ja Österbottens svenska producentförbund r.f.:lle tehdyssä tutkimuksessa laskettiin ilmastovaikutus kotimaisissa kasvihuoneissa tuotetuille kurkulle, tomaatille ja salaatille.

    Tomaatin ilmastovaikutukselle saatiin tulos 2,6 kgCO2-ekv/kg, kurkulle 2,0 kgCO2-ekv/kg ja salaatille 2,7 kgCO2-ekv/kg. Kaikkien tuotteiden ilmastovaikutukset olivat vuosien 2017 ja 2004 välillä alentuneet merkittävästi, tomaatin 61 %, kurkun 45 % ja salaatin 18 % johtuen pääosin lämmityspolttoaineiden muuttamisesta fossiilisista uusiutuviin. Kasvihuoneissa käytetyn öljyn määrä on pudonnut peräti 85 prosenttia vuosien 2004-2017 välillä.

    Myös vesijalanjälkiä selvitettiin. Kotimaisen tomaatin vesijalanjälki oli 35 l/kg, kurkun 17 l/kg ja salaatin 36 l/kg. Espanjalaisen tomaatin vesijalanjälki on noin 91 kertaa korkeampi kuin Suomessa.

    Lue lisää Kauppapuutarhaliiton verkkosivuilta.

    Selvitys: Kasvihuonetuotteiden ilmastovaikutuslaskenta 2004 ja 2017 todellisten energiankulutustilastojen perusteella sekä vesijalanjälki. Lue lisää.

    kuva: Anne Nissinen/Luken arkisto
    kuva: Anne Nissinen/Luken arkisto

    Kategoriat
    Ajankohtaista Toiminta

    Kutsu Peltopäivään Kilpiän tilalla 19.6.2019

    Mainoskuva3_Kilpia

    Peltopäivä 19.6.2019
    Kilpiän tilalla Lohjan Pusulassa

    Viljelijä ja luonnon monimuotoisuus
    -miten viljelijä voi vaalia luonnon monimuotoisuutta ja miten monimuotoisuus hyödyttää viljelijää?

    Mitä hyötyä monimuotoisuudesta on viljelijälle?
    Miten lajikirjoa voi havainnoida?
    Miten monimuotoisuutta voi lisätä?

    Tietoiskuja pölyttäjistä, tuhohyönteisten luontaisista vihollisista, linnuista, maaperäeliöistä ja kerääjäkasveista.

    Päivä alkaa klo 11 lounaalla Pusulan keskustassa (tarjotaan ilmoittautuneille).
    Klo 12.15 alkaen ohjelmaa Tuomas ja Iiris Mattilan Kilpiän tilalla, paaliauditoriossa ja pellolla
    Klo 15 kahvitarjoilu
    Klo 16 tilaisuus päättyy

    Ilmoittaudu mukaan pian täällä https://link.webropolsurveys.com/S/2D10C1A75BFCEEC6. Mukaan mahtuu 30 ensimmäistä ilmoittautujaa. Tarkempi ohjelma ja tulo-ohjeet lähetetään ilmoittautuneille.

    Tervetuloa!
    Lapset tervetuloa mukaan myös!

    Lisäinfoa: Iiris Mattila (iiris.mattila (a) gmail.com) ja Riitta Savikko (riitta.savikko (a) luke.fi).

    Tapahtuman järjestävät Kilpiän tila ja Luonnonvarakeskuksen vetämät hankkeet OPALLife ja Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa.

    Kategoriat
    Ajankohtaista

    Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä 6.6.2019 Tuorlassa, Kaarinassa

     

    Lannan ravinteet ja orgaaninen aines ylläpitävät pellon kasvukuntoa ja lannan käytöllä voidaan korvata mineraalilannoitteita. Vastuullisessa ruoantuotannossa lannan varastointi, käsittely ja levitys toteutetaan suunnitelmallisesti siten, että sen sisältämät ravinteet hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Lannan ravinteiden tehokas hyödyntäminen ja päästöjen vähentäminen parantavat tuotannon kannattavuutta.

     

    Miten hyödynnän lannan ravinteet tehokkaasti -teemapäivä

    6.6.2019 klo 10 – 15.30, Maaseutuopisto Tuorla, Tuorlantie 1, Kaarina

    Tuorlan auditorio,

    Kahvi tarjolla klo 9.30 alkaen

    Klo 10 Avaussanat, Airi Kulmala, MTK

    10.05-10.25 Lantatieto lannoituksen pohjana, Airi Kulmala, Manure Standards -hanke, MTK

    10.25-11.10 Lannankäsittelyn hyvät käytännöt, Sari Luostarinen, Luke

    11.10-11.30 Lietteen happokäsittelyllä typpi paremmin talteen, Karoliina Yrjölä, Baltic Slurry Acidification, ProAgria Keskusten Liitto

    11.30-11.45 Viljelijän puheenvuoro, Arne Puttaa

    11.45-11.55 Keskustelu

    12-12.45 Lounas (omakustanteinen) Tuorlan Majatalossa

     

    Yrittäjätori Tuorlan opetusmaatilan pihalla klo 12.45 alkaen

    • Separointikontin esittely ja urakoitsijan puheenvuoro, Tomi Sihvonen, Länsi-Suomen Separointi Oy
    • Lietteen vetoletkulevityskaluston esittely, Mikko Häggman, Koneurakointi Mikko Häggman Oy
    • Kokemuksia biokaasulaitoksesta ja lannan sekä kierrätysravinteiden käytöstä, Tuomo Virta, tilanhoitaja, Maaseutuopisto Tuorla
    • Tebbe vaakavaunun ja sen automatiikan esittely, Antti Uotila, Agripeimar Oy
    • Lannan ravinteiden suunnitelmallinen käyttö, ProAgria Länsi-Suomi
    • Uudet orgaaniset lannoitevalmisteet, Juhani Viljakainen, Gasum Oy

    15.30 Tilaisuus päättyy

    Ilmoittautuminen 4.6.2019 mennessä: https://www.lyyti.in/Miten_hyodynnan_lannan_ravinteet_tehokkaasti_teemapaiva_2372 tai puh. 040 501 0700

    Tapahtuman järjestää MTK-Varsinais-Suomen Maan vesitalous ja kasvukunto -hanke.

    Tervetuloa!

    Käsittelyjäännöksen ravinteet kannattaa ottaa tarkasti talteen ja huomioida peltolevityksessä sopivana ajankohta, menetelmä ja annostus. Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto
    Kuva: Tapio Tuomela / Luken arkisto

    Kategoriat
    Ajankohtaista

    Peltometsäviljelyseminaari ma 17.6. Qvidjan tilalla – Tervetuloa!

     

    Haluatko oppia lisää peltometsäviljelystä? Kiinnostavatko mahdollisuudet tuottaa muutakin satoa, kuin mitä perinteiset viljelykasvit tarjoavat? Haluaisitko oppia lisäämään metsän tuottoa myös muuten kuin puun muodossa?

    Tervetuloa kesän ajankohtaisimpaan tapahtumaan, jonka järjestää Suomen peltometsäviljelyverkosto: Baltic Sea Action Group, Ammattiopisto Livia, Kilpiän tila, Luomuliitto, Suomen Agrometsä Oy, Afinet, Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopisto, Luomuinstituutti sekä muutama vapaaehtoinen yksityishenkilö.

    Tilaisuuden aiheita:
    Jo opittua – AFINET-projektin tulosten esittely
    Tuoretta tutkimusta peltometsäviljelystä Euroopassa
    Edelläkävijät Euroopassa – esimerkkejä Itävallasta
    Puita pellolla – mitä sanoo viranomainen?
    Käytännön kokemuksia Kilpiän tilalta
    Peltometsäviljelyyn soveltuvat kasvit
    Metsälaidunnuksella monimuotoisuutta
    Tutustuminen Qvidjan tryffelitarhaan

    Peltometsäviljelyseminaarin tarkempi esite täällä:

    Ilmoittaudu tilaisuuteen viimeistään 7.6.2019, vain 40 ensimmäistä mahtuu mukaan! Ilmoittautumislinkki

    Lisätiedot: Sanna Söderlund, Baltic Sea Action Group, sanna.soderlund[at]bsag.fi, puh. 040 777 5515
    mainoskuva_17062019

    Kategoriat
    Ajankohtaista

    Iin ilmastoihme

    Miksi kummassa pieni 10 000 asukkaan Ii pohjoisessa on vuodesta toiseen Suomen paras päästövähentäjä ja vielä Euroopan Unionin palkitsema ympäristöteoistaan? Miten ilmastotyöstä on saatu kunnan taloudelle merkittävä tulonlähde? Leena Vuotovesi kertoo Iin ilmastoihmeestä Kuntaliiton blogissa. Ii voi olla rohkaiseva esimerkki muillekin kunnille ilmastotyön ja aluetalouden viisaista ratkaisuista. BBC kertoi Iin ilmastotyöstä kansainväliselle yleisölle englanninkielisellä videolla.

    Iissä järjestetään IlmastoAreena-tapahtuma 23.-24.8.2019. Lisäinfoa.

    Kategoriat
    Ajankohtaista

    IPBES: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti

    Hallitustenvälisen luontopaneelin raportti maailman luonnon monimuotoisuuden tilasta julkaistiin ma 6.5.2019. Raportin mukaan maailmanlaajuisesti yhteensä noin miljoona eläin- ja kasvilajia on uhassa kuolla sukupuuttoon, monet seuraavina vuosikymmeninä.

    Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Marjo Keskitalo toteaa toisaalla ”Tuontielintarvikkeiden myötä myös biodiversiteettikato on ulkoistettu. Meillä monipuolinen ruuan tuotanto on hyvinkin mahdollista, kasveja ja menetelmiä löytyy.” Mitäs tehtäisiin, että elonkirjo niin pellolla kuin pientareilla voisi paremmin?

    Lue lisää Luonnonvarakeskuksen tiedotteesta 6.5.2019: IPBES: Luonnon monimuotoisuus köyhtyy ennennäkemättömän nopeasti

    Esimerkiksi maaperän heikkeneminen vähentää lajien elinmahdollisuuksia. Kuva: iStock / IPBES.
    Esimerkiksi maaperän heikkeneminen vähentää lajien elinmahdollisuuksia. Kuva: iStock / IPBES.

    Kategoriat
    Ajankohtaista

    Kutsu työpajaan 25.4. Leppävirralle: Erikoiskasvipäivä -Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla

    Erikoiskasvipäivä to 25.4.2019 – Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla

    Tattari kukkii heinäkuussa 2017 Mikkelissä. Kuva: Elina Nurmi, Luke.
    Tattari kukkii heinäkuussa 2017 Mikkelissä. Kuva: Elina Nurmi, Luke.

    aika: to 25.4.2019 klo 9.15 -16
    paikka: Vesileppis, Vokkolantie, 79100 Leppävirta
    etäyhteys: omalta tietokoneelta linkistä https://www.youtube.com/watch?v=IxbP1KAx7Rs

    9.15 Ilmoittautuminen ja aamukahvi

    9.45 Tervetuloa ja avaussanat
    Marjo Valtanen, MTK Leppävirta Virma-hanke ja Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus

    10.00 Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen – miten viljelyssä voi varautua?
    Riitta Savikko, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    10.20 Hiilipilotti – omia kokemuksia CarbonAction-hankkeesta
    Irma Planman, Mattilan tila, Paukarlahti, Leppävirta ja
    Janne Räisänen, Nurkkalan tila, Varkaus kalvot ja video

    10.45 Kohti monipuolista ja tuottavaa viljelyä erikoiskasvien avulla
    Osio 1. Tattari ja kvinoa – gluteenittomat vaihtoehdot viljoille
    Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    11.30 Osio 2. Palkokasvit Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    12.15 Lounas (tarjotaan)

    13.00 Osio 3. Öljykasvit (kumina, camelina, öljyhamppu)
    Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    13.45 Osio 4. Väriainekasvit: morsingon viljely ja indigon tuotanto
    Marjo Keskitalo, Luonnonvarakeskus kalvot ja video

    14.30 Kahvit

    15.00 Maatilan Voitto -laskennan hyödyntäminen kasvinviljelyssä.
    Sanna Tarkiainen, Envitecpolis Oy kalvot ja video

    15.15 Yhteinen keskustelu: Miten erikoiskasvien viljelyä saataisiin eteenpäin? yhteenveto

    15.45 Loppuyhteenveto ja eväitä kotimatkalle

    16.00 Tilaisuus päättyy

    Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Kahvit ja lounaat tarjotaan.

    Työpajaa on mahdollista seurata myös etänä webinaarina tietokoneelta.

    Lisätietoja ja ilmoittautuminen:
    Nettilomakkeella tai sähköpostilla riitta.savikko@luke.fi tai puh. 050 571 4548. Ilmoittautumiset toivotaan viimeistään 18.4.2019.

    Tapahtuman järjestävät MTK Leppävirran Virma-hanke ja Luonnonvarakeskuksen Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa –hanke.

    Lämpimästi tervetuloa!

    logorimpsu25042019

    Kategoriat
    Ajankohtaista

    Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista: https://www.ilmase.fi/tietopaketit/palkokasveista-on-moneksi-valkuaista-viherlannoitusta-maanparannusta/ Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.

    Palkokasveista saadaan ruokaa, rehua, viherlannoitusta ja maanparannusta. Palkokasvit ovat nimensä mukaisesti kasveja, joiden hedelmä on palko. Palkokasvit ovat luonnon omia typpitehtaita, sillä ne kykenevät sitomaan typpeä ilmasta juurinystyräbakteerien avulla suoraan kasveille käyttökelpoiseen muotoon. Lue lisää palkokasveista

    Lue lisää: Ruoantuotanto ja ilmastonmuutos – mistä ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen?

    Kuva: Elina Nurmi, Luken arkisto.