Ainut, mikä viljelijän elämässä on pysyvää, on muutos. Voimakkaan ilmastonmuutoksen merkkejä on jo viime vuosina nähty, eivätkä yhteiskunnallisetkaan olot ole öljyriippuvaisessa maailmassa vakioidut. Maanviljely voi kuitenkin sopeutua muutoksiin sekä lisäksi tuoda ratkaisuja moniin ongelmiin. Päätös on viljelijän ja keinoja on runsaasti.
Juuso Joona, isäntä, agronomi, Tyynelän tilalta Joutsenosta kirjoittaa maanviljelijän keinoista varautua ilmastonmuutokseen ja listaa 10 askelta joustavaan maanviljelyyn. Lue lisää.
Farmari-näyttelyssä löydät pisteemme Leader-teltan ympäristöosioista. Pisteellämme voit tutustua uusiin viljelykasveihin ja saada tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen nyt ja lähitulevaisuudessa. Pisteellä piipahtavilla on mahdollisuus osallistua arvontaan!
Suomen peltojen hiilivarastot pienenevät jatkuvasti, havaittiin MTT:n 35-vuotisessa seurannassa. Hiilen eli eloperäisen aineksen kato heikentää sekä viljelymaiden kuntoa että ympäristön tilaa. Syytä epäedulliseen kehitykseen ei tiedetä. Eniten hiiltä karkaa turvemailta.
Hiilen katoaminen pellosta heikentää maaperän rakennetta ja lisää ilmastopäästöjä. Osa peltojen hiilestä ajautuu tuulen aiheuttaman eroosion mukana vesistöihin ja samentaa vesiä.
Tutkimuksen johtaja, professori Kristiina Regina MTT:stä toteaa, että tilanteessa on haastetta.
– Suomalaisia peltoja viljellään hyvillä menetelmillä, olki jätetään enimmäkseen peltoon, suorakylvö on yleistä ja viljelijät ympäristötietoisia. Silti olemme havainneet hiilipitoisuuden laskun, hän summaa.
MTT:n tutkimuksen tulokset perustuvat 600 pellolta kerättyihin näytteisiin. Hiilivarantojen muutoksia on tarkkailtu 35 vuotta, mikä tekee koejärjestelystä ainutlaatuisen pitkäkestoisen koko Euroopassa.
– Näin kattavaa näytesarjaa ei ole muualla Euroopassa tutkittu, kertoo tutkija Jaakko Heikkinen MTT:stä.
Kahvitarjoilujen mitoittamiseksi toivomme ennakkoilmoittautumista 17.3. mennessä puh tai tekstari 050 571 4548 tai riitta.savikko@mtt.fi tai palautelomakkeen kautta.
Työpajat on tarkoitettu viljelijöiden, maatilojen, neuvojien ja maaseudun kehittäjien tiedonsaantiin ja keskusteluun. Pajoissa jaetaan tietoa ja keskustellaan ilmastonmuutokseen varautumisesta käytännönläheisesti ja maaseudun hyötyjen näkökulmasta.
Monilla maatalouden käytännöillä voidaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ruoantuotantoa rajoittamatta. Huomattavin ilmastonmuutoksen hillintäpotentiaali on pelto- ja laidunmaiden parannetuilla hoitomenetelmillä sekä huonokuntoisten maiden ja turvemaiden kunnostamisella. Maatalouden ilmastonmuutoksen hillintäkeinoihin sisältyvät suora päästöjen vähentäminen, esimerkiksi tarkentamalla kasvinlannoitusta täsmälannoituksella ja tehostamalla kotieläinten rehun hyväksikäyttöä. Kasvattamalla maaperän hiilinieluja on mahdollista hidastaa ilmastonmuutosta. Maatalousmaan hiilensidonnan lisäämisen arvioidaankin olevan yksi tärkeimmistä tavoista, jolla maatalous voi ilmastotalkoisiin osallistua. Lisäksi maan eloperäisen aineen kasvu parantaa kasvukuntoa, jolla edistetään maan tuottavuutta ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Lue lisää…
Artikkeli ”Maan kasvukuntoa parantamalla mukaan ilmastotalkoisiin” on alun perin julkaistu Luomulehdessä numero 1/2013, sivuilla 23–25. Linkki artikkeliin.
Rovaniemen työpajassa 8. marraskuuta 2012 pohdittiin ilmastonmuutoksen vaikutuksia Lapin maaseutuelinkeinoihin. Pohjoisen maaseutuyrityksillä on pitkä monialaisuuden perinne, jonka vuoksi myös työpajapäivän keskustelut kytkeytyivät maaseutuyritysten monipuoliseen kehittämiseen sekä omia vahvuuksia, puhdasta luontoa ja kestävää matkailua suosiviin tulomahdollisuuksiin. Ilmastonmuutos voi johtaa positiivisiin muutoksiin, jos markkinointiosaamista, rohkeutta ja koulutusta löytyy, mikä houkuttelisi nuoria yrittäjiä panostamaan Lappiin. Lue lisää…
Ilmase-hankkeen syksyn 2012 toinen työpaja järjestettiin Jyväskylässä Ränssin Kievarissa 6. marraskuuta. Työpajassa esiteltiin ja pohdittiin maa- ja metsätalouden tulevaisuuden näkymiä. Ilmastonmuutoksen suorien vaikutusten ohella tuotannollinen, ympäristöllinen, taloudellinen ja rakennepoliittinen tavoiteaallokko aiheuttavat maaseudulle muutoksia, joihin olisi sopeuduttava. Vaikka riskit lisääntyvät, muutokset saattavat avata mahdollisuuksia Suomen maaseudulle. Ennakointia tulevaan tarvitaan. Lue lisää…
Syksyn ensimmäinen työpaja pidettiin Kaarinassa 1.11.2012. Työpajan asiantuntija-alustuksissa esiteltiin mahdollisia Suomea tulevaisuudessa koettelevia sääriskejä, kestävää ravinnehuoltoa ja uusia kasvintuhoojia sekä keskusteltiin maaseutuyritysten varautumiskeinoista. Lue lisää …
Yksi tämän hetken polttavista tutkimuskohteista maailmalla on pyrolyysi-teknologialla ilmakehästä sidotun hiilen pitkäaikainen, kenties tuhansien vuosien mittainen, varastoiminen viljelymaahan. Tämä jopa 2000 vuotta vanha, Amazonin sademetsästä löydettyteknologia muuntaa eloperäisen aineksen humusta kestävämpään muotoon ja parantaa heikentyneen viljelymaan tuottavuutta.Maaseutuyrittäjän ansaintamahdollisuudet saattavat kasvaa tulevaisuudessa niin sadontuottokyvyn kasvun kuin päästökaupan myötä. Lue lisää…
Kallepekka Toivonen viljelee Nurmijärvellä kotitilaansa kolmannessa polvessa. Perinteisten viljelykasvien ohella Myllymäen tilalla viljellään kolmea erikoiskasvia. Öljypellava, kumina ja camelina ovat isännän mukaan mielenkiintoisempia ja palkitsevampia viljeltäviä kuin tavanomaiset viljat. Lisäksi erikoiskasvit tasaavat kasvinviljelytilan työhuippuja sekä monipuolistavat tulonlähteitä ja viljelykiertoa. Monipuolinen viljelykasvilajisto on kasvinviljelytilan keino varautua kasvaviin hintaheilahteluihin ja muuttuviin sääoloihin. Ilmastonäkökulmasta viljelyn monipuolistaminen on edullista kasvipeitteisyyden lisääjänä, ravinteidenoton tehostajana ja kotimaisen tuotannon varmentamisessa. Erikoiskasvit tarjoavat myös maan kasvukunnon ylläpitoon apua, mikäli odotetut rankkasateet, tulvat ja hellejaksot yleistyvät. Lue lisää..
